Talviolympialaiset 2006

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
XX talviolympiakisat
XX Giochi olimpici invernali
Isäntäkaupunki Italia Torino, Italia
Osallistujamaita 80
Osallistujat 2 494 (1 539 miestä, 955 naista)
Kisatapahtumat 84 kilpailua 15 lajissa
Avajaiset 10. helmikuuta 2006
Päättäjäiset 26. helmikuuta 2006
Avaaja presidentti Carlo Azeglio Ciampi
Urheilijoiden vala Giorgio Rocca
Tuomareiden vala Fabio Bianchetti
Olympiatulen sytyttäjä Stefania Belmondo
Olympiastadion Stadio Olimpico
← 2002 2010 →

Vuoden 2006 talviolympialaiset järjestettiin Italian Torinossa 10.26. helmikuuta vuonna 2006. Kisoihin osallistui 2 633 urheilijaa 80 maasta. Kilpailutapahtumia järjestettiin 84 kaikkiaan viidessätoista urheilumuodossa.[1]

Aikaisemmin Italiassa on järjestetty 1956 talviolympialaiset Cortina d’Ampezzossa ja 1960 kesäolympialaiset Roomassa.

Kisamaskotteina olivat Neve (italiaksi "lumi"), naispuolinen lumipallo ja Gliz, miespuolinen jääkuutio. Kisojen virallinen tunnuslause oli Passion lives here ("intohimo asuu täällä").

Valintaprosessi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Torino valittiin isäntäkaupungiksi 1999, kun se voitti ratkaisevassa äänestyksessä Sveitsin Sionin. Muut hakijat olivat Helsinki ja Lahti (Suomi) (alppilajit ja kelkkailut olisi järjestetty Lillehammerissa Norjassa), Klagenfurt (Itävalta), Poprad-Tatra (Slovakia) ja Zakopane (Puola). Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) oli juuri ottanut käyttöön uuden äänestyskäytännön, koska äänestyksiin vuosien 1998 ja 2002 talviolympialaisten järjestäjistä oli liittynyt lahjontaskandaaleja.

Avajaiset

Kisat myönnettiin Torinolle pääasiassa sen vuoksi, että se lupasi järjestää urheilijoiden majoituksen yhteen olympiakylään kilpailupaikkojen lähelle. Niin ei kuitenkaan tapahtunut. Kisat järjestettiin eri puolilla Piemonten maakuntaa ja urheilijat asuivat kolmessa eri kylässä. Lisäksi kisapaikkojen etäisyydet toisistaan olivat pitkät ja vaikeakulkuiset.

Äänestystulokset
Kaupunki Maa Karsinta Kierros 1
Torino  Italia 53
Sion  Sveitsi 36
Helsinki  Suomi
Klagenfurt  Itävalta
Poprad-Tatry  Slovakia
Zakopane  Puola

Olympiaohjelmassa oli 84 tapahtumaa 15 eri urheilulajissa.[2][3]

Pragelaton mäki, jossa hypättiin yhdistetyn mäkiosuus ja mäkihypyn kilpailut.

   ●    Avajaisseremonia    ●    Kilpailut    ●    Finaalit    ●    Päätösseremonia
Helmikuu 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26
Seremoniat    ●       ●   
Ampumahiihto    ●       ●       ●       ●     ●  ●     ●       ●     ●  ● 
Rattikelkkailu    ●       ●       ●       ●       ●       ●   
Curling ●  ● ●  ● ●  ● ●  ● ●  ● ●  ● ●  ● ●  ●  ●  ●   ●  ●   ●  ● 
Jääkiekko  ●  ●   ●  ●   ●  ●   ●  ●   ●  ●   ●  ●     ●     ●  ●   ●  ●   ●  ●   ●  ●     ●       ●       ●       ●   
Taitoluistelu    ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●   
Maastohiihto  ●  ●   ●  ●     ●       ●       ●       ●     ●  ●     ●       ●   
Pohjoismaiset hiihtolajit    ●       ●       ●       ●   
Ohjaskelkkailu    ●       ●       ●       ●       ●   
Pikaluistelu    ●       ●       ●       ●       ●     ●  ●     ●       ●       ●       ●       ●       ●   
Kaukalopikaluistelu    ●       ●     ●  ●     ●    ●  ●
Alppihiihto    ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●       ●   
Freestyle-hiihto    ●       ●       ●       ●       ●       ●   
Mäkihyppy    ●       ●       ●       ●       ●   
Skeleton    ●       ●   
Lumilautailu    ●       ●       ●       ●       ●       ●   
Helmikuu 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26

Kilpailupaikkakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suorituspaikkojen sijainti Italian kartalla.

Kisat järjestettiin useilla eri paikkakunnilla Piemonten maakunnassa:

Osallistujamaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisoihin osallistui 2 508 urheilijaa 80 maasta.[3][4]

Mitalitaulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 talviolympialaisten mitalitaulukon ykkössijan saavutti Saksa.[5][6][2][7]

Vuoden 2006 talviolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Saksa 11 12 6 29
2  Yhdysvallat 9 9 7 25
3  Itävalta 9 7 7 23
4  Venäjä 8 6 8 22
5  Kanada 7 10 7 24
6  Ruotsi 7 2 5 14
7  Etelä-Korea 6 3 2 11
8  Sveitsi 5 4 5 14
9  Italia 5 0 6 11
10  Ranska 3 2 4 9
10  Alankomaat 3 2 4 9
12  Viro 3 0 0 3

Olympiatuli sytytettiin perinteiden mukaisesti 26. marraskuuta 2005 Olympiassa. Tuli saapui Roomaan 7. joulukuuta ja kiertäen sitten eri puolilla Italiaa ja Italian naapurimaita Slovenia, Itävalta, Sveitsi ja Ranska. Olympiatulen kantajissa oli yksitoista suomalaista eli kolminkertainen olympiavoittaja Marja-Liisa Kirvesniemi, tekstiilisuunnittelija ja -yrittäjä Paola Suhonen, Kwan-yhtyeen solistit Mariko ja Tidjan, oululainen urheiluvalmentaja Mika Heljäsvaara, innokas kotkalainen maratonharrastaja Maija Sankamo, turkulainen poliisi Mika Laaksonen, Katariina Rautalahti, rovaniemeläinen Ritva Niska, helsinkiläinen Terhi Jylhä, espoolainen Jan Virkki ja aktiivi maratonharrastaja Jarmo Nevari.[8]

Torinon olympiatuli

Kisojen avajaisissa urheilijoiden valan vannoi italialainen alppihiihtäjä Giorgio Rocca. Olympiatulen toi stadionille Alberto Tomba ja sen sytytti Stefania Belmondo. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa Yoko Ono, Peter Gabriel, Luciano Pavarotti sekä Luca Badoer.

Päättäjäiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisojen päättäjäisissä 26. helmikuuta esiintyi myös monia maailmankuuluja artisteja, kuten Avril Lavigne ja Ricky Martin, jonka esiintymiseen päättäjäiset päättyivät. Pienen tahran kisojen järjestelyihin toi lavalle katsomosta päässyt häirikkö.

Vaikka kisapaikoilla mainoksia ei näkynytkään, olivat sponsorit voimakkaasti esillä Torinon katukuvassa. Kuva kaupungin keskustassa sijaitsevasta Sponsor Villagen lehdistöhuoneesta.

Olympialaisten taloudessa tärkein yksittäinen asia on televisio. Suurin osa kisojen talousvirrasta tulee televisioyhtiöiltä. Kisojen televisiosopimusten arvo oli 883 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tarkempia lukuja televisiosopimuksista ei annettu, mutta Urheilulehti esitti vuoden 2006 seitsemännessä numerossaan arvion, jonka mukaan noin 613 miljoonaa dollaria olisi tullut yhdysvaltalaiselta NBC:ltä, noin 135 miljoonaa dollaria Euroopan yleisradioyhtiö EBU:lta, 38,5 miljoonaa japanilaisilta NHK:lta ja NAB:lta, 14 miljoonaa australialaiselta Seveniltä, 950 tuhatta Tyynenmeren alueen ABU:lta, 900 tuhatta eteläkorealaiselta Korea Poolilta ja 600 tuhatta afrikkalaiselta Supersportilta.

Muita tulonlähteitä olivat olympialiikkeen TOP-ohjelma, jonka raha tulee olympialiikkeen sponsoreilta. TOP-ohjelman sopimusten arvo oli 886 miljoonaa dollaria. Torinon kisojen järjestelykoneistolle tästä summasta meni noin 20 prosenttia. Tärkeimpiä sponsoreita olivat Coca-Cola, Kodak, McDonald's, Samsung, Atos Origin, Lenovo, Omega, Visa, General Electrics, Manulife ja Panasonic.

Lisäksi kisajärjestäjällä oli paikallisia sponsoreita. Torinon kisoissa paikallinen sponsorimyynti tuotti 271 miljoonaa dollaria, josta neljältä paikalliselta pääsponsorilta (FIAT, Telecom Italia, Sao Paolo ja Piemonten maakunta) tuli noin 200 miljoonaa dollaria. Suuri osa yrityksistä tuki kisoja lisäksi erilaisten palvelujen ja muiden hyödykkeiden muodossa.

Lipunmyyntitulojen osuus budjetista oli 64 miljoonaa euroa. Kisojen avauspäivänä ennakkomyynnin jälkeen oli koossa 60 miljoonaa. Lippumyynnin tulot menivät kokonaisuudessaan kisaisännälle. Lipputuloja pienempi, tarkemmin määrittelemätön rahamäärä, tuli olympiakisojen lisenssimyynnistä. Yli 30 yhtiötä oli ostanut oikeuden käyttää kisojen virallisia tunnuksia tuotteissaan. Tärkeä osa koko kisojen järjestämistä oli myös vapaaehtoistyö. Torinon olympiakisojen järjestelykomitean vapaaehtoisissa joukoissa oli noin 30 000 henkeä, joiden työn rahalliseksi arvoksi arvioitiin vähintään lipputulojen tasoa.

Kisojen tilinpäätös jäänee 50–100 miljoonaa dollaria alijäämäiseksi. Tähän Torinon kaupunki on luvannut 50 miljoonan dollarin tappiotakuun ja Italian valtio on järjestänyt tarkoitusta varten olympialoton, jonka tuotto lisätään kisojen järjestäjän kassaan.

Televisiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltalaisen NBC kanavan studio Torinossa.

Yhteensä kisojen televisiointioikeuksista maksettiin 833 miljoonaa dollaria.[9]

maa kanava
 Italia (isäntämaa) RAI
 Suomi YLE
 Yhdysvallat NBC
CNBC
MSNBC
USA Network
Telemundo
Universal HD
 Iso-Britannia BBC
 Ruotsi SVT
 Norja NRK
SportN
 Saksa ARD
ZDF
 Itävalta ORF
 Japani NHK
 Kanada CBC
TSN
RDS
SRC
 Venäjä Pervyi kanal
Rossija 1
 Sveitsi SSR
TSR
TSI
  1. Turin 2006 Winter Olympics olympic.org. Viitattu 16.7.2011. (englanniksi)
  2. a b 2006 Turin Winter Games Sports-Reference. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  3. a b Factsheet - The Olympic Winter Games (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  4. Turin 2006 - XX Olympic Winter Games International Olympic Committee. Arkistoitu 19.6.2008. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  5. Turin 2006 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  6. Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 30.3.2016. (englanniksi)
  7. Turin 2006 olympic.it. Viitattu 29.3.2016. (englanniksi)
  8. Soihtuviesti aloitti matkansa Roomasta kohti Torinon olympiakisojen avajaisia. 9. joulukuuta 2005. Suomen olympiakomitea. Viitattu 1. elokuuta 2012.[vanhentunut linkki]
  9. http://www.olympic.org/documents/reports/en/en_report_1143.pdf

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]