John Ausonius
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
John Wolfgang Alexander Ausonius (s. 12. heinäkuuta 1953 Lidingö) on ruotsalainen maahanmuuttajia jahdannut murhaaja. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta, yhdeksästä murhayrityksestä ja useista pankkiryöstöistä[1]. Ruotsin mediassa hänet tunnettiin yleisesti nimellä Lasermannen eli lasermies, koska hänen aseissaan oli lasertähtäin[2]. Vuonna 2018 Ausonius tuomittiin myös Saksassa elinkautiseen vuonna 1992 Frankfurtissa tehdystä keskitysleiriltä selviytyneen juutalaisnaisen murhasta[3].
Ausonius ampui Ruotsissa yhtätoista ihmistä elokuun 1991 ja helmikuun 1992 välisenä aikana. Hänet pidätettiin kesäkuussa 1992. Hän teki ensimmäiset murhayrityksensä kiväärillä, jossa oli lasertähtäin, ja siirtyi myöhemmin käyttämään revolveria. Uhreista ainoastaan yksi kuoli vammoihinsa, mutta Ausonius haavoitti useita muita.
Varhaisvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ausonius syntyi Lidingössä vuonna 1953. Hänen isänsä oli sveitsiläinen ja äitinsä saksalainen. Hän kasvoi Länsi-Tukholmassa Vällingbyssa ja joutui koulussa jatkuvan kiusaamisen kohteeksi lähinnä sukujuuriensa takia. Hänet ristittiin isänsä sukunimellä Zaugg, mutta myöhemmin hän muutti sukunimensä muotoon Stannerman ja sitten muotoon Ausonius[4].
Ausonius lähti saksalaiseen yksityiskouluun Tukholmaan mutta jätti sen kesken valmistumatta. Hän ehti opiskella tovin myös Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa ilman menestystä. Hänestä oli tullut Ruotsin kansalainen vuonna 1979.
Aikuisiällään Ausonius tunsi vastenmielisyyttä maahanmuuttajia, kommunisteja ja sosiaalidemokraatteja kohtaan. Hän teki aluksi huonopalkkaista työtä taksikuskina mutta menestyi sitten osakemarkkinoilla ja tuli melko rikkaaksi.
Menestys ei kuitenkaan ollut kestävää, vaan pian Ausonius menetti omaisuutensa ja joutui ylläpitämään juppielämäntyyliään pankkiryöstöillä. Saksan-matkallaan Ausoniukselle kehittyi riippuvuus uhkapeleihin, joka oli omiaan tekemään hallaa hänen taloudelleen.
Rikokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elättäessään itseään rikoksella Ausoniuksen viha maahanmuuttajia ja pakolaisia kohtaan yltyi, ja hän päätti murhata kenet hyvänsä heistä.
- 2. elokuuta 1991 Ausonius ampui selkään ensimmäistä uhriaan, joka oli 21-vuotias eritrealainen mies. Hän selvisi; kaksi todistajaa ilmoitti nähneensä punaisen valon ennen laukauksen kuulumista.
- Illalla 21. lokakuuta 1991 Ausonius ampui Tukholman yliopiston ulkopuolella 25-vuotiasta iranilaista opiskelija Shahram Khosravia selkään. Hän selviytyi.
- 27. lokakuuta 1991 Ausonius yritti ampua koditonta kreikkalaissyntyistä miestä kahdesti vatsaan. Mies näki kirkkaanpunaisen valon, kuuli laukauksia ja pakeni. Hän haavoittui mutta selvisi.
- Keskipäivällä 1. marraskuuta 1991 Ausonius käveli ravintolan keittiöön Tukholmassa ja ampui brasilialaista muusikkoa kerran päähän ja useasti vatsaan. Tämä haavoittui vakavasti mutta selvisi ja osasi antaa poliisille "Lasermiehen" tuntomerkit. Myös hän oli nähnyt punaisen valon, ennen kuin joutui murhayrityksen kohteeksi.
- 8. marraskuuta 1991 Ausonius haavoitti kuolettavasti iranilaista opiskelija Jimmy Ranjbaria, joka menehtyi vammoihinsa seuraavana päivänä.
Tämän jälkeen Ausonius lähti Las Vegasiin pelaamaan. Hän vieraili myös Grand Canyonilla ja "katosi" siten pariksi kuukaudeksi. Vuonna 2018 varmistui, että hän oli vuodenvaihteen 1991–1992 tienoilla oleskellut Frankfurtissa ja ampunut kadulla pyöräilleen vanhan naisen kuoliaaksi ryöstääkseen tämän käsilaukun[5].
- 22. tammikuuta 1992 Ausonius lähti Uppsalaan. Hän ampui chileläissyntyistä Erik Bongcam-Rudloffia, joka oli siihen aikaan tohtoriopiskelija ja joka nykyään on menestynyt tutkija ja apulaisprofessori.
- 23. tammikuuta 1992 Ausonius palasi Tukholmaan ja ampui keskellä päivää zimbabwelaista linja-autonkuljettajaa rintaan. Tämä selvisi. Samana iltana hän meni somalikerholle ja ampui kahta miestä, jotka hekin selvisivät.
- Yöllä 28. tammikuuta 1992 Ausonius ampui neljästi turkkilaista kioskinpitäjä Isa Aybaria. Tämä sai vakavia vammoja mutta onnistui kutsumaan poliisin ja selvisi hyökkäyksestä.
- 30. tammikuuta 1992 Ausonius ampui hägerstensåsenilaista kaupanpitäjää, joka halvaantui mutta jäi eloon.
Ausonius oli käynyt armeijan ja osasi käyttää aseita, mutta ne olivat huonolaatuisia ja Ausoniuksen itsensä muokkaamia. Ausonius oli sahannut kiväärin piipun ja tukin lyhyemmäksi ja lisännyt revolveriin äänenvaimentimen. Tärkeänä todisteena oikeudenkäynnissä oli kalastajan koukkuun Lidingön sillan alta sattumalta tarttunut pistooli, joka onnistuttiin yhdistämään Ausoniukseen[4][2].
Mies pidätettiin pankkiryöstön yhteydessä 12. kesäkuuta 1992[6]. Hän pahoinpiteli myöhemmin oman lakimiehensä ja joutui oikeudenkäynnin ajaksi käsirautoihin. Toukokuussa 1995 Svean hovioikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen yhdestä murhasta, yhdeksästä murhan yrityksestä ja useasta pankkiryöstöstä. Kolme päivää tämän jälkeen hän yritti paeta tukholmalaisesta vankilasta haavoittaen yhtä vartijaa[1]. Hän on suorittanut tuomiotaan aluksi Kumlan vankilassa ja vuodesta 2012 Österåkerin vankilassa. Ausoniuksella on todettu antisosiaalinen persoonallisuushäiriö. Hän on useita kertoja anonut tuloksetta elinkautisen tuomionsa muuttamista määräaikaiseksi[7].
Gellert Tamas (s. 1963) on julkaissut Ausoniuksesta bestsellerin Lasermannen – en berättelse om Sverige (2002). Kirjasta tehtiin vuonna 2005 näytelmä ja kolmiosainen minisarja (SVT). Huhtikuussa 2006 Aftonbladet ilmoitti, että Ausonius oli mennyt kihloihin 23-vuotiaan naisen kanssa, joka oli rakastunut häneen nähtyään sarjan televisiossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjolan poliisi kertoo 1996.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lasermies yritti paeta vankilasta. Helsingin Sanomat, 23.5.1995, s. 27. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 5.1.2021.
- ↑ a b Hautamäki, Jaakko: ”Lasermies” syyllinen Tukholman murhaan. Helsingin Sanomat, 2.12.1993, s. 27. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Tuohinen, Petteri: Ruotsalainen ”lasermies” sai jo toisen elinkautisen – murhasi keskitysleiriltä selvinneen vanhuksen. Helsingin Sanomat, 21.2.2018. Digilehti (maksullinen). Viitattu 5.1.2021.
- ↑ a b Hautamäki, Jaakko: Lasermieheksi epäilty syytteeseen murhasta. Helsingin Sanomat, 19.11.1993, s. 27. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Alenius, Jari: ”Lasermies” piti Tukholmaa kauhun vallassa puoli vuotta – syytetään nyt Auschwitzista selviytyneen naisen murhasta is.fi. 13.12.2017. Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Tukholman poliisi sanoo löytäneensä ”lasermiehen”. Helsingin Sanomat, 18.6.1992, s. 33. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 5.1.2021.
- ↑ Lasermiehen anomus hylättiin svt.se. 2.11.2012. Viitattu 5.1.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tamas, Gellert: Lasermannen: En berättelse om Sverige. Stockholm: Ordfront, 2002. ISBN 91-7324-873-8
