Viktor Heikel
| Viktor Heikel | |
|---|---|
| Frans Viktor Heikel | |
 Viktor Heikel 1880-luvulla. (Valokuva Daniel Nyblin.) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. elokuuta 1842 Turku |
| Kuollut | 27. heinäkuuta 1927 (84 vuotta) Porvoo |
| Ammatti | voimistelunopettaja |
Frans Viktor Heikel (23. elokuuta 1842 Turku – 27. heinäkuuta 1927 Porvoo) oli suomalainen voimistelunopettaja, jota on kutsuttu suomalaisen voimistelun isäksi.[1]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomalaisen voimistelujärjestelmän perustaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viktor Heikel pääsi ylioppilaaksi Turun lukiosta 1860. Hän opiskeli voimistelunopettajaksi 1867–1871 Tukholmassa, Dresdenissä ja Karlsruhessa. Hänestä tuli 1869 Helsingin ruotsalaisen normaalilyseon voimistelunopettaja ja 1873 Uudenkaarlepyyn opettajaseminaarin voimistelun ja luonnonhistorian lehtori. Heikel toimi 1876–1911 Keisarillisen Aleksanterin-yliopiston voimistelulaitoksen yliopettajana[1] ja johtajanakin 1894–1911[2]. Hän sai professorin arvonimen 1907 ja hänestä tuli Helsingin yliopiston lääketieteen kunniatohtori 1919.
Heikel loi suomalaisen voimistelujärjestelmän yhdistämällä ruotsalaisen lingiläisen ja saksalaisen Turnen-voimistelujärjestelmien parhaimmat ominaisuudet. Vuonna 1882 Heikel käynnisti yliopiston voimistelulaitoksella kaksivuotisen voimistelunopettajakoulutuksen.
Vaikutus baptistiliikkeessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viktor Heikel oli 1860-luvulla tuomassa baptismia Suomeen yhdessä sisarensa Anna Heikelin kanssa. Vuonna 1887 hän perusti Föreningen för religionsfrihet och tolerans i Finland -nimisen yhdistyksen. Hän oli mukana 1905 perustetun Prometheus-seuran toiminnassa.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heikelin vanhemmat olivat lehtori, Pietarsaaren kirkkoherra Henrik Heikel (1808–1867) ja Wilhelmina Johanna Schauman. Hänen nuorempi veljensä oli pankinjohtaja ja valtiopäivämies Felix Heikel (1844–1921) ja sisarensa opettaja Anna Heikel.
Viktor Heikel oli naimisissa vuodesta 1873 Hanna Kihlmanin kanssa, heidän poikansa Allan Phayllos Heikel (s. 1885) oli lääkäri.[3]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsiksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Den högkyrkliga pessimismen. Helsingfors 1888.
- Hvad vilja dissenters. Af V. H. Helsingfors 1888.
- Gymnastiska friöfningar med och utan jernstaf, för skolor, hem och föreningar, ordnade i tabeller. 2. omarbetade upplaga, Holm, Helsingfors 1889.
- Hemgymnastik på ”Palästron”. Helsingfors 1891.
- Hygianten eller ”Hälsopumpen”. Helsingfors 1892.
- Hälsoråd tillegnade den mognare skolungdomen. Helsingfors 1893.
- Hvad felas vårt Uppfostringssystem? Ett uttalande af V. Heikel. Helsingfors 1894.
- Gymnastikens teori enligt V. Heikels föreläsningar 1–2. Anteckningar utgifna af E. Cannelin. Helsingfors 1895.
- Gymnastiska muskeltabeller. Helsingfors 1895.
- Våra sjömän. Helsingfors 1898.
- Fria tankar om gymnastik, idrott och kroppsarbete. Helsingfors 1900.
- Idrott, men ej rekordjakt! Ett upprop till våra gymnastik- och idrotts-föreningen. Helsingfors 1903.
- Gymnastikens teori. Helsingfors 1904, 2. genomsedda och tillök. upplaga Söderström, Helsingfors 1915.
- Idrott: I frågan om profven för idrottsmagister- och kandidatgraden. Helsingfors 1904.
- Japansk gymnastik. Helsingfors 1904.
- Gymnastikens historia: Förra delen. Helsingfors 1905.
- Gymnastikens historia: Senare delens första häfte. Helsingfors 1906.
- Gymnastikens historia: Senare delens andra häfte. Helsingfors 1907.
- Leading Principles of Schoolgymnastics. Helsingfors 1908.
- Gymnastikens historia: Senare delens tredje (sista) häfte. Helsingfors 1909.
- Håll dig ung: Några vinkar om hälsosamma vanor. Helsingfors 1912.
- Vidgad horisont: Fria tankar i religiösa frågor. Porvoo 1925.
Suomennettuja teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kotivoimistelua ”Palestron” nimisellä telineellä. Suomentanut Ivar Vilskman. WSOY 1891.
- Terveysneuvoja varttuneemmalle nuorisolle. Lehtori V. Heikel'in kirjoittama. Helsinki 1902.
- Japanilainen voimistelu. Suomentanut M. Pennanen. Yrjö Weilin, Helsinki 1905.
- Voimistelun vapaa- ja sauvaliikkeitä kouluja, koteja ja yhdistyksiä varten tauluihin järjestänyt Viktor Heikel. Toisesta ruotsalaisesta painoksesta tekijän luvalla suomensi K. E. Levälahti. Karisto 1909, 2. korj. painos 1912.
- Voimistelun teoria. Toisesta tarkastetusta ja lisätystä painoksesta suomentanut Uuno Suomela. WSOY 1916.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- HEIKEL Frans Viktor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640–1917, osa H-O.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 141. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Facta, osa 3, s. 409. (7. p.) Porvoo Helsinki: WSOY: Tietosanakirja, 1977. ISBN 951-0-01483-4
- ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 138. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sjöblom, Kenth: Heikel, Viktor (1842–1927). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
| ||||||||||||||
