Pietarin tulvat
Pietarin kaupungin alueella Luoteis-Venäjällä on noussut tulvia yli 300 kertaa sinä aikana, kun kaupunki on ollut olemassa eli vuodesta 1703. Nykyisin Pietaria suojaa pato, joka valmistui vuonna 2011. Pato erottaa matalan Nevanlahden kaupunkia kohti kapenevasta Suomenlahdesta. Tulvia on aiheuttanut useimmiten myrskyvuoksi mutta joskus myös sulava lumi. Tulviksi määritellään kaikki 160 senttimetriä ylittävät vedenpinnan nousut Kronstadtin mittausasemalla[1][2]. Tämä raja oli ylitetty vuoden 2003 loppuun mennessä 324 kertaa[3].
Pietarin historian pahin tulva oli 19. marraskuuta 1824 (juliaanisen kalenterin mukaan 7. marraskuuta), jolloin vedenpinta kohosi 421 senttimetriä. Arviot kuolonuhrien määrästä vaihtelevat noin kahdestasadasta[4] muutamaan tuhanteen[5]. Aleksandr Puškin kirjoitti tulvasta runoelman, jonka nimi on Vaskiratsastaja. Muita yli kolmen metrin tulvavuosia ovat olleet 1924 sekä 1777[1].
Ennen Pietarin perustamista tiedettiin ruotsalaisten vuosikirjojen mukaan alueella sattuneen jopa yli seitsenmetrinen tuhotulva vuonna 1691.[6]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Tulva Pietarin teatteriaukiolla vuonna 1824. Fjodor Aleksejevin viimeinen maalaus. -
Tulva Nikolskin kauppahallin edustalla vuonna 1903. -
Veneitä Vasilinsaarella vuonna 1924. -
Tulva kaivosinstituutin edustalla vuonna 1967.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Река Нева – Наводнение в Санкт-Петербурге (Петрограде, Ленинграде) nevariver.ru. Viitattu 28.8.2020. (venäjäksi)
- ↑ Kronstadt venelehti.fi. Viitattu 28.8.2020.
- ↑ Kim Semjonovitš Pomeranets: Три века петербургских наводнений, s. 202. Искусство - СПБ, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ Сьогодні в Санкт-Петербурзі згадують найбільшу повінь 1824 року meteoprog.ua. 19.11.2013. Viitattu 28.8.2020. (ukrainaksi)
- ↑ The worst flood in the history of St. Petersburg Boris Yeltsin Presidential Library. Viitattu 28.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Oksana Barinova: Питер под Невой: история потопов в Северной столице История.РФ. 29.8.2019. Viitattu 27.10.2021 (venäjäksi).
| Yleistä | .svg?lang=fi) | |
|---|---|---|
| Maantiede | ||
| Koulutus ja tiede | ||
| Kulttuuri |
| |
| Liikenne | ||
| Hallinnollinen jako | ||
| Nähtävyydet | ||