Asetyylikloridi
| Asetyylikloridi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | CC(=O)Cl[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H3OCl |
| Moolimassa | 78,494 g/mol |
| Sulamispiste | -112 °C[2] |
| Kiehumispiste | 50,9 °C[2] |
| Tiheys | 1,105 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
|
|
|
Asetyylikloridi eli etanoyylikloridi tai etaanihappokloridi (CH3COCl) on happoklorideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Sitä käytetään orgaanisessa synteesissä.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asetyylikloridi on pistävänhajuista ja syövyttävää nestettä. Asetyylikloridi liukenee orgaanisiin liuottimiin, kuten bentseeniin, asetoniin, dietyylieetteriin ja kloroformiin. Veden kanssa se reagoi voimakkaasti ja hydrolysoituu etaanihapoksi ja suolahapoksi.[2][3][4]
- CH3COCl + H2O → CH3COOH + HCl
Asetyylikloridi reagoi alkoholien kanssa muodostaen etikkahapon estereitä, tertiääristen alkoholien kanssa usein tertiäärisiä alkyyliklorideja, ja amiinien kanssa reagoidessaan amideja. Yhdiste reagoi myös eetterien ja tiolien kanssa. Yhdiste reagoi myös aromaattisten hiilivetyjen ja alkeenien kanssa muodostaen ketoneja.[2][3][4]
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teollisuudessa asetyylikloridia valmistetaan etikkahappoanhydridin ja suolahapon välisellä reaktiolla. Myös etaanihapon ja suolahapon välistä reaktiota voidaan käyttää tai valmistaa yhdistettä rikkidioksidin, kloorin ja natriumasetaatin välisellä reaktiolla.Tuote puhdistetaan tislaamalla.[2][3][4]
- (CH3CO)2O + HCl → CH3COCl + CH3CO2H
Laboratoriomittakaavassa asetyylikloridia valmistetaan etaanihapon ja fosforitrikloridin, fosforipentakloridin, rikkimonokloridin tai tionyylikloridin välisellä reaktiolla.[2][4]
Yhdistettä käytetään orgaanisessa kemiassa asetyloimisreagenssina. Se on reaktiivisempi kuin etikkahappo tai etikkahappoanhydridi ja sitä voidaan käyttää myös silloin, kun nämä eivät reagoi. Ainetta käytetään useiden lääkeaineiden, kuten asetyylisalisyylihapon, asetaminofeenin ja asetanilidin valmistuksessa. Lisäksi sitä käytetään väriaineiden valmistuksessa. Asetyylikloridi reagoi aromaattisten hiilivetyjen kanssa Friedel–Crafts-asylointireaktiolla, jolloin muodostuu ketoneja. Näin valmistetaan muun muassa asetofenonia.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Acetyl chloride – Substance summary NCBI. Viitattu 9. syyskuuta 2012.
- ↑ a b c d e f g h Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 298. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ a b c d Frank S. Wagner Jr.: Acetyl Chloride, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002 Viitattu 09.09.2012
- ↑ a b c d e Hosea Cheung, Robin S. Tanke & G. Paul Torrence: Acetic Acid, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 09.09.2012
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Asetyylikloridin kansainvälinen kemikaalikortti
- Asetyylikloridin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 26.12.2014.