Julius Sundblom

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Julius Sundblom ja Carl Björkman vuonna 1920 vapauduttuaan vankilasta.

August Julius Sundblom (22. kesäkuuta 1865 Jettböle, Jomala23. elokuuta 1945 Maarianhamina) oli ahvenanmaalainen toimittaja ja poliitikko.

Sundblomin vanhemmat olivat kanttori Johan August Sundblom ja Juliana Lovisa Johansson. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Uudenkaarlepyyn seminaarista 1887. Toimittuaan 18871891 opettajana Jomalassa Sunblom perusti Tidningen Åland -lehden 1891 ja oli sen päätoimittajana 18931895, 19011903 ja 19051945. Vuosina 18961901 Sundblom oli Västra Finland -lehden päätoimittajana ja asui tuolloin Turussa.

Sundblom oli ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana 19071919, edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä.

Suomen itsenäistymisen jälkeen Sundblom oli yhdessä varatuomari Carl Björkmanin kanssa johtamassa paikallista kansanliikettä, joka vaati Ahvenanmaan irrottamista Suomesta ja liittämistä Ruotsiin. Hän esitti tätä Pariisin rauhankonferenssissa 1919 ja seuraavana vuonna Ruotsin kuninkaalle. Sundblom tuomittiin Björkmanin kanssa maanpetoksen valmistelusta puoleksitoista vuodeksi kuritushuoneeseen 1920, mutta presidentti K. J. Ståhlberg armahti heidät.

Kun Ahvenanmaa sai itsehallinnon 1922, Sundblom valittiin maakuntapäivien (landstinget) ensimmäiseksi puhemieheksi ja hän hoiti tehtävää aina vuoteen 1945 saakka. Sundblom toimi pitkään myös Maarianhaminan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana.

Sundblom oli naimisissa vuodesta 1888 Hilda Olivia Fredenbergin (1869–1940) kanssa. Kolme vuotta kuolemansa jälkeen vuonna 1948 hänelle pystytettiin taiteilija Viktor Janssonin suunnittelema patsas Maarianhaminaan.[1]

  1. Tutustu Maarianhaminan julkiseen taiteeseen Åland Official Travel Guide. Viitattu 12.7.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]