Buffalo Sabres

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Buffalo Sabres
Historia Buffalo Sabres
1970–
Perustettu 1970
Kaupunki Yhdysvallat Buffalo, New York
Kotiareena KeyBank Center
– kapasiteetti 19 070
Sarja NHL
Konferenssi Itäinen
Divisioona Atlantin
Värit               
Toimitusjohtaja Yhdysvallat Kevyn Adams
Päävalmentaja Kanada Lindy Ruff
Kapteeni Ruotsi Rasmus Dahlin
Omistaja Yhdysvallat Terrence Pegula
Yhteistyöseurat Yhdysvallat Rochester Americans (AHL)
Yhdysvallat Jacksonville IceMen (ECHL)
Stanley Cupit 0
Konferenssin mestaruudet 3 (1975, 1980, 1999)
Divisioonan mestaruudet 6 (1975, 1980, 1981, 1997, 2007, 2010)

Buffalo Sabres on yhdysvaltalainen ammattilaistason jääkiekkoseura, jonka kotikaupunki on Buffalo New Yorkin osavaltiossa. Joukkue kuuluu NHL-liigan Itäisen konferenssin Atlantin divisioonaan.

Joukkue on historiansa aikana voittanut kolme konferenssin mestaruutta. Näistä viimeisin on kaudelta 1998–1999, jolloin Sabres hävisi Stanley Cupin finaalissa Dallas Starsille. Vuonna 1970 NHL:ään liittynyt Sabres on Vancouver Canucksin ohella pisimpään liigassa pelannut joukkue, joka ei ole voittanut Stanley Cup -mestaruutta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buffalo liittyi NHL:n kaudella 1970–1971. Buffalo yritti liittyä NHL:ään jo kaudella 1967–1968, jolloin NHL:ään otettiin kuusi uutta joukkuetta. Buffalossa oltiin kiinnostuneita jääkiekosta ja joukkueen nimeämiskilpailuun vuonna 1970 tulikin yli 13 000 ehdotusta. Nimikilpailun voitti sana Sabres (suom. sapelit)[1]. Seuran omistajiin kuulunut Seymour Knox III perusteli valintaa muun muassa sillä, että sapeli oli kärkijoukkojen ase ja se oli tehokas ase niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin[1].

Joukkueen ensimmäinen varaus oli Gilbert Perreault. Jo ensimmäisellä kaudella hän teki tulokkaiden maaliennätyksen 38 maalia ja voitti parhaalle tulokkaalle myönnettävän Calder Trophy -palkinnon. Jo kolmannella kaudellaan joukkue ylsi pudotuspeleihin, mutta putosi kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella Montrealille kuuden pelin ottelusarjassa. Joukkueen tukiranka oli "French Connection line" -hyökkäysketju, jossa pelasivat Perreaultin lisäksi Rick Martin ja René Robert.lähde?

Kaudella 1974–1975 valmennusvastuu oli Floyd Smithillä, jonka alaisuudessa joukkue saavutti 49 voittoa ja 113 pistettä, joka on edelleen joukkueen kaikkien aikojen paras saavutus. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella joukkue voitti Chicago Blackhawksin otteluvoitoin 4–1. Toisella kierroksella oli vastassa Montreal, jonka Buffalo myös voitti. Stanley Cupin finaaleissa vastaan asettui Philadelphia Flyers, joka oli kuitenkin loppuottelusarjassa parempi otteluvoitoin 4–2.lähde?

Vuonna 1979 valmentajaksi ja pääjohtajaksi tuli Scotty Bowman, joka oli tätä ennen valmentanut Montrealin neljään peräkkäiseen Stanley Cupin. Bowmanin aikakaudella 1979–1987 joukkue oli joka vuosi pudotuspeleissä kahta viimeistä kautta lukuun ottamatta. Vuosina 1981–1986 Buffalossa pelasi suomalainen Hannu Virta yhteensä 245 ottelua tehopistein 25+101=126.lähde?

Vuonna 1987 Bowmanin tilalle tulivat pääjohtajaksi Gerry Meehan ja valmentajaksi Ted Sator. Samana vuonna Perreault ilmoitti lopettavansa 17 kautta kestäneen jääkiekkouransa pelattuaan 1 191 peliä tehopistein 512+814=1326. Perreault'n tilalle muun muassa varattiin Pierre Turgeon, joka teki toisella kaudellaan 88 tehopistettä ja kolmannella 106, ennen kuin hänet myytiin New York Islandersiin. Kaupassa Buffalo sai Pat LaFontainen.lähde?

Kaudella 1992–1993 joukkueeseen liittyi Dominik Hašek. Jo seuraavalla kaudella hän vakiinnutti paikkansa ykkösmaalivahtina hänen päästettyjen maalien keskiarvonsa ollessa 1,95 ja torjuntaprosentin 93 %. Päästettyjen maalien keskiarvo oli NHL:n alhaisin sitten Bernie Parentin 1,89:n kaudella 1973–1974lähde?

Vuonna 1996 valmistui Buffalon uusi kotihalli, joka sai nimekseen Marine Midland Arena. Nimi muuttui myöhemmin HSCB Centeriksi. Lisäksi joukkue sai uuden logon ja peliasujen värityksen. Hašek voitti NHL:n arvokkaimmalle pelaajalle myönnettävän Hart Memorial Trophyn -palinnon ensimmäisenä maalivahtina sitten vuoden 1962 ja Jacques Planten. Samaisen kauden pudotuspeleissä Hašek loukkasi polvensa ja torjuntavastuun otti Steve Shields. Ensimmäisellä kierroksella joukkue voitti Ottawa Senatorsin, mutta toisella kierroksella tuli tappio Philadelphialle.lähde?

Kaudella 1997–1998 joukkueen johdon ja Hašekin välillä oli ongelmia. Pääjohtaja ja valmentaja päätettiin vaihtaa ja uudeksi valmentajaksi tuli Lindy Ruff. Hašek pelasi kaudella 13 nollapeliä, joka on eniten sitten kauden 1969–1970 Tony Espositon 15 nollapelin saavutuksen. Seuraavalla kaudella Hašek oli osin loukkaantuneena, mutta kuntoutui pudotuspeleihin. Buffalo eteni loppuottelusarjaan saakka, mutta hävisi sen Dallas Starsille otteluvoitoin 4–2. Vielä kahdella seuraavalla kaudella joukkue pääsi pudotuspeleihin, mutta sen jälkeen kausi päättyi kolmesti peräkkäin runkosarjaan. Työsulun 2004–2005 jälkeisinä kausina 2005–2006 ja 2006–2007 joukkue pääsi jälleen pudotuspeleihin ja eteni molempina konferenssin loppuotteluihin, joissa se hävisi ensimmäisellä kaudella Carolina Hurricanesille ja jälkimmäisellä Ottawa Senatorsille.lähde?

2010-luvulla Sabres on ollut yksi NHL:n heikoimmista joukkueista. Tästä syystä joukkue on saanut varattua huippulupauksia; Rasmus Ristolaisen, Jack Eichelin, Sam Reinhartin ja Rasmus Dahlinin.lähde?

Kaudella 2020–2021 Sabres hävisi 18 peräkkäistä ottelua, millä se sivusi NHL:n ennätystä, joskin osa Sabresin tappioista ratkesi vasta jatkoajalla tai voittomaalikilpailussa.[2][3]

Kauden 2021–2022 alkaessa joukkueen suurimmista tähdistä Eichel, Ristolainen ja Reinhart oli jo kaupattu muualle ja Sabres oli edelleen yksi NHL:n heikoimmista joukkueista.lähde?

Logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1970–1996
    1970–1996
  • 1996–2006
    1996–2006
  • 2006–2010
    2006–2010
  • 2010–2020
    2010–2020
  • 2020–
    2020–

Joukkue kaudella 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Buffalo Sabres kaudella 2024–2025
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Eliteprospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 8. lokakuuta 2024

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Eniten maaleja kaudessa: Venäjä Aleksandr Mogilnij, 76 (1992–1993)
  • Eniten syöttöjä kaudessa: Yhdysvallat Pat LaFontaine, 95 (1992–1993)
  • Eniten pisteitä kaudessa: Yhdysvallat Pat LaFontaine, 148 (1992–1993)
  • Eniten ylivoimamaaleja kaudessa: Kanada Dave Andreychuk, 28 (1991–1992)
  • Eniten alivoimamaaleja kaudessa: Kanada Don Luce, 8 (1974–1975)
  • Paras plus/miinus kaudessa: Kanada Don Luce, +61 (1974–1975)
  • Eniten kausia: Kanada Gilbert Perreault, 17
  • Eniten jäähyjä kaudessa: Rob Ray, 354 (1991–1992)
  • Eniten nollapelejä kaudessa: Tšekki Dominik Hašek, 13 (1997–1998)
  • Eniten pisteitä kaudessa puolustajana: Yhdysvallat Phil Housley, 81 (1989–1990)
  • Eniten otteluita: Kanada Gilbert Perreault, 1191
  • Eniten maaleja: Kanada Gilbert Perreault, 512
  • Eniten syöttöjä: Kanada Gilbert Perreault, 814
  • Eniten pisteitä: Kanada Gilbert Perreault, 1326
  • Eniten jäähyminuutteja: Kanada Rob Ray, 3189

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Buffalo Sabres.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Buffalo_Sabres&oldid=22683590”