Darryl Sittler
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Darryl Sittlerin menestyksekkäältä uralta jäi oikeastaan puuttumaan vain NHL:n mestaruus, Stanley Cup. | |||
Maa: Kanada | |||
Miesten jääkiekko | |||
MM-kilpailut | |||
Pronssia | Länsi-Saksa 1983 | jääkiekko | |
Pronssia | Suomi 1982 | jääkiekko | |
Kanada-cup | |||
Kultaa | Kanada-cup 1976 | jääkiekko |
Darryl Glen Sittler (s. 18. syyskuuta 1950 Kitchener, Ontario) on kanadalainen pelaajauransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen NHL-uraansa Sittler pelasi 1960-luvun lopulla kolme kautta London Knightsissa OHA-junioriliigassa. Toronto Maple Leafs varasi Sittlerin NHL:ään numerolla kahdeksan varaustilaisuuden 1970 ensimmäisellä kierroksella. Hän pelasi ammattilaisena vuodesta 1970 vuoteen 1985 Maple Leafsissä, Philadelphia Flyersissa ja Detroit Red Wingsissä.
Sittler muistetaan 1970-luvun Toronto Maple Leafsin tehokkaimpana hyökkääjänä. Hän oli Maple Leafsin paras pistemies seitsemällä kaudella, kaudesta 1972–1973 kauteen 1975–1976 ja kaudesta 1977–1978 kauteen 1979–1980. Eniten pisteitä hän teki runkosarjakaudella 1977–1978, jolla hän teki yhteensä 117 tehopistettä 80:ssä ottelussa, 45 maalia ja 72 syöttöpistettä, kolmanneksi eniten kaikista NHL-pelaajista Guy Lafleurin ja Bryan Trottierin jälkeen. Kahdella kaudella hän oli joukkueen toiseksi paras pisteidentekijä, 1976–1977, jolla hän teki yhtä monta pistettä kuin Lanny McDonald, mutta vähemmän maaleja, ja 1980–1981, jolla hän teki yhden pisteen vähemmän kuin Wilf Paiement. Maple Leafsin paras maalintekijä Sittler oli kausina 1973–1974, 1974–1975 ja 1979–1980. 1970-luvun jälkipuoliskolla hän muodosti tehokkaan parivaljakon laitahyökkääjä McDonaldin kanssa, joka oli joukkueen paras maalintekijä kolmella kaudella, kaudesta 1976–1977 kauteen 1978–1979.
Ottelussa Boston Bruinsia vastaan 7. helmikuuta 1976 Sittler teki kymmenen tehopistettä (kuusi maalia ja neljä syöttöpistettä), mikä on yhä NHL:n ennätys. Muutamaa kuukautta myöhemmin Sittler teki viisi maalia yhdessä pudotuspeliottelussa, mikä on jaettu NHL-ennätys Maurice Richardin, Newsy Lalonden, Reggie Leachin ja Mario Lemieux'n kanssa.[1]
Syksyllä 1976 Sittler teki Kanada-cupin toisessa loppuottelussa ratkaisevan, Kanadan mestaruuteen johtaneen 5–4 jatkoaikamaalin Tšekkoslovakiaa vastaan. Kanada oli voittanut ensimmäisen loppuottelun 6–0.
Sittlerin välit Maple Leafsin omistajan Harold Ballardin kanssa olivat heikot. Kun Sittlerin ketjukaveri ja ystävä Lanny McDonald kaupattiin Colorado Rockiesiin joulukuussa 1979, Sittler jätti protestiksi väliaikaisesti joukkueensa kapteenin paikan. Hän palasi Maple Leafsin kapteeniksi kaudella 1980–1981, mutta kauden 1981–1982 puolivälissä hän pyysi siirtoa pois joukkueesta ja hänet kaupattiin Philadelphia Flyersiin tammikuussa 1982. Hän pelasi Flyersissa vuoteen 1984 asti ja viimeisellä kaudellaan, 1984–1985, Sittler pelasi Detroit Red Wingsissä. Kaudella 1982–1983 hän oli Flyersin paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Bobby Clarken jälkeen. Flyers-aikojensa tunnetuimman ketjun hän muodosti Bill Barberin ja Ilkka Sinisalon kanssa[2].
Sittler valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 1989, jona vuonna Hall of Fameen valittiin pelaajista myös Herbie Lewis ja Vladislav Tretjak. Vuonna 1995 Maple Leafsin kannattajat valitsivat Sittlerin All-Time Leafs Teamin keskushyökkääjäksi ja vuonna 2003 seura nosti hänen pelinumeronsa, numeron 27, kunnioitettujen numeroiden joukkoon.
Sittler oli pitkään Toronto Maple Leafsin kautta aikain eniten pisteitä ja maaleja tehnyt pelaaja, kunnes Mats Sundin ohitti hänen lukemansa lokakuussa 2007[3]. Hänellä on myös ollut Toronton pisin pisteputki. Putki kesti 18 ottelua runkosarjakaudella 1977–1978 ja hän jakaa ennätyksen Ed Olczykin kanssa, joka kykeni samaan kaudella 1989–1990[4]. Sittler pelasi NHL-urallaan yhteensä 1096 runkosarjaottelua ja teki niissä 1121 pistettä (484 maalia ja 637 syöttöpistettä). Pudotuspeleissä hän teki 76:ssa ottelussa 74 tehopistettä (29 maalia ja 45 syöttöpistettä).
Hän lienee parhaita pelaajia, jotka eivät saavuttaneet Stanley Cupia.[5]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sittler oli kesäkuusta 1971 alkaen naimisissa Wendy Sittlerin (o.s. Bibbings) kanssa, jonka kanssa hänellä oli kolme lasta, poika ja kaksi tytärtä. Hänen vaimonsa kuoli lokakuussa 2001 paksusuolen syöpään.[6][7] Heidän poikansa sai NHL-varauksen, kun Philadelphia Flyers varasi hänet numerolla seitsemän varaustilaisuuden 1992 ensimmäisellä kierroksella. Darryl ja Ryan Sittler ovat näin ensimmäiset isä ja poika, jotka on molemmat varattu kymmenen ensimmäisen joukossa NHL:n varaustilaisuudessa. Ryan Sittler pelasi ammattilaisena viisi kautta, vuodesta 1994 vuoteen 1999, liigoissa AHL ja ECHL.[8]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1991 julkaistiin Sittlerin elämäkertakirja Sittler, jonka kustansi McClelland & Stewart ja jonka ovat tehneet Sittler, Chrys Goyens ja Allan Turowetz. Hänestä kertoo myös kirja Sittler at Centre, joka julkaistiin vuonna 1979 ja jonka ovat tehneet Sittler ja Brian McFarlane.
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1967–68 | London Nationals | OHA | 54 | 22 | 41 | 63 | 84 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1968–69 | London Knights | OHA | 53 | 34 | 65 | 99 | 90 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1969–70 | London Knights | OHA | 54 | 42 | 48 | 90 | 126 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1970–71 | Toronto Maple Leafs | NHL | 49 | 10 | 8 | 18 | 37 | 6 | 2 | 1 | 3 | 31 | ||||||||||||||||
1971–72 | Toronto Maple Leafs | NHL | 74 | 15 | 17 | 32 | 44 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | ||||||||||||||||
1972–73 | Toronto Maple Leafs | NHL | 78 | 29 | 48 | 77 | 69 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1973–74 | Toronto Maple Leafs | NHL | 78 | 38 | 46 | 84 | 55 | 4 | 2 | 1 | 3 | 6 | ||||||||||||||||
1974–75 | Toronto Maple Leafs | NHL | 72 | 36 | 44 | 80 | 47 | 7 | 2 | 1 | 3 | 15 | ||||||||||||||||
1975–76 | Toronto Maple Leafs | NHL | 79 | 41 | 59 | 100 | 90 | 10 | 5 | 7 | 12 | 19 | ||||||||||||||||
1976–77 | Toronto Maple Leafs | NHL | 73 | 38 | 52 | 90 | 89 | 9 | 5 | 16 | 21 | 4 | KC | 7 | 4 | 2 | 6 | 4 | ||||||||||
1977–78 | Toronto Maple Leafs | NHL | 80 | 45 | 72 | 117 | 100 | 13 | 3 | 8 | 11 | 12 | ||||||||||||||||
1978–79 | Toronto Maple Leafs | NHL | 70 | 36 | 51 | 87 | 69 | 6 | 5 | 4 | 9 | 17 | ||||||||||||||||
1979–80 | Toronto Maple Leafs | NHL | 73 | 40 | 57 | 97 | 62 | 3 | 1 | 2 | 3 | 10 | ||||||||||||||||
1980–81 | Toronto Maple Leafs | NHL | 80 | 43 | 53 | 96 | 77 | 3 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||||||||||||||||
1981–82 | Toronto Maple Leafs | NHL | 38 | 18 | 20 | 38 | 24 | – | – | – | – | – | MM | 10 | 4 | 3 | 7 | 2 | ||||||||||
1981–82 | Philadelphia Flyers | NHL | 35 | 14 | 18 | 32 | 50 | 4 | 3 | 1 | 4 | 6 | ||||||||||||||||
1982–83 | Philadelphia Flyers | NHL | 80 | 43 | 40 | 83 | 60 | 3 | 1 | 0 | 1 | 4 | MM | 10 | 3 | 1 | 4 | 12 | ||||||||||
1983–84 | Philadelphia Flyers | NHL | 76 | 27 | 36 | 63 | 38 | 3 | 0 | 2 | 2 | 7 | ||||||||||||||||
1984–85 | Detroit Red Wings | NHL | 61 | 11 | 16 | 27 | 37 | 2 | 0 | 2 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
NHL yhteensä | 1096 | 484 | 637 | 1121 | 948 | 76 | 29 | 45 | 74 | 137 | arvokisat | 27 | 11 | 6 | 17 | 18 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Hockey Hall of Famen jäsenistä
- Luettelo 1000 tehopistettä saavuttaneista NHL-pelaajista
- Luettelo vähintään viisi maalia yhdessä NHL-ottelussa tehneistä pelaajista
- The Hockey Newsin luettelo 100 parhaasta NHL-pelaajasta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Darryl Sittler Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Darryl Sittler The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- ↑ NHL Playoff Goals Hockey Hall of Fame. Arkistoitu 3.12.2010. Viitattu 12.2.2008. (englanniksi)
- ↑ Fischler, Stan: Who's Who in Hockey, s. 386. Andrews McMeel Publishing, 2003. (englanniksi)
- ↑ NHL: Sundin rikkoi Leafsin seuraennätyksiä jatkoaika.com. 12.10.2007.
- ↑ LaFontaine Sparks Islander Victory. New York Times, 11.1.1990. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Stanley Cupia vailla (Ilta-Sanomat 2.1.2007, s. 33)
- ↑ Van Rijn, Nicolaas: Wendy Sittler, 53, kept her spirits high TheStar.com. 10.10.2001. (englanniksi)
- ↑ Lumley, Elizabeth: Canadian Who's Who 2003, s. 1256. University of Toronto Press, 2003. (englanniksi)
- ↑ Biggane, Brian: Guarantees in the NHL Draft? Ask Ryan Sittler Palm Beach Post. 17.6.2008. Arkistoitu 16.6.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- One on One with Darryl Sittler Legends of Hockey. (englanniksi)