Keuruu

Keuruu Keuru
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°15′35″N, 024°42′25″E
Maakunta	Keski-Suomen maakunta
Seutukunta	Keuruun seutukunta
Kuntanumero	249
Hallinnollinen keskus	Keuruun keskustaajama
Perustettu	1652
– kaupungiksi	1986
Kuntaliitokset	Pihlajavesi (1969) Osa Ähtäriin (1923)
Kokonaispinta-ala	1 430,56 km² 77:nneksi suurin 2022
– maa	1 257,97 km²
– sisävesi	172,59 km²
Väkiluku	9 131 105:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	7,26 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,2 %
– 15–64-v.	52,3 %
– yli 64-v.	34,5 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,0 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	3,8 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Noora Pajari
Kaupunginvaltuusto	31 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • PS  • Kok.  • KD  • Vihr.  • Vas.	8 8 5 4 3 2 1
www.keuruu.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Keuruu, aikaisemmin Keuru (ruots. Keuru) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa 60 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kaupungissa asuu noin 9 100 henkeä, minkä lisäksi Keuruulla on runsaasti loma-asutusta.

Maantiede ja luonto

Keuruun naapurikunnat ovat Jämsä, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Virrat ja Ähtäri. Naapurikunnista Ähtäri kuuluu Etelä-Pohjanmaahan, Virrat ja Mänttä-Vilppula Pirkanmaahan ja muut Keski-Suomeen.

Valtatie 23 halkaisee itä–länsi-suunnassa kaupungin, etelästä tulee kantatie 58. Haapamäki on rautateiden risteysasema: rautatie Haapamäeltä Jyväskylään kulkee Keuruun keskustan halki.

Keuruu on maastoltaan mäkinen ja metsäinen kunta, jonka luonnossa heijastuu Suomenselän läsnäolo. Keuruulla on paljon järviä ja myös soita. Keuruun kirkonkyläkin sijaitsee vesistön äärellä. Keuruun pinta-alasta vettä on hieman yli kymmenesosa. Suurin järvi on Keurusselkä ja siihen kuuluva Ukonselkä.

Keuruun alueella on kokonaan tai osittain yhdeksän Natura-kohdetta: Hirvijärvi, Huhkojärven pitkä ja kapea rotkojärvi, Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet, saukon ja taimenen suosima Pihlajaveden reitti, Raiskin metsät, Siipikangas, Tuomistonjoki, Vesilahdensuo–Kurkisuo ja Syrjäharju.

Keuruun keskustaajaman osat

Loila, Suojärvi, Suolahti, Kurkiniemi, Ketvelniemi, Kivelä, Keuruunkylä, Pappilanniemi, Nyyssänniemi, Otava, Mustasaari, Melonsaari

Kylät

Etelä-Keuruu, Haapamäki, Jukojärvi, Liesjärvi, Pihlajavesi, Valkealahti, Ampiala, Karimo, Kivijärvi, Lavikko, Riiho, Lihjamo, Kaleton, Pohjoislahti, Asunta, Manniskylä

Historia

Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli Ruoveden kappeliseurakunta nimellä Lapinsalmi vuodesta 1628. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi liittyi takaisin Keuruuseen vuonna 1969. Keuruusta suunniteltiin 1970-luvulla kauppalaa, mutta tämä ei toteutunut. Sen sijaan Keuruusta tuli kaupunki vuonna 1986.

Keuruulla sijaitsi vuodesta 1967 alkaen Puolustusvoimiin kuulunut Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Kaikkiaan se ehti kouluttaa kaikkiaan noin 50 000 varusmiestä. Palkattua henkilöstöä rykmentissä oli 250. Pioneerirykmentti lopetettiin loppuvuonna 2014, ja viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014.

Toimijoita ja yrityksiä Keuruulla

Pohjoisjärven rannalla Keuruulla sijaitsee helluntaiherätyksen Iso Kirja-opisto, jossa järjestetään joka vuosi Juhannuskonferenssi-suurtapahtuma. Kustannusalalta Otavan kirjapaino ja Kirjavälityksen keskusvarasto sijaitsevat Keuruulla. HT Laser Oy:n kotipaikka on Keuruu.

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksoivat Suomen Vesileikkaus Oy, Finn-Nauha Oy ja Keuruun Megamarket Oy.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Keuruun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			13 000
1985			13 010
1990			12 663
1995			12 405
2000			11 870
2005			11 180
2010			10 666
2015			10 117
2020			9 584
Lähde: Tilastokeskus.

Keuruun vanha kirkko

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Keuruulla oli 9 919 asukasta, joista 6 924 asui taajamissa, 2 934 haja-asutusalueilla ja 61:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Keuruun taajama-aste on 70,2 %. Keuruun taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1.	Keuruun keskustaajama	6 093
2.	Haapamäki	831

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Keuruulla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Keuruun seurakunta
  • Pihlajaveden kappeliseurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Keuruun alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Keuruulla toimii Keuruun helluntaiseurakunta. Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Keuruulla toimii Haapamäen helluntaiseurakunta. Keuruulla on myös vapaaseurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Keuruun kaupungin nykyisellä alueella.

• Pihlajaveden seurakunta (liitetty Keuruun seurakuntaan vuonna 1995)

Nähtävyydet ja tapahtumat

Keuruun vanha kirkko on 1700-luvulla rakennettu puukirkko. Se toimii nykyisin museona. Jokakesäiset Keuruun Markkinat ovat suosittu kesätapahtuma. Esiintyjinä on vuosien varrella nähty muun muassa Matti Nykänen ja Danny. Jokakesäinen helluntailaisten Juhannuskonferenssi Isossa Kirjassa kokoaa yhteen kristittyjä ympäri Suomea ja maailmaa. Elias Lönnrot -siipirataslaivan kotisatama on Keuruulla. Tiedetila on Keuruulla oleva entiselle Karimon koululle perustettu pysyvä näyttelytila, jossa esitellään pääasiassa nuorille tekniikkaa.

Camping Nyyssänniemi sijaitsee Keurusselän rannalla, noin 3,5 kilometriä Keuruun keskustasta. Leirintäalueen vieressä on Nyyssänniemen asuinalue.

Nyyssänniemen leirintäalueen ranta.

Nyyssänniemen leirintäalueelta saa kalastusluvat Keurusselälle ja Virtalan- ja Palsankoskelle. Nyyssännimessä on nykyään minigolfrata ja frisbeegolfrata. Camping Nyyssänniemen lähellä on myös asuinalue, jossa on leikkipuisto ja jalkapallokenttä. Nyyssänniemessä sijaitsee myös 1700-luvulla rakennettu Liukon pirtti, joka toimii myös vastaanottorakennuksena sekä kahvilana.

Vuonna 2017 Keuruulla lanseerattiin keuruulaisten yrittäjien ja kaupungin kanssa oma GoKeuruu-mobiilisovellus, joka auttaa sekä paikkakuntalaisia että matkailijoita tutustumaan Keuruun tarjontaan.

Liukon pirtti

Ruokakulttuuri

Keuruun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puukaukalossa paistettu kouruliha, perunalaatikko ja varituinen eli varilimppu.

Urheilu

Keuruulla toimii jääkiekkojoukkue KeuPa HT, joka pelaa Mestiksessä.

Tunnettuja keuruulaisia

• Aarne Aulanko, kansanopistomies, syntynyt Keuruulla (1885–1949)
• Toivo Haapala, helluntaiherätyksen vaikuttaja (1941–2020)
• Antti Harsu, pankinjohtaja ja maanviljelysneuvos (1923–2006)
• Herpmanin veljekset Gabriel, Johan ja Gustaf Herpman, sissipäälliköitä isovihan aikana
• Hannele Huovi, kirjailija, Pro Finlandia -mitalisti (s. 1949)
• Lydia Hällfors, opettaja, toimittaja ja muistelmakirjailija (1844–1916)
• Katja Joutsijoki, näyttelijä (s. 1971)
• Matti Kassila, elokuvaohjaaja (1924–2018)
• Juha Kukkamo, juoksija (s. 1976)
• Mirjami Kuosmanen, näyttelijä (1915–1963)
• Risto Köykkä, runoilija (s. 1962)
• Waltteri Lehtonen, jääkiekkoilija (s. 1993)
• Aulis Lindell, kauppaneuvos (s. 1935)
• Lauri Lindell, kauppaneuvos, syntynyt Keuruulla (1929–1987)
• Joni Lius, jääkiekkoilija (s.1971)
• Ewald Müller opettaja, virkamies ja oppikirjojen laatija, syntynyt Keuruulla (1885–1950)
• Kirsi Neuvonen, taidegraafikko (s. 1960)
• Tapio Niemelä, muusikko
• Anssi Nykänen, rumpali (s. 1965)
• Lauri Oinonen, poliitikko (s. 1947)
• Onni Oja, taiteilija, professori (1909–2004)
• Olli Palola, jääkiekkoilija, (s. 1988)
• Olavi Päivänsalo, poliitikko (1916–1984)
• Maria Raunio, kansanedustaja (1872–1911)
• Jukka Rautakorpi, jääkiekkovalmentaja (s. 1963)
• Miisa Grekov, videobloggaaja, sisällöntuottaja (s. 1995)
• Matias Saxberg, lukkari ja murhamies (1787–1861)
• Salla Sipponen, kiekonheittäjä (s. 1995)
• Kalevi Sorsa, Keuruulla syntynyt poliitikko (1930–2004)
• Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja 2008- (s. 1966)
• Tomi Tukiainen, rallikuski (s. 1972)
• Einari Vuorela, kirjailija (1889–1972).

Fiktiivisiä keuruulaisia

• Kerttu ja Olli Santanen sekä heidän koiransa Vikki Nuukarilan tilalta, hahmot sarjassa The Joulukalenteri
• Akseli Seppänen, henkilö Juha Vainion kappaleessa Keuruulle takaisin.

Keuruu populaarikulttuurissa

Keuruulla osittain tai kokonaan kuvatut elokuvat

• Vaivaisukon morsian (1944) – ohj. Toivo Särkkä – ulkokuvaukset kuvattu Keuruulla, etenkin vanhan kirkon ympäristössä
• Talvisota (1989) – ohj. Pekka Parikka – tärkeinä kuvauspaikkoina Haapamäen ja Riihon kylät
• Kaikki pelissä (1994) – ohj. Matti Kassila – tärkeänä kuvauspaikkana Haapamäen asemanseutu

Keuruu-aiheiset laulut

Useita Keuruu-aiheisia lauluja ovat sanoittaneet tai säveltäneet Einari Vuorela, Juha Vainio, Voitto Ahonen, Herman Saxberg, Väinö Lammintaus ja Riitta Aho. Osa lauluista on kansanlauluja ja osa taas iskelmäkappaleita.

Esimerkkejä Keuruu-aiheisista lauluista:

• Keuruun laulu
• Keurusselän sini
• Keuruun neito

Keski-Suomen kotiseutulaulussa Keuruun järvimaisema mainitaan ensimmäisessä kertosäkeessä: "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä / kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen".

Kuvia

• 
  Keuruun uusi kirkko
• 
  Keuruun kaupungintalo
• 
  Keuruun pääkatua
• 
  Keuruun rautatieasema

Katso myös

• Luettelo Keuruun julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Keuruun kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus – Keuruun avainluvut
• Nyyssänniemen kotisivut