Vuorineuvos
Vuorineuvos (ruots. bergsråd) on nykyään Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka kuuluu ensimmäiseen arvonimiryhmään yhdessä valtioneuvoksen arvonimen kanssa. Arvonimestä maksettavan veron määrä on joko 48 400 euroa tai 12 100 euroa.
Vuosina 1918–2014 vuorineuvoksen arvonimi on myönnetty 299 henkilölle, joista kaksi on ollut naisia.[1]
Arvonimen historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimitys sai alkunsa kaivosteollisuudesta Ruotsin vallan ajalta, jolloin vuorineuvos oli valtion vuorikollegioissa arvostettu virkanimike.[2]
Vuorineuvoksen arvo on myönnetty Suomessa yli kolmellesadalle ihmiselle. Arvonimi myönnettiin Ruotsin vallan alaisuudessa 1700-luvun lopulla viidelle suomalaiselle [3] ja Suomen suuriruhtinaskunnassa 19 henkilölle.[4] Itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä vuorineuvoksen arvon sai Billnäsin ruukin vapaaherra Fridolf Hisinger 17. heinäkuuta 1918.[5][6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bhose, Cilla: Kallis vuorineuvoksen arvonimi käy huonosti kaupaksi Kauppalehti. 16.4.2017. Viitattu 17.4.2017.
- ↑ Riitta Korhonen: Vuorineuvos on halutuin arvonimi 4.6.2008. Talouselämä. Viitattu 20.12.2010.
- ↑ Ruotsin ajan neuvokset 1762-1808 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Autonomian ajan neuvokset 1809-1917 Talouselämän vaikuttajat. Biografiakeskus.
- ↑ Vuorineuvokset (Talouselämän vaikuttajat) Biografiakeskus. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
- ↑ Aho, Seppo: Valtionhoitajan ja tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet, s. 271. Alavus: Aholis Oy, 2006. ISBN 952-91-9535-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomalaiset talouden alan arvonimellä palkitut – Vuorineuvokset (vuodesta 1918 alkaen) Biografiakeskus. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 11.3.2017.