Bengt Holmström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bengt Holmström
Holmström vuonna 2016
Holmström vuonna 2016
Henkilötiedot
Syntynyt18. huhtikuuta 1949 (ikä 75)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Stanfordin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Robert B. Wilson
Instituutti Massachusetts Institute of Technology
Yalen yliopisto
Tutkimusalue taloustiede
Palkinnot Nobel-palkinto Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi
Suomen Leijonan suurristi

Bengt Robert Holmström (s. 18. huhtikuuta 1949 Helsinki) on suomenruotsalainen ekonomisti,[1] joka toimi Yalen yliopiston taloustieteen professorina vuodesta 1983 ja on hoitanut Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professuuria vuodesta 1994. Holmström sai vuonna 2016 ensimmäisenä suomalaisena Nobelin taloustieteen palkinnon yhdessä Oliver Hartin kanssa.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holmströmin vanhemmat ovat Eric Holmström, joka oli suomenruotsalainen, ja Inez Holmström, joka on sukujuuriltaan sekä virolainen että ranskalais-italialainen[2].

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenruotsalainen Holmström suoritti kandidaatintutkinnon Helsingin yliopistossa matematiikasta vuonna 1972, minkä jälkeen hän siirtyi Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä talouden alalta vuonna 1978. Vuodesta 1979 alkaen Holmström on toiminut eri tieteellisissä tehtävissä useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.[3] Hän työskenteli myös apulaisprofessorina Svenska handelshögskolanissa vuosina 1980–1986.[4] Helsingin yliopiston alumniyhdistys valitsi Holmströmin vuoden alumniksi vuonna 2010. Vaasan yliopisto myönsi Holmströmille kauppatieteiden kunniatohtorin arvon vuonna 1988[5] ja Tukholman kauppakorkeakoulu vuonna 1998.[6]

Holmströmin tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt työn taloustieteeseen sekä toimialan taloustieteeseen. Hänet tunnetaan parhaiten kannusteiden analyysista epäsymmetrisen informaation tilanteissa.[7] Holmströmin väitöskirjassaan tunnetuksi tekemä moraalisen hasardin malli on muodostunut kirjallisuudessa niin sanotuksi benchmark-malliksi. Hän on julkaissut useita artikkeleita taloustieteen arvostetuimmissa julkaisuissa.[8]

Akateemisen uransa lisäksi Holmström on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, kuten jäsenenä Nokian ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) hallituksissa[9] sekä Aalto-yliopiston hallituksessa.[10]

Holmström palkittiin vuonna 2016 Nobelin taloustieteen palkinnolla sopimusteorian kehittämisestä yhdessä Oliver Hartin kanssa.[11] Thomson Scientific veikkasi häntä palkinnon saajaksi jo syksyllä 2006,[12] ja vuonna 2015 hän oli mukana AFP-uutistoimiston listalla.[13]

Holmströmin rooli Suomen talouspoliittisessa keskustelussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holmström on osallistunut aktiivisesti Suomen talouspoliittiseen keskusteluun ja ollut mukana useissa asiantuntijaryhmissä antamassa politiikkasuosituksia päätöksentekijöille.[14]

Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä arvioivat valtiovarainministeriön tilaamassa raportissaan, että hallituksenselvennä finanssipolitiikan linja on pääosin ”kohdallaan”. Kolmikon mietinnössä oli kuitenkin myös kritiikkiä.

Bengt Holmström on myös kritisoinut vuonna 2015 Sipilän hallituksen koulutusleikkauksia ja yliopistosäästöjä Hufvudstadsbladetin haastattelussa. Yhdysvalloissa asuva Holmström sanoi, että leikkaukset ovat suuria. ”Niitä on tehty paljon myös meillä Yhdysvalloissa, mutta ei koskaan tällaista. Yliopistot toimivat pitkällä tähtäimellä, eivätkä äkkinäiset päätökset ole hyviä.” Hän arvosteli erityisesti valtion puuttumista yliopiston autonomiaan ja tutkimuskohteisiin ohjaamalla uudelleen rahoitusta.[15]

Näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Holmströmin mielestä suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitäisi luopua vallasta, jotta myös ammattiliittoon kuulumattomilla ja työttömillä olisi ääntä. Holmström perustelee ammattiyhdistysliikkeen heikentämistä työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä. Holmströmin mielestä työehtosopimusten yleissitovuus ei ole välttämättä kansakunnan etu. Holmström myös mainitsee että ammattiyhdistysliike täytyy tarvittaessa pakottaa hyväksymään työehtojen heikennyksiä.[16]

Holmströmin mielestä maahanmuuttajille pitäisi sallia pienemmät palkat ja heikompi sosiaaliturva kuin kantaväestöön kuuluville. Tämä tarkoittaa, että Holmström kannattaa työehtosopimuksissa määritettyjä minimipalkkatasoja matalampia palkkatasoja maahantulleille. Hänen mielestään maahanmuuttaja pääsisi tällä tavalla etenemään tikkaita pitkin eikä se ärsyttäisi suomalaisia niin paljon.[16]

Holmströmin mielestä yksilöiden tekemät päätökset voivat olla hirveän huonoja yhteisölle.[16]

Holmströmin mukaan pohjoismaiset yliopistot ovat katastrofaalisia, koska niissä sallitaan vapautta, vaikka "luovuus syntyy haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä." Hän seuraa opiskelijoittensa työntekoa tiukasti, vaatii näitä valitsemaan ideoistaan vain yhden ja määrää keskittymään vain siihen. Tämä on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Hän myös pakottaa heidät ylittämään rajansa aivan kuten huippu-urheilijoidenkin pitää tehdä. Eurooppalainen käytäntö on lepsumpi, kiinalainen vielä paljon tiukempi. Holmströmin mukaan Suomella ei myöskään ole varaa pitkiin opiskeluaikoihin. Hänen yliopistonsa MIT:n tutkijat ovat saaneet 63 Nobel-palkintoa, Suomi 5.[17]

Valikoituja julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Holmström, Bengt 1972. En icke-linear lösningsmetod för allokationsproblem. Helsingfors universitet.
  • Holmström, Bengt 1979. ”Moral Hazard and Observability.” Bell Journal of Economics, 10 (1), s. 74–91. Artikkelin verkkoversio.
  • Holmström, Bengt 1982. ”Moral Hazard in Teams.” Bell Journal of Economics, 13 (2), s. 324–340.
  • Holmström, Bengt 1983. ”Equilibrium Long-Term Labor Contracts.” Quarterly Journal of Economics, 98 (Supplement), 23–54. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  • Holmström, Bengt 1999. ”Managerial Incentive Problems: A Dynamic Perspective.” Review of Economic Studies, 66 (1), s. 169–182. Artikkelin verkkoversio.
  • Holmström, Bengt & Milgrom, Paul 1991. ”Multitask Principal-Agent Analyses: Incentive Contracts, Asset Ownership, and Job Design.” Journal of Law, Economics, and Organization, 7, s. 24–52. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Holmström, Bengt 1994. ”The Firm as an Incentive System.” American Economic Review, 84 (4), s. 972–991. Artikkelin verkkoversio.
  • Holmström, Bengt & Roberts, John 1998. ”The Boundaries of the Firm Revisited.” Journal of Economic Perspectives, 12 (4), s. 73–94. Artikkelin verkkoversio.
  • Holmström, Bengt & Tirole, Jean 1998. ”Private and Public Supply of Liquidity.” Journal of Political Economy, 106 (1), s. 1–40. Artikkelin maksullinen verkkoversio.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  2. ↑ Pöyskö, Maria: Tärkeintä on halu ymmärtää ihmistä. Turun Sanomat Extra-liite, 6.1.2018, s. 6–7.
  3. ↑ Curriculum vitae elokuu 2013. MIT. Arkistoitu 24.9.2020. Viitattu 13.4.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 187. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  5. ↑ https://archive.today/20131005213505/http://old-www.uwasa.fi/ystavat/kunniatohtorit/
  6. ↑ Professor Bengt Holmström ECGI. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  7. ↑ Antti Kauhanen: Bengt Holmströmin keskeiset tutkimukset sopimuksista ja kannustinjärjestelmistä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112. vsk, nro 4, s. 380–391. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
  8. ↑ Seppo Honkapohja: Bengt Holmströmin tieteellinen ura. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112. vsk, nro 4, s. 373–379. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
  9. ↑ Nokia plans board of directors refresh, chairman to step down 2012. Engadget. Viitattu 13.4.2014.
    Bengt Robert Holmström Svenska handelshögskolan. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 13.4.2014.
  10. ↑ Tietoa yliopistosta – Hallitus Aalto-yliopisto. Viitattu 10.10.2016.
  11. ↑ Taloustieteen Nobel-palkinto suomalaiselle Bengt Holmströmille. Helsingin Sanomat, 10.10.2016. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.10.2016.
  12. ↑ Thomson Scientific Predicts Nobel Laureates PR Newswire. Viitattu 13.4.2014.
  13. ↑ Tikka, Juha-Pekka: Suomalaisprofessori mainitaan maailmalla yhtenä suosikkina Nobelin saajaksi Verkkouutiset.fi. 10.10.2015. Viitattu 12.10.2015.
  14. ↑ Martti Hetemäki: Bengt Holmströmin rooli talouspoliittisessa keskustelussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2016, 112. vsk, nro 4, s. 392–395. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
  15. ↑ Ovaskainen, Teppo: ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa!” – Nobelistin haukut Suomen hallitukselle nousivat esiin Uusi Suomi. 10.10.2016. Alma Talent Oy. Viitattu 6.11.2016.
  16. ↑ a b c https://yle.fi/uutiset/3-10470537
  17. ↑ Älä usko silmiäsi Helsingin Sanomat. 15.7.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinnon saajat

1969: Frisch, Tinbergen 1970: Samuelson 1971: Kuznets 1972: Hicks, Arrow 1973: Leontief 1974: Myrdal, Hayek 1975: Kantorovitš, Koopmans 1976: Friedman 1977: Ohlin, Meade 1978: Simon 1979: Schultz, Lewis 1980: Klein 1981: Tobin 1982: Stigler 1983: Debreu 1984: Stone 1985: Modigliani 1986: Buchanan 1987: Solow 1988: Allais 1989: Haavelmo 1990: Markowitz, Miller, Sharpe 1991: Coase 1992: Becker 1993: Fogel, North 1994: Harsanyi, Nash, Selten 1995: Lucas 1996: Mirrlees, Vickrey 1997: Merton, Scholes 1998: Sen 1999: Mundell 2000: Heckman, McFadden 2001: Akerlof, Spence, Stiglitz 2002: Kahneman, Smith 2003: Engle, Granger 2004: Kydland, Prescott 2005: Aumann, Schelling 2006: Phelps 2007: Hurwicz, Maskin, Myerson 2008: Krugman 2009: Ostrom, Williamson 2010: Diamond, Mortensen, Pissarides 2011: Sargent, Sims 2012: Roth, Shapley 2013: Fama, Hansen, Shiller 2014: Tirole 2015: Deaton 2016: Hart, Holmström 2017: Thaler 2018: Nordhaus, Romer 2019: Banerjee, Duflo, Kremer 2020: Milgrom, Wilson 2021: Card, Angrist, Imbens 2022: Bernanke, Diamond, Dybvig 2023: Goldin 2024: Acemoğlu, Johnson, Robinson

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bengt_Holmström&oldid=22646893”