Ystadin kunta
| Ystadin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Ystad |
| Kuntakoodi | 1286 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 350,00 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 31 560 |
| – Väestötiheys | 90,2 as./km² |
.jpg?lang=fi)
Ystadin kunta (ruots. Ystads kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Ystad.[3]
Kunnan maapinta-ala on 350,00 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 31 560 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 240,86 km² peltoa,[4] 68,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.[5]
Ystadin kunnan Vallebergassa sijaitsee nimellä Alen kivet tunnettu viikinkiaikainen laivalatomus. Kunnan itäosassa sijaitsee Sandhammarenin dyyni- ja hietikkoalue.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1927 Hörupin ja Löderupin maalaiskuntiin perustettiin Löderupin taajaväkinen yhdyskunta, joka lakkautettiin vuonna 1958. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Glemmingebro (Bollerup, Glemminge, Ingelstorp, Tosterup ja Övraby)
- Herrestad (Baldringe, Borrie, Bromma, Hedeskoga, Högestad, Stora Herrestad, Stora Köpinge, Sövestad ja Öja)
- Ljunits (Balkåkra, Bjäresjö, Sjörup, Skårby ja Snårestad)
- Löderup (Hörup, Löderup ja Valleberga).
Näistä Glemmingebro ja Löderup sijaitsivat tuolloin Kristianstadin läänissä. Ystadin kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1971 muodostettiin Ystadin kunta yhdistämällä Ystadin kaupunki ja kolme vuonna 1952 muodostettua "suurkuntaa". Glemmingebron maalaiskunta jaettiin niin, että Glemminge ja Ingelstorp liitettiin Ystadin kuntaan ja Malmöhusin lääniin, mutta muut seurakunnat liitettiin Tomelillan kuntaan ja ne jäivät osaksi Kristianstadin lääniä.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen vaakuna on entisen Ystadin kaupungin vaakuna. Myös kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 588 | 8,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 578 | 2,0 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 1 625 | 5,6 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 24 194 | 83,5 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 185 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 102 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 594 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 182 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 17,6 %
- 18–64-vuotiaat: 57,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 24,7 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 3,3 | 2,9 | |
| jalostus | 17,9 | 20,0 | |
| palvelut | 77,4 | 75,9 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,3 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 12 370 | 13 129 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 94,2 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 81,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 255 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Ystad | 18 350 |
| 2 | Köpingebro | 1 134 |
| 3 | Svarte | 902 |
| 4 | Nybrostrand | 810 |
| 5 | Löderup | 550 |
| 6 | Sövestad | 386 |
| 7 | Glemmingebro | 376 |
| 8 | Stora Herrestad | 293 |
| 9 | Hedeskoga | 282 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]
- Bjäresjö
- Hedvigsdal
- Ingelstorp
- Kåseberga
- Nybrostrand fritidshusområde
- Rögla
- Skårby
- Snårestad
- Stora Köpinge
- Svenstorp*
- Öja
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Svenstorp kuuluu osin myös Tomelillan kuntaan.[18]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ystadin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 10 | 13 | 13 | 13 | 16 | 13 | 15 | 12 | 15 | 16 | 12 | 12 | ||
| Keskustapuolue | 13 | 11 | 9 | 9 | 7 | 7 | 6 | 5 | 4 | 4 | 4 | 3 | 4 | 5 | ||
| Liberaalit | 5 | 6 | 6 | 3 | 6 | 4 | 4 | 3 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 2 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 1 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 24 | 24 | 23 | 23 | 22 | 22 | 19 | 24 | 19 | 21 | 18 | 18 | 20 | 15 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 4 | 6 | 9 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 2 | 1 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [21] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Baldringen piiri
- Balkåkran piiri
- Bjäresjön piiri
- Borrien piiri
- Bromman piiri (Skåne)
- Glemmingen piiri
- Hedeskogan piiri
- Högestadin piiri
- Hörupin piiri
- Ingelstorpin piiri
- Löderupin piiri
- Sjörupin piiri
- Skårbyn piiri
- Snårestadin piiri
- Stora Herrestadin piiri
- Stora Köpingen piiri
- Sövestadin piiri
- Vallebergan piiri
- Ystadin piiri
- Öjan piiri (Skåne)
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]
- Ystad
- Ljunits
- Stora Köpinge
- Sövestadsbygden
- Löderup
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Baldringe
- Balkåkra
- Bjäresjö
- Borrie
- Bromma
- Glemminge
- Hedeskoga
- Högestad
- Hörup
- Ingelstorp
- Löderup
- Sjörup
- Skårby
- Snårestad
- Stora Herrestad (Herrestad)
- Stora Köpinge
- Sövestad
- Valleberga
- Västra Köpinge, se Stora Köpinge
- Ystad (Ystads Sankta Maria, Ystads stadsförsamling)
- Ystads garnisonsförsamling*
- Ystads Sankt Petri* (Kloster)
- Öja
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Baldringen kirkko -
Bjäresjön kirkko -
Borrien kirkko -
Bromman kirkko -
Glemmingen kirkko -
Hedeskogan kirkko -
Högestadin kirkko -
Hörupin kirkko -
-
Löderupin kirkko -
Marsvinsholmin kirkko -
Sankt Petrin kirkko -
Sankta Marian kirkko -
Sjörupin vanha kirkko -
Skårbyn kirkko -
Snårestadin kirkko -
Stora Herrestadin kirkko -
Stora Köpingen kirkko -
Sövestadin kirkko -
Vallebergan kirkko -
Vallösan kirkko -
Öjan kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Ystad Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 1.7.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ystadin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
