Sixten Korkman
Bror Sixten Korkman[1] (s. 3. helmikuuta 1948 Vaasa)[2] on suomalainen taloustieteilijä, entinen taloustieteen työelämäprofessori ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.[3][4] Vuosina 2005–2012 hän oli Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja.[3]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkman valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967, valtiotieteiden kandidaatiksi vuonna 1970 ja lisensiaatiksi 1974. Hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi kansantaloustieteestä[2] Helsingin yliopistosta vuonna 1980.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkman oli 1970–1977 assistenttina Helsingin yliopistossa ja 1978–1980 tutkijana Suomen Pankissa ja sen jälkeen OECD:n sihteeristössä Pariisissa sekä 1983–1989 toimistopäällikkönä Suomen Pankissa. Vuosina 1989–1995 hän oli valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö ja 1995–2005 Euroopan unionin neuvoston talouspoliittisen osaston (Ecofin) pääjohtaja vastuualueinaan talous- ja finanssikysymykset sekä Euroopan unionin budjetti ja työllisyys- ja sosiaalikysymykset, vuodesta 2005–2012 Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja. 1. elokuuta 2012 – 31. heinäkuuta 2015 hän oli Aalto-yliopiston taloustieteen laitoksella työelämäprofessori alanaan taloustiede.[5][3][4]
Keväällä 2004 Korkman oli ehdolla Suomen Pankin pääjohtajaksi, mutta virkaan nimitettiin Erkki Liikanen.[6] Vuonna 2006 Korkman osallistui Bilderberg-ryhmän-kokoukseen.[7]
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkman oli aikaisin 1990-luvulla sitä mieltä, että Suomen EU-jäsenyys olisi erehdys. Nykyään hän kuitenkin on vakuuttunut siitä, että osallistuminen Euroopan unionin päätöksiin ja euro valuuttana ovat Suomen edun mukaisia.[8]
Korkmanin mielestä osallistumistulo on perustuloa parempi ajatus.[9]
Hänen mukaansa tasaveromallin etuna on, että se muistuttaa yksinkertaisen verojärjestelmän eduista sekä kansantalouden tehokkaan toiminnan ja dynaamisten vaikutusten tärkeydestä.[10]
Korkman on todennut, että kapitalismi pitäisi laittaa kuriin, koska se liiallisena aiheuttaa köyhyyttä ja yhteiskunnallista levottomuutta.[11] Hänen mukaansa Suomen on unohdettava veronkevennykset, mikäli Suomi ei halua lisävelkaantua.[12]
Korkman on hyvinvointivaltion kannattaja. Hänestä subjektiivisen päivähoidon kaventamisen haitat olisivat suuremmat kuin sillä saadut säästöt.[13] Korkman on huomauttanut, että työvoimavaltaisissa hyvinvointipalveluissa tuottavuus ei kasva samaa vauhtia kuin muilla aloilla, mutta palkat nousevat. Kuitenkin hyvin kohdennetut panostukset lapsipolitiikkaan ovat hänestä tehokas keino vähentää julkisen talouden kestävyysvajetta.[12]
Korkmanin mielestä muukalaisvastaisuuden kasvu johtuu kansalaisten eriarvoisuuden kasvusta ja pelosta jäädä muista jälkeen.[14]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sixten Korkmanin lapsuus oli epävakaa äidin kuoleman ja isän taloudellisten ongelmien vuoksi. Perhe kärsi köyhyydestä ja asui välillä työmaaparakeissa. Nuorena Korkman työskenteli norjalaisilla valtamerilaivoilla muun muassa Länsi-Afrikassa, Islannissa ja Hawaijilla.[13]
Korkmanin ensimmäinen vaimo Marit Korkman (k. 2012) oli psykologian professori, koulutukseltaan filosofian tohtori. Heillä on kolme lasta, joista yksi on oikeuspsykologian tohtori Julia Korkman.[1]
Korkman on nykyisin naimisissa Maria Romantschukin kanssa.[15]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkman valitsi vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan.[16]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talous ja utopia. Helsinki: Docendo, 2012. ISBN 978-952-5912-50-0
- Euro: Valuutta vailla valtiota. Helsinki: Taloustieto, 2013. ISBN 978-951-628-591-0
- Väärää talouspolitiikkaa. Talouden kriisit ja opilliset kiistat. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-29830-4
- Globalisaatio koetuksella. Helsinki: Otava, 2017 . ISBN 978-951-1-32130-9.
- Talous ja humanismi. Helsinki: Otava, 2022 . ISBN 978-951-1-45977-4.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kuka kukin on 2011, s. 414. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ a b Laakso, Sami: Sixten Korkman: ”Vahva EU voi muokata globalisaatioprosesseja”. Visio (Teknologiateollisuuden sidosryhmälehti), 2005, nro 3, s. 10–14. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.3.2015.
- ↑ a b c Sixten Korkman Professor of Practice -tehtävään Taloustieteen laitokselle (Arkistoitu sivu) 6.6.2012. Aalto-yliopisto. Arkistoitu 19.11.2013. Viitattu 5.3.2015.
- ↑ a b Oikaisuja. Sixten Korkman on Aalto-yliopiston entinen työelämäprofessori. Helsingin Sanomat 10.5.2018 tilaajille
- ↑ Sixten Korkman. Uppslagsverket.fi. Viitattu 22.5.2019
- ↑ Liikanen ehdolle Suomen Pankin johtoon TS.fi. 15.4.2004. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 20.4.2014.
- ↑ Nämä suomalaiset ovat osallistuneet Bilderberg-kokouksiin Iltalehti.fi. 2.6.2012. Viitattu 5.3.2015.
- ↑ Professori Korkman: Suomen eurojäsenyys oli vakava erehdys
- ↑ Korkman ehdottaa: verot pois matalapalkkaisilta. Talouselama.fi
- ↑ Sixten Korkman: Esipuhe teoksessa Matti Nyberg: Tasavero
- ↑ Sixten Korkman: Maailma kaipaa rationaalista populismia – jonka iskulause voisi olla ”kapitalismi kuriin” hs.fi. 9.8.2018. Viitattu 13.1.2019. tilaajille
- ↑ a b Panostus lapsiin olisi ratkaisu edessä häämöttävään hyvinvointivaltion umpikujaan hs.fi. 8.1.2019. Viitattu 13.1.2019.
- ↑ a b Talousmies Sixten Korkman puolustaa hyvinvointivaltiota – hänellä on sen hyödyistä omakohtaistakin kokemusta hs.fi. 31.1.2018. Viitattu 13.1.2019. tilaajille
- ↑ Populistiset liikkeet ajavat usein omien kannattajiensa etujen vastaista politiikkaa Kolumni. Helsingin Sanomat. 2.4.2019.
- ↑ Yllätyshäät! Sixten Korkman ja Maria Romantschuk tanssivat häävalssinsa Linnan juhlissa Ilta Sanomat. 7.12.2019. Viitattu 8.12.2019.
- ↑ Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki – voittajan valitsee Sixten Korkman www.iltalehti.fi. Viitattu 6.11.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sixten Korkmanin kolumnit Helsingin Sanomien verkkosivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sixten Korkman ja Suomen talouden 10 peruskiveä
- Kuusi kuvaa taloustieteilijä Sixten Korkmanin elämästä, Yle Radio 1, 23.4.2023
| ||||||||||||||||||
