Children of Bodom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Children of Bodom
Children Of Bodom Provinssirockissa vuonna 2016.
Children Of Bodom Provinssirockissa vuonna 2016.
Tiedot
Toiminnassa (1993–1997 nimellä Inearthed)[1]
1997–2019
Tyylilaji melodinen death metal, thrash metal
Kotipaikka SuomiEspoo, Suomi
Laulukieli englanti
Entiset jäsenet

Alexi Laiho, laulu, kitara (1993–2019)
Samuli Miettinen, basso (1993–1995)
Jaska Raatikainen, rummut (1993–2019)
Alexander Kuoppala, kitara (1995–2003)
Jani Pirisjoki, koskettimet (1995–1997)
Henkka T. Blacksmith, basso (1996–2019)
Janne Wirman, koskettimet (1997–2019)
Roope Latvala, kitara (2003–2015)
Antti Wirman, kitara (2015)
Daniel Freyberg, kitara (2016–2019)
Levy-yhtiö

Spinefarm Records, (1997–2008)
Universal Music, (2011)
Nuclear Blast, (2013–)

Aiheesta muualla
Kotisivut

Children of Bodom (lyh. CoB, C.O.B.) oli suomalainen vuonna 1993 Espoossa perustettu metallimusiikkia, etenkin extreme metalia soittanut yhtye. Se on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista metalliyhtyeistä.[2][3]

Children of Bodom julkaisi yhteensä kymmenen virallista studioalbumia. Lisäksi yhtye levytti monia cover-kappaleita, esimerkiksi yhtyeiltä Scorpions, Iron Maiden, W.A.S.P., Stone, Sepultura, Slayer ja Ramones sekä artisteilta Billy Idol, Andrew W.K. ja Britney Spears.

Children of Bodomin laulaja-kitaristi Alexi Laiho sävelsi ja sanoitti yhtyeen musiikin. Kosketinsoittaja Janne Wirman on valittu useasti maailman parhaaksi kosketinsoittajaksi japanilaisen Burrn!-lehden lukijaäänestyksessä. Alexi Laiho keräsi ykkössijoja suomalaisen Soundin Paras soittaja -kategoriassa sekä ollut edustettuna Guitar World -lehden äänestyksissä. Vuonna 2009 hänet äänestettiin parhaaksi metallikitaristiksi, yli muun muassa Metallican soolokitaristi Kirk Hammettin, Zakk Wylden sekä Slashin. Laiho on myös epävirallisilla listoilla julistettu useaan otteeseen maailman parhaaksi soolokitaristiksi.lähde?

Children of Bodom on kerännyt mainetta etenkin Japanissa, Yhdysvalloissa ja muuallakin maailmassa. Yhtye esiintyi lukuisia kertoja Saksan Wacken Open Air- metallifestivaaleilla.

Marraskuun 2019 alussa yhtye ilmoitti lopettavansa toimintansa. Basisti Henkka Blacksmith, kosketinsoittaja Janne Wirman ja rumpali Jaska Raatikainen jättivät yhtyeen 15. joulukuuta 2019 Helsingin jäähallissa soitetun viimeisen keikan jälkeen. Kitaristit Alexi Laiho ja Daniel Freyberg jatkoivat Bodom After Midnight -nimisellä kokoonpanolla. Laiho kuoli yllättäen joulukuussa 2020.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IneartheD (1993–1997)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alexi Laiho (vas.) ja Jaska Raatikainen (oik.) ovat yhtyeen perustajat ja olivat mukana koko uran ajan.

Vuonna 1993 kitaristi Alexi Laiho ja rumpali Jaska Raatikainen perustivat yhtyeen nimeltä IneartheD. He olivat tunteneet toisensa jo varhaislapsuudesta lähtien, ja olivat kiinnostuneet raskaasta metallista, varsinkin death metalista, kuten Entombed- ja Obituary-yhtyeistä. Laihon ja Raatikaisen ensimmäinen orkesterikokoonpano syntyi, kun basisti Samuli Miettinen liittyi yhtyeeseen. IneartheD äänitti ensimmäisen demonsa Implosion of Heaven vuoden 1993 elokuussa.

Samuli toimi IneartheDin pääsanoittajana kahden vuoden ajan, kunnes erosi yhtyeestä hänen perheensä muutettua Yhdysvaltoihin vuonna 1995. Hänen viimeinen tuotoksensa IneartheDissa olivat sanat yhtyeen toiseen demoon, Ubiquitous Absence of Remissioniin. Toista demoa tehdessään IneartheD työskenteli ensimmäistä kertaa yhdessä tuottaja Anssi Kipon kanssa Astia-studiolla. Ubiquitous Absence of Remissionilla yhtye käytti kappaleissaan ensimmäistä kertaa myös kosketinsoitinta. Laiho, joka oli aiemmin vain säveltänyt, alkoi toimia myös sanoittajana.

Tuohon aikaan Raatikainen soitti käyrätorvea paikallisessa big bandissa, jonka harjoituksissa hän tapasi trumpetisti Alexander Kuoppalan, joka oli myös taitava kitaristi. Pian IneartheDin toisen demon teon jälkeen Kuoppala liittyi rytmikitaristiksi IneartheDiin.

Henri Seppälä, jonka Laiho ja Raatikainen tunsivat kouluajoilta, valittiin Yhdysvaltoihin muuttaneen Miettisen korvaajaksi IneartheDin basistiksi. Bassonsoiton lisäksi Seppälä lauloi myös usein taustoja. Lisäksi yhtye värväsi Jani Pirisjoen soittamaan koskettimia. Molemmat pojat liittyivät IneartheDiin alkuvuodesta 1996.

Henkka Seppälä oli yhtyeen basisti vuodesta 1996.

Tällä uudella kokoonpanolla IneartheD nauhoitti kolmannen demonsa, jonka nimi oli Shining. Tämä demo ei vakuuttanut levy-yhtiöitä sen enempää kuin aiemmatkaan, ja yrityksistä huolimatta heidän musiikkinsa sai vain vähän huomioita ja keikkoja he saivat vain paikallistapahtumiin. Viimeisenä keinona yhtye päätti äänittää itse ensimmäisen albuminsa.

Laiho halusi hyödyntää koskettimia tehokkaammin, mutta Pirisjoki oli harvoin läsnä harjoituksissa, joten hän sai potkut ja hänet korvattiin Raatikaisen ystävällä, jazzpianisti Janne Wirmanilla.

Wirman oli tekijä, joka IneartheDista puuttui. Hänen mukanaolonsa loi yhtyeelle tyylin, joka on nykyään ominaista myös Children of Bodomille. IneartheD julkaisi ensimmäisen albuminsa vuonna 1997. Pienen belgialaisen levy-yhtiön oli tarkoitus julkaista heidän debyyttialbuminsa Something Wild, mutta Thy Serpent -yhtyeen Sami Tenetz sai kopion käsiinsä Kuoppalan kautta. Sen seurauksena IneartheD allekirjoittikin levytyssopimuksen Spinefarm Recordsin kanssa maanlaajuiseen julkaisuun.

Spinefarm-sopimuksen takia yhtyeen täytyi keksiä uusi nimi, sillä he olivat tehneet belgialaisen yhtiön kanssa sopimuksen IneartheD-nimellä. Yhtyeelle etsittiin nimeä mm. paikallisesta puhelinluettelosta, ja kun he pääsivät luettelossa Bodominjärven kohdalle, he tajusivat, että se on nimi jolla on vaikutusta ja mielenkiintoinen tarina. Yhtyeellä oli pitkä lista erilaisista Bodom-nimivaihtoehdoista ja lopulta he päätyivät nimeen Children of Bodom.

Something Wild (1997)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kosketinsoittaja Janne Wirman liittyi yhtyeeseen vuonna 1997.

Children of Bodom ja Anssi Kippo tuottivat, äänittivät ja miksasivat Something Wildin Astia-studiolla Lappeenrannassa. Tuodakseen itseään esille Children of Bodom toimi Dimmu Borgirin lämmittelijänä vuonna 1997. Menestys sai Nuclear Blastin edustajan lähestymään heitä julkaisusopimuksella Euroopassa. Sopimus allekirjoitettiin seuraavana vuonna. Something Wild julkaistiin virallisesti marraskuussa 1997 ja kappaleesta "Deadnight Warrior" kuvattiin mainostarkoituksiin musiikkivideo. Videon ohjasi Mika Lindberg pienellä tuhannen euron budjetilla.

Vaikka Laiho oli hyvin kriittinen kaikkea kirjoittamaansa musiikkia kohtaan, hän totesi inhoavansa albumeistaan eniten Something Wildia. Tämän albumin äänityksissä Laiho yritti matkia idolinsa Yngwie Malmsteenin tyyliä, minkä vuoksi Something Wildin musiikkia on vaikea soittaa. Lisäksi albumilla on havaittavissa muutamia lainauksia Mozartilta, muun muassa tämän 25. sinfoniasta ja 20. pianokonsertosta lainatut teemat.

Children of Bodomin ensimmäinen Euroopan kiertue alkoi helmikuussa 1998. Janne Wirman tosin keskittyi opintojensa viimeistelyyn eikä osallistunut kiertueelle, joten hänen tilallaan soitti Erna Siikavirta. Kiertueella Children of Bodom soitti yhdessä mm. Hypocrisyn, Kovenantin ja Agathodaimonin kanssa.

Kuukautta myöhemmin Children of Bodom nauhoitti Astia-studiolla Anssi Kipon kanssa uudet kappaleet "Towards Dead End" ja "Children of Bodom". Jälkimmäinen oli mukana Spinefarm Recordsin kokoelmalevyllä, joka oli kahdeksan viikkoa Suomen listojen huipulla.

Children of Bodom teki toisen Euroopan kiertueen syyskuussa 1998, mutta taaskaan Wirman ei voinut olla mukana. Kiertueella koskettimia soitti Laihon silloinen tyttöystävä Kimberly Goss.

Hatebreeder (1998-1999)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alexander Kuoppala soitti toista kitaraa yhtyeessä vuosien 1995–2003 ajan.

Children of Bodomin toinen albumi Hatebreeder nauhoitettiin vuosien 1998-1999 vaihteessa Anssi Kipon kanssa Astia-studiolla. Albumin nimen piti alun perin olla Towards Dead End, mutta studiossa yhtyeen jäsenet päättivät vaihtaa nimen. Luodakseen innokasta odotusta Suomessa, he julkaisivat "Downfall"-singlen kaksi viikkoa ennen albumin julkaisua. Kappaleesta kuvattiin musiikkivideo, jonka ohjasi jälleen Mika Lindberg. Hatebreeder oli listojen huipuilla useissa Euroopan maissa. "Downfallin" ja Hatebreederin menestyksen ansiosta Children of Bodom pääsi soittamaan kolme keikkaa Japaniin Sinergyn ja In Flamesin kanssa heinäkuussa 1999. Yhtyeen myöhemmin julkaistu livealbumi "Tokyo Warhearts" nauhoitettiin näissä konserteissa.

Follow the Reaper (2000)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen albumin äänittämiseen Children of Bodom päätti Astia-studion sijasta käyttää Peter Tägtgrenin Abyss-studiota Ruotsissa. Äänitykset suoritettiin elo- ja syyskuussa vuonna 2000. Follow the Reaper -nimen saanut albumi julkaistiin maailmanlaajuisesti vuoden 2000 lopulla. "Everytime I Die" -singlestä tehdyn musiikkivideon ohjasi Apulanta-yhtyeen silloinen basisti Tuukka Temonen.

Hate Crew Deathroll (2002–2004)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2002 Children of Bodom alkoi kirjoittaa uusia kappaleita tulevalle levylle, jonka nimeksi tuli Hate Crew Deathroll. He palasivat Astia-studiolle työskentelemään jälleen tuottaja Anssi Kipon kanssa. Äänitys tehtiin elo- ja syyskuussa, ja albumi julkaistiin Suomessa tammikuussa 2003. Se pysyi suomalaisilla listoilla yhteensä kolme viikkoa ja siitä tuli yhtyeen ensimmäinen kultaa myynyt albumi.

3. tammikuuta 2003 suomalainen Metal Music Awards järjestettiin Tavastialla Helsingissä Sirkkelirockin osana. Children of Bodom palkittiin vuoden suomalaisena yhtyeenä.[4]

Children of Bodomin ensimmäinen maailmankiertue alkoi 2003 ja kesti vuoden 2004 loppupuolelle. Kiertueella oli paljon loppuunmyytyjä konsertteja, mutta sen aikana odottamattomasti Kuoppala päätti erota yhtyeestä henkilökohtaisista syistä. Griffin-yhtyeen kitaristi Kai Nergaardia pyydettiin Kuoppalan tilalle, mutta hän ei hyväksynyt tarjousta. Niinpä paikan otti Laihon bändikaveri Sinergystä, Roope Latvala, kunnes pysyvä ratkaisu löytyisi. Tämä kokoonpano esiintyi ensi kertaa Moskovassa 16. elokuuta 2003.

Are You Dead Yet? (2004–2007)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stonessa tunnetuksi tullut Roope Latvala soitti yhtyeessä vuodet 2003–2015.

Onnistuneen maailmankiertueen jälkeen Latvalasta tuli pysyvä jäsen ja he alkoivat levyttää EP:tä nimeltä "Trashed, Lost & Strungout" ja singleä nimeltä "In Your Face". Vuoden 2005 lopussa julkaistiin albumi Are You Dead Yet?, jonka tyyli poikkesi aikaisemmista levyistä. Albumin kappaleissa oli aiempaa yksinkertaisempia ja raskaampia kitarariffejä sekä vaikutteita industrial-musiikista. Fanien reaktiot olivat vaihtelevia, mutta albumista tuli yhtyeen kaupallisesti menestynein. Se sai Suomessa kultalevyn ja saavutti ensimmäisen sijan Suomen listoilla, 16. Saksassa, 16. Ruotsissa, ja 17. Japanissa.[5][6] Yhtyeen seuraava julkaisu, DVD-single kappaleesta "In Your Face", sisälsi musiikkivideon, backstage-materiaalia bändistä ja livekappaleen "Sixpounder" Wacken Open Air-festivaaleilla 2004.

Tammikuussa 2005 single "In Your Face" nousi Britannian Top 40 Rock Singles -listan ykköseksi.

Toukokuussa 2006 muutama eurooppalainen lehti julkaisi vanhan Children of Bodomin promokuvan ja väitti kuvassa olevan Lordi-yhtyeen jäsenet ilman naamioita. Väärinkäsitys perustui ilmeisesti siihen, että kuvassa oli mukana kosketinsoittaja Erna Siikavirta, joka korvasi tilapäisesti Janne Wirmanin Children of Bodomin ensimmäisellä Euroopankiertueella 1998.

Children of Bodomin live-DVD Chaos Ridden Years – Stockholm Knockout Live julkaistiin 5. joulukuuta 2006. Se sisältää yli 90 minuuttia livemateriaalia konsertista Tukholmassa 5. helmikuuta 2006. Se sisältää myös kaikki yhtyeen musiikkivideot ”Needled 24/7:n” videota lukuun ottamatta. Kitaristi Alexi Laiho valittiin maailman parhaaksi kitaristiksi vuonna 2006 MetalHammer-lehdessä.

Kesäkuussa 2006 yhtye aloitti yhden mittavimmista kiertueistaan, Unholy Alliancen. Children of Bodom kiersi Slayerin, Lamb of Godin, Mastodonin, In Flamesin ja Thine Eyes Bleedin rinnalla. Yhtyeet keikkailivat Yhdysvalloissa kesä-heinäkuussa ja Euroopassa loka-marraskuussa.

Blooddrunk (2008–2009)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loka-joulukuussa 2007 yhtye nauhoitti kuudennen studioalbuminsa, Blooddrunkin, joka julkaistiin 15. huhtikuuta 2008. Albumilla on kymmenen kappaletta, joista yksi on cover-kappale ”Ghost Riders in the Sky”. Kyseisen albumin materiaali vuoti Internetiin jo paljon aikaisemmin. Albumi nousi Yhdysvaltain albumilistalla sijalle 22.[7] Yhtye oli mukana Gigantour 2008:ssa Pohjois-Amerikassa Megadethin, In Flamesin, Job for a Cowboyn ja High On Firen kanssa.

Children of Bodom voitti Vuoden kotimaisen metal/hard rock albumi -palkinnon Blooddrunkilla Emma-gaalassa vuonna 2009.

Helmikuussa 2009 Children of Bodom vihjasi julkaisevansa coveralbumin nimeltä "Skeletons in the Closet".

Skeletons in the Closet (2009–2010)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skeletons in the Closet julkaistiin 22. syyskuuta 2009. Albumilla on neljän uuden kappaleen lisäksi kaikki yhtyeen aiemmin julkaistut coverkappaleet paitsi "Shot in the Dark" ja Stan Jones -cover "Ghost Riders in the Sky" ja Klamydia-cover "Latomeri". Cover-kappaleita on muun muassa artisteilta Suicidal Tendencies, Creedence Clearwater Revival, Britney Spears, Alice Cooper, Iron Maiden, Slayer, Scorpions, Ramones, Andrew WK, Billy Idol ja Sepultura.

Relentless Reckless Forever (2010–2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodomin seitsemäs albumi, Relentless Reckless Forever, julkaistiin 8. maaliskuuta 2011. Se on yhtyeen ensimmäinen Universal Musicin kautta julkaistu albumi. "Relentless Reckless Forever" ylitti julkaisupäivänään sadantuhannen myydyn kappaleen rajan maailmanlaajuisesti. Suomessa levyä myytiin yli 10 000 kappaletta jo parissa viikossa.lähde? Myös "Relentless, Reckless Forever" palkittiin Emma-gaalassa Vuoden metallialbumina vuonna 2012.

Halo of Blood (2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Children of Bodomin kahdeksas albumi, "Halo of Blood", julkaistiin 7. kesäkuuta 2013. Poikkeuksena edellisiin levyihin "Halo of Blood" päätyi Suomessa listakakkoseksi. Kappaleesta "Transference" julkaistiin single ja musiikkivideo. Se palkittiin Emma-gaalassa Vuoden metallialbumina.

Vuonna 2015 toukokuussa Roope Latvala erotettiin yhtyeestä, sillä Latvalan alkoholiongelma oli haitannut työntekoa jonkin aikaa.[8][9] Korvaavaksi kitaristiksi otettiin tuleville kesän keikoille Janne Wirmanin nuorempi veli, Warmen- yhtyeen Antti Wirman. Vuonna 2016 Children of Bodom ilmoitti nimittäneensä uudeksi kitaristiksi Daniel Freybergin, joka on soittanut muun muassa yhtyeissä Naildown ja Norther.

I Worship Chaos (2015)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Daniel Freyberg oli yhtyeen toinen kitaristi vuosien 2016 ja 2019 välillä.

Children of Bodomin yhdeksäs albumi, I Worship Chaos, julkaistiin 2. lokakuuta 2015. Levy-yhtiönä albumille toimi Nuclear Blast. Samana vuonna Posti julkaisi postimerkkisarjan, jossa yhtye esiintyy.[10]

Hexed (2019)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kymmenes ja viimeiseksi jäänyt studioalbumi Hexed julkaistiin vuonna 2019. Albumin sisällössä on tuttuja Children Of Bodomin elementtejä kuten viikatemieskansitaide ja Laihon kitarointi. Mikko Karmilan miksausta on pidetty tasapainoisena ja soundeja edeltävää levyjä parempina. [11][12]

Henkka Blacksmith, Janne Wirman ja Jaska Raatikainen lopettivat yhtyeessä vuonna 2019.[13] Syitä oli useita, joista merkittävin oli Laihon paheneva päihdeongelma, jota ei tuolloin vielä paljastettu, vaan virallisesti vasta toukokuussa 2022.[9] Ainoastaan Laiho antoi haastatteluja hajoamiseen liittyen ja valehteli syiksi perhesyyt sekä kyllästymisen kiertue-elämään. Alun perin heidän piti jatkaa yhtyeessä vuoden 2020 loppuun saakka. Lokakuussa 2019 kiertäessään Venäjällä kolmikko ajautui vakavaan riitaan Laihon kanssa. Yhtye oli hajota siihen paikkaan, mutta pian he sopivat riitansa ja päättivät tehdä vielä viimeisen kiertueen Suomessa. Oikeudet Children of Bodom -nimeen jäivät AA & Sewira Consulting -yritykselle, jonka vastuuhenkilöt ovat Wirman, Raatikainen ja Seppälä. Laiho myi oman osuutensa yrityksestä muille jäsenille eikä hänellä ollut enää oikeutta käyttää Children of Bodom -nimeä. Children of Bodomin viimeinen esiintyminen oli Helsingin jäähallissa 15. joulukuuta.[14] Kyseinen keikka äänitettiin ja julkaistiin livealbumina nimellä A Chapter Called... Children of Bodom (Final Show In Helsinki Ice Hall 2019) vuonna 2023.[15]

Halutessaan Laiho olisi voinut perustaa uuden Children of Bodom -kokoonpanon neuvottelemalla asiasta muiden jäsenten kanssa, mutta hän päätti perustaa uuden yhtyeen.[9] Alexi Laiho ja Daniel Freyberg jatkoivat Bodom After Midnight -nimisellä kokoonpanolla. Yhtye ehti esiintyä kolme kertaa Suomessa lokakuussa 2020 sekä levyttää EP-albumin Paint the Sky with Blood, joka julkaistiin myöhemmin maaliskuussa 2021. [16] Seppälä (Blacksmith) on myöhemmin liittynyt Moon Shotiin ja Raatikainen Mercury Circleen.[17][18]

Alexi Laiho kuoli äkillisesti vuoden 2020 lopussa 41-vuotiaana.[19][20] Hän kuoli alkoholin käytön aiheuttamiin maksa- ja haimasairauksiin.[21]

Kun yhtye lopetti, sen elossa olevat jäsenet ovat pitäneet jatkuvaa yhteyttä faneihinsa muun muassa sosiaalisen median välityksellä.[22] Yhtye lanseerasi vuonna 2019 Fat Lizard -panimon kanssa ”Lake Bodom” -lagerin. ”Murder Point” -IPA julkaistiin maaliskuussa 2022.[23] Marraskuussa Seppälä, Wirman ja Raatikainen avasivat Bodom Bar & Sauna -baarin Espoon Niittykumpuun. Baarissa on mahdollista nauttia juomista, saunoa sekä ihastella Children of Bodomin esineistöä uran varrelta. Nähtävillä on muun muassa lavasteita, valokuvia, settilistoja, erilaisia keikkatavaroita, kultalevyjä ja soittimia.[22]

Children of Bodomin tyylilaji

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Children of Bodom Masters of Rockissa vuonna 2007.

Children of Bodomin musiikkityyliä on vaikea luokitella yksiselitteisesti. He itse ovat maininneet edustavansa extreme metalia.[24] Laihon mielestä yhtyeen musiikki on vain metallia ja hänestä oli sama mihin genreen heidät luokitellaan kunhan se ei ole power metalia. Children Of Bodom on ottanut vaikutteita vanhasta black metalista, speed metalista, death metalista, perinteisestä metallista ja klassisesta musiikista.[25] Melodinen death metal on myös eräs termi, jolla yhtyeen musiikkia on kuvailtu. Kuitenkin esimerkiksi All Music Guide ja Billboard-lista määrittelevät Children of Bodomin black metal -yhtyeeksi, mutta metallimusiikkisivusto Encyclopaedia Metallum sen sijaan speed- ja power metal -yhtyeeksi.[26][27][28]. Children of Bodomin musiikkia on kutsuttu myös metalcoreksi. Vertailu niin black-, death- kuin power metaliin sekä metalcoreen osoittaa Bodomin olevan kaukana genrejen keskivertoedustajista.

Jäsenet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vierailijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkelit: Children of Bodomin diskografia ja Luettelo Children of Bodomin kappaleista

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Alanko Tero, Silas Petri: Neljäs sukupolvi – Suomalainen rock nyt. Johnny Kniga, 2006. ISBN 951-0-31764-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://www.metal-archives.com/bands/Children_of_Bodom/22
  2. ↑ Blabbermouth: Finnish Postal Service To Honor NIGHTWISH, CHILDREN OF BODOM, APOCALYPTICA, HIM On Stamps BLABBERMOUTH.NET. 16.4.2015. Viitattu 28.12.2018. (englanti)
  3. ↑ Dayal Patterson 2016-05-17T10:14:00 137Z Metal Hammer: 10 of the best metal bands from Finland Metal Hammer Magazine. Viitattu 28.12.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Finnish metal music awards metalunderground.com. (englanniksi)
  5. ↑ Musiikkituottajat – Tilastot – Kulta- ja platinalevyt www.ifpi.fi. Arkistoitu 10.5.2019. Viitattu 25.9.2017.
  6. ↑ Suomen virallinen lista – Artistit www.ifpi.fi. Musiikkituottajat ry. Viitattu 25.9.2017.
  7. ↑ Artist Chart History – Children of Bodom Billboard.com
  8. ↑ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/29/roope-latvala-selkaanpuukotettu-mies
  9. ↑ a b c Vesa Sirén: Bodomin lasten salaisuus 10.5.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.5.2022.
  10. ↑ Loppuvuoden postimerkeissä esiintyvät Jean Sibelius ja maailmaa valloittaneet suomalaiset rockyhtyeet – Posti Group Oyj www.posti.fi. Arkistoitu 29.12.2018. Viitattu 28.12.2018.
  11. ↑ Levyarvio: Hexedillä soi entistäkin itsevarmempi ja määrätietoisempi Children of Bodom Soundi.fi. Viitattu 3.11.2019.
  12. ↑ Toimittaja: Samuel Järvinen: Children of Bodomin ”Hexed” on riskitön, tuttu ja turvallinen kuin perus lager KaaosZine. 6.3.2019. Viitattu 3.11.2019.
  13. ↑ Mikko Juuti: Jättiyllätys! Children of Bodom lopettaa nykyisellä kokoonpanolla toimintansa is.fi. 1.11.2019. Viitattu 1.11.2019.
  14. ↑ Juuso Määttänen: Children of Bodom ilmoitti yllättäen lopettavansa nykyisellä kokoonpanolla – Alexi Laiho kertoi todelliset syyt yli 20 vuoden yhteistyön päättymiseen hs.fi. 10.11.2019. Viitattu 6.12.2021.
  15. ↑ Vesa Siltanen: Children of Bodomin viimeinen keikka oli suuri helpotus, sanoo Janne Wirman – ”Niin ei vain voinut enää jatkua” soundi.fi. 15.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  16. ↑ Eriksson, Anssi: Alexi Laihon luotsaama Bodom After Midnight soitti kauan odotetun debyyttikeikkansa – settilista ja videoita tarkasteltavissa Soundi. 24.10.2020. Pop Media. Viitattu 14.11.2020.
  17. ↑ Räsänen, Mikko: Uusi suomalainen superyhtye –Children of Bodom, Disco Ensemble ja Lapko -tähdet yhdistivät voimansa Iltalehti. 22.01.2020. Alma Media. Viitattu 14.11.2020.
  18. ↑ Siltanen, Vesa: Children of Bodomin Jaska Raatikainen liittyi Swallow the Sun- ja Rytmihäiriö-miesten uuteen bändiin Inferno. 13.8.2020. Pop Media. Viitattu 14.11.2020.
  19. ↑ Hapuli, Noora: Alexi Laihon yllättävä kuolema järkytti bänditoverit – Olli Herman ei koskaan ehtinyt vastata kitaristin viimeiseen viestiin 4.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.1.2021.
  20. ↑ Tani, Iida: Kitaristi Alexi Laiho, 41, on kuollut 4.1.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 4.1.2021.
  21. ↑ Anttijussi Ripaoja: Leski paljastaa: Alexi Laihon kuolinsyy selvisi 5.3.2021. Ilta-Sanomat. Viitattu 6.12.2021.
  22. ↑ a b Lauri Kujanpää: Children Of Bodomin jäsenet hehkuttavat Alexi Laihon työmoraalia - "Luominen oli tärkeä osa häntä" Radio City. 13.11.2022. Viitattu 13.11.2022.
  23. ↑ Samuel Järvinen: Children Of Bodom julkaisee uuden yhteistyöoluen Fat Lizardin kanssa kaaoszine.fi. 1.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  24. ↑ CHILDREN OF BODOM's ALEXI LAIHO: We Have 'A Special Sound' In Extreme Metal Scene BLABBERMOUTH.NET. 9.9.2015. Viitattu 25.9.2017. (englanti)
  25. ↑ Children Of Bodom Official Website Children Of Bodom. Arkistoitu 1.12.2006. Viitattu 25.9.2017. (englanniksi)
  26. ↑ http://www.allmusicguide.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=11:wjdxlfaehcqt~T0
  27. ↑ Children of Bodom Encyclopaedia Metallum -sivustolla (englanniksi)
  28. ↑ http://www.billboard.com/artist/children-of-bodom/chart-history/263637?f=324&g=Albums#/artist/children-of-bodom/263637
  29. ↑ [1] ”Children of Bodom (feat. Netta Skog) – Lake Bodom (Live @ Oulu 12.12.15)”. Tuomas Ilkka (käsikirjoitus).
  30. ↑ [2] ”Children Of Bodom feat. Netta Skog – Lake Bodom live at Tuska 3.7.2016”. COB Press (käsikirjoitus).
  31. ↑ [3] ”Children Of Bodom – Lake Bodom Live @ Tuska Open Air 3/7/2016”. Headbanger98TV (käsikirjoitus).
  32. ↑ [4] ”Children Of Bodom – Ghost Riders In The Sky (Stan Jones cover) Live @ Tuska Open Air 3/7/2016”. Headbanger98TV (käsikirjoitus).
  33. ↑ Tuska 2016, raportti lauantain ja sunnuntain tapahtumista www.v2.fi. Viitattu 27.12.2018. (englanniksi)
  34. ↑ http://www.scythes-of-bodom.com/6thinfo/en.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Children of Bodom.

 

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Children of Bodom
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Children_of_Bodom&oldid=22485753”