Carrie (romaani)
| Carrie | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Stephen King |
| Kieli | englanti |
| Genre | kauhu |
| Kustantaja | Doubleday |
| Julkaistu | 1974 |
| Sivumäärä | 199 |
| ISBN | 978-0-385-08695-0 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Tuula Saarikoski |
| Kansitaiteilija | Kaarina Hanström |
| Kustantaja | Tammi |
| Julkaistu | 1987 |
| Ulkoasu | sidottu |
| Sivumäärä | 206 |
| ISBN | 951-30-6513-8 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Carrie on kauhukirjailija Stephen Kingin esikoisromaani, joka ilmestyi Yhdysvalloissa vuonna 1974. Suomeksi kirja ilmestyi Tuula Saarikosken suomentamana vuonna 1987. Kirjassa hyödynnetään tekaistuja asiakirjoja kuvattaessa syrjityn Carrie Whiten tarinaa. Tytön elämä muuttuu radikaalisti, kun hän huomaa omistavansa telekineettisiä voimia.
King heitti käsikirjoituksen ensin roskiin, koska piti sitä niin huonona, mutta hänen vaimonsa pelasti sen ja käski Kingin lähettää sen kustantajalle.[1] Lopulta teos hyväksyttiin Doubledayn toimesta julkaistavaksi 1500 dollarin ennakkomaksulla,[2] ja romaani julkaistiin 5. huhtikuuta 1974 noin 30000 kopion voimin.[3] Kirjasta tuli heti menestys.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Carrie on 16-vuotias fundamentalistisuskovaisen äidin tytär, jota kiusataan koulussa. Carrien ensimmäiset kuukautiset alkavat liikuntatunnin jälkeen suihkussa. Carrie ei tiedä mitään kuukautisista ja menee tolaltaan, kun toiset tytöt alkavat pilkata ja heitellä häntä terveyssiteillä ja tamponeilla. Suihkutilasta lähtiessään Carrie saa sähkölampun räjähtämään ja kotimatkalla ohiajavan pikkupojan pyörän kaatumaan. Carrie tajuaa ensimmäisen kerran telekineettiset kykynsä, ja alkaa harjoitella niiden käyttämistä liikuttelemalla tavaroita huoneessaan. Kyvyillään Carrie pystyy myös pelottelemaan äitiään, eikä äiti saa tyttöön enää samanlaista otetta kuin ennen.
Carrieta kiusannut Sue Snell alkaa tuntea katumusta ja haluaa hyvittää tekonsa jotenkin. Sue pyytää poikaystäväänsä Tommya kysymään Carrieta parikseen kevättanssiaisiin, johon Tommy suostuu. Carrie epäilee koululaisten suunnittelevan jotain hänen päänsä menoksi, mutta suostuu kuitenkin Tommyn pariksi. Muut lukiolaiset eivät hyväksy asiaa, ja Chris suunnittelee poikaystävänsä Billyn kanssa Carrien nolaamista: he päättävät kaataa ämpärillisen sianverta Carrien päälle koulun juhlissa.
Kevättanssiaiset alkavat hyvin, Carrie ja Tommy valitaan tanssiaisten kuninkaaksi ja kuningattareksi. Sianveriämpärit, jotka ovat kiinni juhlasalin katossa, kaatuvat Carrien ja Tommyn päälle juuri kun kruunaminen on tapahtunut. Juhlijat alkavat nauraa, ja Carrie menee tolaltaan. Hän lähtee juhlista ja päättää kostaa. Telekineettisillä kyvyillään Carrie sulkee koulun ovet, laukaisee sprinklerit ja hajottaa voimajohdot. Koko koulu palaa ja osa oppilaista kuolee. Matkalla kotiin Carrie hajottaa muun muassa palopostit ja bensiiniaseman. Puoli kaupunkia lentää ilmaan kaasusäiliöiden räjähtäessä. Kotiin päästyään Carrien äiti uhkaa tappaa tytön, mutta Carrie pysähdyttää hänen sydämensä ja lähtee pois. Lopulta Sue löytää hänet puolikuolleena. Lyhyen telepaattisen keskustelun jälkeen Carrie kuolee.
Elokuvasovitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brian De Palma ohjasi romaaniin perustuvan elokuvasovituksen vuonna 1976. Sen pääosaa näytteli Sissy Spacek, sivurooleissa olivat Amy Irving, William Katt, Betty Buckley, Piper Laurie, Nancy Allen ja John Travolta. Elokuva oli pitkään Suomessa kiellettyjen elokuvien listalla ja esitettiin vasta vuonna 1991[1].
Carrie -elokuvalle tehtiin vuonna 1999 Katt Shean ohjaama jatko-osa nimellä Carrie 2 – raivo, jolla ei ole juonellisesti paljoakaan tekemistä edellisen osan kanssa, vaan se kertoo vuorostaan yliluonnollisia voimia omaavasta Carrien ”sisarpuolesta” nimeltään Rachel Lang, jota esittää elokuvassa Emily Bergl.
Vuonna 2002 tehtiin romaaniin perustuva televisioelokuva, jonka ohjauksesta vastasi David Carson. Televisioelokuvassa näytteli pääosassa Angela Bettis ja sivurooleissa Patricia Clarkson, Rena Sofer, Kandyse McClure ja Emilie de Ravin.
Vuonna 2013 sai ensi-iltansa Kimberly Peircen ohjaama elokuvasovitus Carriesta. Carrien roolissa näytteli Chloë Moretz ja Carrien äitiä Margaretia tulkitsi Julianne Moore.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kauhun kuningas heitti esikoiskirjansa roskiin – tiesitkö nämä 10 asiaa Stephen Kingistä? Ylen uutiset 21.9.2017.
- ↑ Kingdom of Fear: The World of Stephen King, s. 32. New American Library, 1986. ISBN 978-0-45116-635-7 (englanniksi)
- ↑ Beahm, George: Stephen King From A to Z: An Encyclopedia of His Life and Work, s. 29. Andrews McMeel Publishing, 1998. ISBN 978-0-83626-914-7 (englanniksi)
| Romaanit |
Carrie (1974) - Painajainen (1975) - Hohto (1977) - Tukikohta (1978) - Kosketus (1979) - Tulisilmä (1980) - Cujo (1981) - Christine, tappaja-auto (1983) - Uinu, uinu lemmikkini (1983) - Ihmissuden vuosi (1983) - Talismaani (1984; Peter Straubin kanssa) - Se (1986) - Lohikäärmeen silmät (1987) - Piina (1987) - Kolkuttajat (1987) - Pimeä puoli (1989) - Tarpeellista tavaraa (1991) - Julma leikki (1992) - Doloreksen tunnustus (1992) - Uneton yö (1994) - Naisen raivo (1995) - Kuoleman käytävä (1996) - Epätoivon kaupunki (1996) - Kalpea aavistus (1998) - Eksyneiden jumala (1999) - Unensieppaaja (2001) - Pimeyden talo (2001; Peter Straubin kanssa) - Buick 8 (2002) - Kuulolla (2006) - Liseyn tarina (2006) - Tapahtumapaikkana Duma Key (2008) - Kuvun alla (2009) - 22.11.63 (2011) - Tervetuloa Joylandiin (2013) - Tohtori Uni (2013) - Herääminen (2014) - Mersumies (2014) - Etsivä löytää (2015) - Viimeinen vartio (2016) - Gwendyn lipas (2017; Richard Chizmarin kanssa) - Ruususen uni (2017; Owen Kingin kanssa) - Ulkopuolinen (2018) - Keveys (2018) - Laitos (2019) - Myöhemmin (2021) - Billy Summers (2021) - Gwendyn viimeinen tehtävä (2022; Richard Chizmarin kanssa) - Satumaa (2022) - Holly (2023) |
|---|---|
| Musta torni -sarja |
Revolverimies (1982) - Kolme korttia pakasta (1987) - Joutomaa (1991) - Velho (1997) - Callan sudet (2003) - Susannan laulu (2004) - Musta torni (2004) - Tuulen avain (2012) |
| Novelli- ja pienoisromaanikokoelmat |
Yön äänet (1978) - Kauhun vuodenajat (1982) - Jälkeen keskiyön/Ennen aamunkoittoa (1985) - Sydänyö (1990) - Painajaisia ja unikuvia (1: Yksinäinen sormi / 2: Anteeksi, oikea numero) (1993) - Pedon sydän (1999) - Maantievirus matkalla pohjoiseen: 14 kolkkoa tarinaa (2002) - Auringonlaskun jälkeen (2008) - Pimeä yö, tähdetön taivas (2010) - Mitä enemmän verta (2020) |
| Richard Bachmanin nimellä kirjoitetut |
Raivo (1977) - Pitkä marssi (1979) - Vimma (1981) - Juokse tai kuole (1982) - Kirous (1984) - Teloittajat (1996) |
| Suomentamattomat teokset |
The Colorado Kid (2005) - Blaze (2007) - Blockade Billy (2010) - The Bazaar of Bad Dreams (2015) - You Like It Darker (2024) |
| Tulevat julkaisut |
- |
| Asiateokset |
Danse Macabre (1981) - Nightmares in the Sky (1988) - Kirjoittamisesta (2000) - Secret Windows (2000) - Faithful (2004; Stewart O'Nanin kanssa) - Guns (2013) |
| E-kirjat |
Riding the Bullet (2000) - The Plant (2000; keskeneräinen) - Ur (2009) - Mile 81 (2011) - A Face in the Crowd (2012; Steward O'Nanin kanssa) |
| Käsikirjoitukset elokuviin |
Creepshow – yöjuttu (1982) - Paholaisen silmät (1985) - Hopealuoti (1985) - Maximum Overdrive (1986; myös ohjaajana) - Uinu, uinu lemmikkini (1989) - Unissakävelijät (1992) - Kunnes kuolema meidät erottaa (2014) - Cell (2015; Adam Allecan kanssa) |
| Käsikirjoitukset televisioon |
Sorry, Right Number (1988) - Kultaiset vuodet (1991) - Tukikohta (1994) - Stephen Kingin Hohto (1997) - Chinga (1998; Chris Carterin kanssa) - Myrskyn silmässä (1999) - Rose Red (2002) - Stephen Kingin Sairaala (2004) - Stephen Kingin Desperation (2006) - Päitä tippuu (2014) - Liseyn tarina (TBA) |
| Sarjakuvateokset |
Creepshow (1982) - The Dark Tower (2007-) - The Stand (2008-2012) - The Talisman (2009-2010) - American Vampire (2010) - N. (2010) - Road Rage (2012) - The Dark Man (2013) |
| Muita artikkeleita |