Jiří Raška
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Tšekkoslovakia
| |||
| Miesten mäkihyppy | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Grenoble 1968 | normaalimäki | |
 Hopeaa |
Grenoble 1968 | suurmäki | |
| MM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Vysoké Tatry 1970 | suurmäki | |
| Lentomäen MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Planica 1972 | yksilökilpailu | |
Jiří Raška 
kuuntele ääntämys (ohje) (4. helmikuuta 1941 Frenštát pod Radhoštěm, Böömin ja Määrin protektoraatti – 20. tammikuuta 2012[1] Nový Jičín, Tšekki) oli mäkihypyn olympiavoittaja, joka edusti urallaan Tšekkoslovakiaa. Hän oli maan ensimmäinen talviolympialaisten kultamitalisti.[2]
Raška sijoittui Oslon MM-kilpailuissa 1966 sekä normaalimäessä että suurmäessä neljänneksi. Keski-Euroopan mäkiviikolla 1967–1968 hän sijoittui norjalaisen Bjørn Wirkolan jälkeen yhteispisteissä toiseksi.[3] Grenoblen talviolympialaisissa 1968 hän voitti kultamitalin normaalimäessä ja saavutti suurmäessä neuvostoliittolaisen Vladimir Belousovin takana hopeaa.[2][3] Myös seuraavana talvena Raška sijoittui Keski-Euroopan mäkiviikon yhteispisteissä toiseksi. Suurmäen MM-hopeaa hän saavutti Tatra-vuorilla 1970 edellään vain neuvostoliittolainen Gari Napalkov. Keski-Euroopan mäkiviikon Raška voitti talvella 1970–1971.[3] Sapporon talviolympialaisissa 1972 hän sijoittui normaalimäessä viidenneksi ja suurmäessä kymmenenneksi.[2][3] Vuonna 1972 Planicassa pidetyissä kautta aikain ensimmäisissä lentomäen MM-kisoissa hän saavutti pronssia.[2]
Lähteet
- Arponen, Antti O.; Hannus, Matti; Honkavaara, Aarne; Leinonen, Kimmo; Mäki-Kuutti, Tarmo; Raatikainen, Voitto; & Raevuori, Antero: Talviurheilun tähdet, s. 277. WSOY, 1986. ISBN 951-0-13095-8
- Jiří Raškan olympiasijoitukset Sports Reference LLC. Arkistoitu 2.3.2012. Viitattu 18.7.2011. (englanniksi)
Viitteet
|
1924: Jacob Tullin Thams | 1928: Alf Andersen | 1932: Birger Ruud | 1936: Birger Ruud | 1948: Petter Hugsted | 1952: Arnfinn Bergmann | 1956: Antti Hyvärinen | 1960: Helmut Recknagel | 1964: Veikko Kankkonen | 1968: Jiří Raška | 1972: Yukio Kasaya | 1976: Hans-Georg Aschenbach | 1980: Toni Innauer | 1984: Jens Weißflog | 1988: Matti Nykänen | 1992: Ernst Vettori | 1994: Espen Bredesen | 1998: Jani Soininen | 2002: Simon Ammann | 2006: Lars Bystøl | 2010: Simon Ammann | 2014: Kamil Stoch | 2018: Andreas Wellinger | 2022: Ryōyū Kobayashi |
| ||||||||||||||
