Haapamäen höyryveturipuisto
.jpg?lang=fi)
Haapamäen Höyryveturipuisto on vuonna 1988 avattu rautatieaiheinen matkailukohde, joka sijaitsee Keuruun Haapamäellä entisen höyryvetureiden halkotarhan alueella lähellä Haapamäen rautatieasemaa.[1] Näyttelyalueella on pääosin VR:n omistamia höyryvetureita[2] ja muuta rautatiekalustoa.
Höyryveturipuiston omistaa Haapamäen Höyryveturipuisto Oy, joka on Sari Teräs-Nikulan ja Jussi Nikulan perheyritys.[3] Höyryveturipuistoa ei pidä sekoittaa Haapamäellä toimivaan Haapamäen museoveturiyhdistykseen (HMVY), joka toimii omistamassaan veturitallikiinteistössä Höyryveturipuiston vieressä.[4]
Höyryveturipuisto on avoinna matkailijoille vuosittain kesäkaudella. Siellä järjestetään erilaisia tapahtumia ja myös resiinaretkiä. Talvella höyryveturipuiston caravan-alue ja muu majoitustoiminta on avoinna tilauksesta.
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höyryveturipuiston kalusto on pääosin vain ulkoisesti kunnostettua. Kalustosta osa on Haapamäen Höyryveturipuiston omistuksessa, kun taas osa on VR:n[5], Jokioisten Museorautatien ja Haapamäen Museoveturiyhdistyksen omaisuutta.
Puistossa liikennöi 185 millimetrin (7¼") raideleveyksinen puistojuna, jonka veturina on polttomoottorilla toimiva Dr12-veturin pienoismalli. Vuonna 2020 puistoon ostettiin VR:ltä CEmt-makuuvaunuja, joissa on mahdollista yöpyä, sekä ravintolavaunu Rk 27813.
Kaluston romutukset 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syksyllä 2024 puiston kalustoa on romutettu. Ainakin osa romutettavasta kalustosta on ollut muiden toimijoiden omistuksessa, eikä romutukseen ole kysytty lupaa. VR:n kalustosta on ehditty romuttamaan kaksi Tr1-veturia, joista toisesta ehdittiin romuttamaan ainoastaan tenderi ennen VR:n puuttumista asiaan. VR sai asiasta tiedon Suomen rautatiemuseon kautta 10. lokakuuta 2024, jolloin VR vaati purkutöiden välitöntä keskeytystä. Vetureiden arvo romurautana on arviolta noin 20 000 euroa, mutta varaosien arvo voi ylittää satoja tuhansia euroja.[6][7]
Romutettu Tr1 1057 oli viety Haapamäelle hyväkuntoisena ja se oli huollettu hyvin ennen reserviin siirtoa.
Höyryvetureiden lisäksi romutettavaksi ovat päätyneet myös yksityisomistuksessa olleet raitiovaunut HKL 331 ja HKL 729. Kyseiset vaunut ovat tuotu höyryveturipuistoon vuonna 2020 ja HKL jopa kustansi vaunujen kuljetuksen Haapamäelle, missä vaunut saisivat olla esillä. Vaunut olivat jo 2020 vaarassa mennä romuun ja veturit pelastuivat yksityisten harrastajien kautta. HKL 719 oli todennäköisesti sarjansa viimeinen säilynyt kappale.[8]
Poliisi tutkii luvattomia romutuksia törkeänä kavalluksena. Rautatiemuseo harkitsee VR:n junakaluston siirtämistä pois Haapamäeltä.[8]
Myös höyryveturipuiston omistama neuvostoliittolainen L-veturi eli Joutsen on romutettu.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Höyryveturipuisto Haapamäki | Hilpeästi höyryn hengessä www.veturipuisto.fi. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Veturipuistosta katosi VR:n höyryveturi, myös toista ehdittiin romuttaa – poliisi tutkii Yle Uutiset. 20.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Uudet yrittäjät käynnistivät kesän Haapamäen Höyryveturipuistossa www.ykkoset.fi. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Tiedote viime päivien uutisointiin liittyen www.instagram.com. 22.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Veturipuistosta katosi VR:n höyryveturi, myös toista ehdittiin romuttaa – poliisi tutkii Yle Uutiset. 20.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Tutkinta | Rikosilmoitus tehty – Haapamäen Höyryveturipuistossa selvitetään kaluston omistussuhteita Suur-Keuruu. 18.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Yle löysi Haapamäen höyryveturipuistossa romutetun Risto-veturin palasina liminkalaiselta romupihalta Yle Uutiset. 21.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ a b c Anne Teirisalo ihmetteli veturipuistossa, missä hänen raitiovaununsa oli – ”En todellakaan halunnut romuttaa niitä” Yle Uutiset. 22.10.2024. Viitattu 22.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]