Justin Gatlin
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Justin Gatlin Moskovan MM-kilpailuissa vuonna 2013. | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Ateena 2004 | 100 m | |
 Hopeaa |
Ateena 2004 | 4 × 100 m | |
| Hopeaa |
Rio 2016 | 100 m | |
 Pronssia |
Ateena 2004 | 200 m | |
| Pronssia |
Lontoo 2012 | 100 m | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Helsinki 2005 | 100 m | |
| Kultaa |
Helsinki 2005 | 200 m | |
| Kultaa |
Lontoo 2017 | 100 m | |
| Kultaa |
Doha 2019 | 4 × 100 m | |
| Hopeaa |
Moskova 2013 | 100 m | |
| Hopeaa |
Moskova 2013 | 4 × 100 m | |
| Hopeaa |
Peking 2015 | 100 m | |
| Hopeaa |
Peking 2015 | 200 m | |
| Hopeaa |
Lontoo 2017 | 4 × 100 m | |
| Hopeaa |
Doha 2019 | 100 m | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Birmingham 2003 | 60 m | |
| Kultaa |
Istanbul 2012 | 60 m | |
Justin Alexander Gatlin (s. 10. helmikuuta 1982 Brooklyn, New York, Yhdysvallat)[1] on yhdysvaltalainen pikajuoksija, olympiavoittaja ja kuusinkertainen maailmanmestari. Huhtikuussa 2006 hän antoi positiivisen dopingnäytteen ja heinäkuussa 2006 hänet tuomittiin kahdeksan vuoden kilpailukieltoon.[2] Gatlin vaati tapaukselleen välimieskäsittelyä[3] ja tammikuussa 2008 välimiesoikeus lyhensi kilpailukiellon neljän vuoden pituiseksi.[4]
Juoksu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkujaan Gatlin juoksi 110 metrin aitoja (ennätys 13,78). Hän herätti huomiota jo Floridassa, missä hänen perheensä tuolloin asui, lukioiden mestaruuskilpailuissa vuonna 2000 voittamalla pika-aidat, 100 metrin sileän ja 300 metrin aidat sekä sijoittumalla pituushypyssä kolmanneksi. Samana vuonna hän pääsi Tennesseen yliopistoon. Yliopistoaikoinaan hän voitti kuusi yliopistomestaruutta. Vuonna 2001 hän jäi kiinni amfetamiinin käytöstä Yhdysvaltain nuorten mestaruuskisoissa. Gatlin sai kahden vuoden kansainvälisen kilpailukiellon, mutta sai silti edelleen luvan kilpailla kotimaassaan. Gatlin valitti päätöksestä ja väitti positiivisen tuloksen johtuneen hänen ADHD-lääkityksestään. Valitus hyväksyttiin, kahden vuoden kilpailukielto kumottiin heinäkuussa 2002 ja hän pääsi varoituksella. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF kuitenkin ilmoitti, että seuraava dopingrike voi johtaa elinikäiseen kilpailukieltoon. Vuosina 2001 ja 2002 hän voitti Yhdysvaltain mestaruuden 100 ja 200 metrillä.
Vuonna 2002 hän jätti opinnot ja siirtyi ammattimaiseksi urheilijaksi, ja jo sisäratojen MM-kisoissa 2003 Birminghamissa hän voitti 60 metrillä kultamitalin ajalla 6,46. Saman vuoden Pariisin ulkoratojen MM-kisoihin Gatlin ei päässyt kun karsiutui 100 metrillä Yhdysvaltain mestaruuskisoissa alkuerissä[5].
Ateenan olympialaisissa 2004 Gatlin oli huippukunnossa. Hän voitti satasen kilpailun omalla ennätysajallaan 9,85, juoksi Yhdysvaltain hopealle sijoittuneessa pikaviestijoukkueessa ja saavutti 200 metrillä pronssia ajalla 20,03.
Vuoden 2005 Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa Gatlin otti vilppilähdön 100 metrin alkuerissä ja hylättiin, mutta sai silti osallistua välieriin. Lopulta hän voitti Yhdysvaltain mestaruuden niin 100 kuin 200 metrillä. Helsingin MM-kisoihin hän lähti ennakkosuosikkina, varsinkin kun keväällä maailmanennätyksen juossut jamaikalainen Asafa Powell ei loukkaantumisen vuoksi ollut 100 metrillä mukana. Gatlin lunastikin odotukset voittamalla sekä 100 (aika 9,88) että 200 metrin (20,04) maailmanmestaruuden.
Keväällä 2006 Gatlin oli etukäteen uhonnut juoksevansa 100 metrillä uuden maailmanennätyksen 12. toukokuuta 2006 Dohassa, Qatarissa. Dohan kilpailuiden alkuerässä Gatlin sivusi jo omaa ennätystään 9,85. Finaalissa kellot pysähtyivät aikaan 9,77 josta tarkistuksen jälkeen putosi yksi sadasosa pois aikaan 9,76. 17. toukokuuta 2006 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF ilmoitti että Gatlinin aika oli pyöristetty väärin eikä hän juossutkaan uutta maailmanennätystä vaan sivusi Asafa Powellin vanhaa ennätystä. Gatlinin tarkka aika Dohassa oli 9,766, joka virheellisesti pyöristettiin alaspäin.[6] [7]
Vuonna 2006 Gatlin juoksi Yhdysvaltain mestaruuskilpailuissa, jossa hän voitti 100 metrin juoksun. Hän juoksi kilpailun tietoisena, että oli antanut muutamaa kuukautta aikaisemmin positiivisen dopingnäytteen.
Neljän vuoden kilpailukieltonsa jälkeen Gatlin kilpaili ensimmäisen kerran 4. elokuuta 2010 Rakveressa Virossa 100 metrillä. Alkuerässä hän juoksi ajan 10,34 s ja loppukilpailussa 10,24 s.[8] Daegun MM-kisoissa 2011 hän karsiutui 100 metrin välierissä. Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 Gatlin voitti 60 metrin juoksun maailmanmestaruuden ajalla 6,46. Yhdysvaltain olympiakarsinnoissa 2012 hän voitti 100 metriä ennätyksellään 9,80.[9]
Lontoon Olympialaisissa Gatlin juoksi kolmanneksi ennätyksellään 9,79. Lisäksi hän juoksi alun perin toiseksi sijoittuneessa Yhdysvaltojen pikaviestijoukkueessa[10], joka kuitenkin myöhemmin hylättiin Tyson Gayn dopingkäryn takia[11]. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 Gatlin sai hopeaa sekä 100 metrillä ajalla 9,85 että pikaviestissä.[12]
Kaudella 2015 Gatlin paransi ennätyksiään sekä 100 että 200 metrillä. Hän juoksi toisen osuuden Yhdysvaltojen voittaessa World Relays -kilpailuissa 4 × 100 metrin viestin maan ennätysajalla 37,38[12]. Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän saavutti 100 metrillä hopeaa ajalla 9,80. Hän hävisi Usain Boltille yhdellä sadasosasekunnilla.[13] Gatlin oli toinen myös 200 metrin juoksussa, ajalla 19,74. [14] Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän sai 100 metrillä hopeaa ajalla 9,89. 200 metrillä hän karsiutui välierissä.[12]
Gatlin voitti World Relays -kilpailuissa kultaa pikaviestissä 2017. Saman vuoden Yhdysvaltain MM-karsinnoissa hän voitti 100 metriä kauden parhaalla ajallaan 9,95 s (−0,7m/s).[12] Lontoon MM-kisoissa Gatlin voitti 100 metrillä kultaa ajalla 9,92 s.[15] Pikaviestissä hän juoksi toisen osuuden Yhdysvaltojen hopeajoukkueessa. Hän saavutti vuoden 2019 World Relays -kilpailuissa hopeaa 4 × 100 metrin viestissä.[12] Saman vuoden Dohan MM-kilpailuissa hän sai 100 metriltä hopeaa ajalla 9,89 s.[16] Pikaviestissä Yhdysvallat voitti kultaa maan ennätysajalla 37,10.[12]
Doping-käry
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
29. heinäkuuta 2006 Gatlin ilmoitti tiedotusvälineille jääneensä kiinni dopingista. Gatlinin mukaan häneen näytteessään oli merkkejä kehon ulkopuolisesta testosteronista tai sen johdannaisista. Gatlin antoi positiivisen näytteen viestijuoksun jälkeen Kansas Cityssä 22. huhtikuuta 2006. Käryn jälkeen Gatlinin valmentaja Trevor Graham ilmoitti olevansa varma, että testitulos oli lavastettu ja hänen mukaansa syyllinen oli Gatlinin hieroja Chris Whetstine.[17]
Koska kyseessä oli Gatlinin toinen käry, häntä uhkasi elinikäinen kilpailukielto. Gatlin kuitenkin hyväksyi Yhdysvaltain antidopingtoimikunnan (USADA) hänelle tekemän ehdotuksen kahdeksan vuoden kilpailukiellosta. Ehdotuksen vaatimuksena oli, että Gatlin todistaa valmentajaansa Trevor Grahamia vastaan. Kilpailukielto astui voimaan 15. elokuuta 2006. Väliaikaisessa kilpailukiellossa hän oli ollut 25. heinäkuuta 2006 lähtien.[2] Gatlin vaati tapauksensa käsittelyä välimiesoikeudessa[3]. Tammikuussa 2008 välimiesoikeus päätyi neljän vuoden kilpailukieltoon.[4] Myöhemmin Gatlin valitti Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen (CAS) yrittäen saada mitätöidyksi vuoden 2001 kärynsä, jolloin hän olisi selvinnyt kahden vuoden kilpailukiellolla.[18] CAS kuitenkin hylkäsi Gatlinin valituksen ja hänet asetettiin neljän vuoden kilpailukieltoon ja hänen 22. huhtikuuta 2006 jälkeen tehdyt tuloksensa, mukaan lukien ME 9,77, hylättiin.[19]
Amerikkalainen jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoksuradoille kilpailukiellon saanut Gatlin aikoi vaihtaa lajia amerikkalaiseen jalkapalloon. Hän harrasti lajia vielä ensimmäisenä vuotenaan Tennesseen yliopistossa ennen kuin ryhtyi keskittymään juoksemiseen. 4. toukokuuta 2007 hänet valittiin NFL-joukkue Tampa Bay Buccaneersin testileirille.[20]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Laji | Aika | Tuuli | Paikka | Päivämäärä | Muuta |
|---|---|---|---|---|---|
| 100 m | 9,74 s | +0,9 m/s | Doha, Qatar | 15.5.2015 | Kaikkien aikojen tilaston 5. sijalla |
| 200 m | 19,57 s | +0,4 m/s | Eugene, Oregon | 28.6.2015 | Kaikkien aikojen tilaston 6. sijalla |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Justin Gatlin Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Justin Gatlin Bio, Stats, and Results (Arkistoitu – Internet Archive) Olympics at Sports-Reference.com (englanniksi)
- ↑ a b USA track&field athlete Justin Gatlin accepts offense 22.8.2006. USADA. Viitattu 11.5.2007. (englanniksi) (PDF)
- ↑ a b Gatlin vaatii välimiesmenettelyä dopingtapauksessaan 16.2.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.5.2007.
- ↑ a b Gatlinille neljän vuoden kilpailukielto 1.1.2008. MTV3. Viitattu 3.1.2008.
- ↑ Longman, Jere: TRACK AND FIELD; Hyped Rookie Shows He's Green in the 100-Meter Sprint 20.6.2003. New York Times. Viitattu 31.8.2017.
- ↑ http://www.yle.fi/urheilu/id39183.html
- ↑ http://www.iaaf.org/news/Kind=512/newsId=34686.html
- ↑ Justin Gatlin palasi ajalla 10,24 hs.fi. 4.8.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.8.2010.
- ↑ Olympic Trials 2012: Men's 100 Meter Dash usatf.org. 24.6.2012. usatf.org. Arkistoitu 30.4.2017. Viitattu 25.6.2012. (englanniksi)
- ↑ Jamaikan tykit hurjaan ME-aikaan pikaviestissä yle.fi. 11.8.2012. Viitattu 12.8.2012.
- ↑ USA men’s 4 x 100m relay team disqualified from the 2012 London Olympic Games 20.5.2015. olympic.org: KOK. Viitattu 14.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Justin Gatlin Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi) Viitattu 17.9.2017
- ↑ Usain Bolt on yhä maailman nopein! Yle.fi. 23.8.2015. Viitattu 23.8.2015.
- ↑ Silkkaa ylivoimaa – Gatlinista ei mitään vastusta Boltille Yle.fi. 27.8.2015.
- ↑ Uusitalo, Timo: Boltille jättipettymys jäähyväissatasella - Gatlin hiljensi Lontoon stadionin Yle Urheilu. 5.8.2017. Viitattu 6.8.2017.
- ↑ Osat vaihtuivat Lontoon kisoista – näin Coleman tykitti MM-kultaan huippuajalla yle.fi. Viitattu 28.9.2019.
- ↑ http://www.yle.fi/urheilu/id46218.html
- ↑ CAS hylkäsi Gatlinin dopingvalituksen 6.6.2008. MTV3. Viitattu 18.6.2008.
- ↑ Doping Rule Violation 17.6.2008. IAAF. Viitattu 18.6.2008.
- ↑ http://sports.espn.go.com/nfl/news/story?id=2861190
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Justin Gatlin Wikimedia Commonsissa
| ||||||
|
1983: Calvin Smith 1987: Calvin Smith1991: Michael Johnson |
1993:  Frankie Fredericks1995: Michael Johnson1997:  Ato Boldon |
1999: Maurice Greene 2001:  Konstantinos Kenteris2003: John Capel |
2005: Justin Gatlin 2007: Tyson Gay2009:  Usain Bolt |
2011: Usain Bolt 2013: Usain Bolt2015: Usain Bolt |
2017:  Ramil Quliyev2019: Noah Lyles2022: Noah Lyles |
2023: Noah Lyles |
| ||||||||||||||
