Herzenin pedagoginen yliopisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herzenin pedagogisen yliopiston päärakennus, entinen Razumovskin palatsi. Etualalla Konstantin Ušinskin patsas.

Herzenin pedagoginen yliopisto, virallisesti A. I. Herzenille nimetty Venäjän valtion pedagoginen yliopisto (ven. Российский государственный педагогический университет имени А. И. Герцена, Rossijski gosudarstvennyi pedagogitšeski universitet imeni A. I. Gertsena) on Pietarissa Venäjällä toimiva korkeakoulu. Yliopisto on nimetty filosofi Aleksandr Herzenin mukaan.

Yliopisto on saanut alkunsa vuonna 1918 perustetusta Pietarin kolmannesta pedagogisesta instituutista. Vuosina 1921–1925 siihen liitettiin joukko opettajankoulutuslaitoksia, joista muodostettiin Herzenille nimetty Leningradin valtiollinen pedagoginen instituutti (ven. ЛГПИ им. Герцена, LGPI im. Gertsena). Vuonna 1991 instituutti muutettiin yliopistoksi.[1]

Nykyään yliopisto on yksi Venäjän suurimmista. Siihen kuuluu yli 20 tiedekuntaa ja sata ainelaitosta sekä useita täydennyskoulutuslaitoksia, keskuksia ja instituutteja. Asiantuntijoita koulutetaan yli 30 alalla, joihin kuuluu mm. kasvatustiede, luonnontieteet, venäjän kieli ja vieraat kielet, historia ja yhteiskuntatieteet, musiikki ja kuvataiteet. Yliopistossa harjoitetaan myös korkeatasoista tieteellistä tutkimusta.[2]

Herzenin pedagoginen yliopisto iltavalaistuksessa

Herzen-yliopiston vakinainen opettajakunta käsittää yli 1700 henkilöä. Opiskelijoita on noin 20 000. Yliopistoon kuuluu ainutlaatuinen Peräpohjolan kansojen tiedekunta, joka kouluttaa opettajia ja muita asiantuntijoita Venäjän pieniä kansoja varten. Se jatkaa vuonna 1930 perustetun Pohjoisten kansojen instituutin toimintaa. Vuosittain yliopistossa opiskelee yli 500 ulkomaalaista opiskelijaa,[2] joiden joukossa on perinteisesti myös suomalaisia.

Yliopiston päärakennus on Pietarin keskustassa Moikan rantakadulla sijaitseva Razumovskin palatsi.

  1. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: Entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 548. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1
  2. a b Universitet segodnja herzen.spb.ru. Arkistoitu 25.8.2009. Viitattu 18.8.2009. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]