Kaartinkaupunki
| Kaartinkaupunki | |
|---|---|
| Gardesstaden | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kaartinkaupunki korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 03 |
| Pinta-ala | 0,32 km² |
| Väkiluku | 1 309[1] (31.12.2022) |
| Työpaikkoja | 3 303 kpl (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 00130 |
| Lähialueet | Kruununhaka, Kluuvi, Kamppi, Punavuori, Ullanlinna, Katajanokka |
Kaartinkaupunki (ruots. Gardesstaden) on Helsingin eteläisessä kantakaupungissa sijaitseva kaupunginosa. Se käsittää Esplanadin puiston ja Tähtitornin vuoren välisen alueen. Sen ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1812, mutta kaupunginosa sai nimensä vasta 1959. Se on Helsingin 3. kaupunginosa ja kuuluu Ullanlinnan peruspiiriin ja Eteläiseen suurpiiriin. Kaartinkaupunki on saanut nimensä Kasarmitorin vierellä sijaitsevan Kaartin kasarmin mukaan. Kasarmin vanhin osa valmistui 1822. Se rakennettiin alun perin Helsingin opetuspataljoonan, Suomen kaartin alkumuodon, asunnoksi.
Kaupunginosan maapinta-ala on 0,32 neliökilometriä.[2] Vuoden 2022 lopussa Kaartinkaupungin asukasluku oli 1 309[1], ja työpaikkoja alueella oli vuoden 2017 lopussa 10 512.[2] Kaartinkaupungissa on siis suurimmaksi osaksi yritysten toimitiloja.
Kaartinkaupungin rajat kulkevat suunnilleen seuraavasti:
Yrjönkatu – Uudenmaankatu – Erottajankatu – Mannerheimintie – Pohjoisesplanadi – Katajanokan kanava, jonka kohdalla raja kääntyy etelään. Eteläsataman vesialueen keskellä se kääntyy Makasiiniterminaalin pohjoispuolitse terminaalin pysäköintialueen yli kohti Eteläranta neljää. Etelärannan itäreunan suuntaisena se kulkee etelään (saksalaisten sotilaiden muistomerkki sijaitsee selvästi Ullanlinnan puolella) Saksalaisen kirkon eteläpuolitse Tähtitorninvuoren puistoalueen reunaa pitkin ja jatkuu edelleen reittiä Fabianinkatu – Kaartinkuja – Kasarmikatu – Punanotkonkatu – Yrjönkatu.
Kaartinkaupunkiin kuuluvat myös Esplanadin puisto ja Kauppatori sekä niiden pohjoisreunaa pitkin kulkevan Pohjoisesplanadin katualue kokonaisuudessaan, mutta eivät mainitun kadun varrella olevat rakennukset tontteineen, jotka kuuluvat jo Kruununhakaan tai Kluuviin.
Kaartinkaupungin ohi kulkevat raitiolinjat 2 ja 10.
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Designmuseon talo Korkeavuorenkatu 23:ssa on vuodelta 1895.
- Erottajan pelastusaseman vanhimmat osat ovat vuodelta 1891 osoitteessa Korkeavuorenkatu 26. Samassa rakennuksessa toimii myös palomuseo. Talon kivijalassa on muistolaatta, jossa lukee: ”Tässä kalliosuojassa olleesta johtokeskuksesta johdettiin Helsingin alueen ilmapuolustusta vuosina 1943–1944”.
- Esplanadikappelin suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström. Vuonna 1867 avattu rakennus toimii edelleen ravintolana.
- Esplanadin puistoalueen tasoitus alkoi vuonna 1818. Puiston vanhimman osan, niin sanotun Kappeliesplanadin, rakentaminen alkoi 1824. Nykyiseen laajuuteensa puisto voitiin tehdä vasta Kluuvinlahden täyttämisen jälkeen.
- Kasarmitorin alue tasoitettiin 1815. Sen nimi Kasarmitori vahvistettiin virallisesti 1836. Kasarmitorin kiveämiseen käytettiin rahat, jotka oli alun perin varattu paloturvallisuuden parantamiseksi suunnitellun kanavan rakentamiseen Kauppatorilta Kluuvinlahdelle Esplanadia pitkin. Kasarmitorin eteläreunalla sijaitsee Kaartin kasarmi, jossa toimii puolustusministeriö. Torin itäreunalla osoitteessa Fabianinkatu 15 toimi Suomen Yleisradio vuosina 1934–1981; talossa toimii nykyisin Korkein hallinto-oikeus.
- Kauppahalli on vuodelta 1889 ja toimii yhä elintarvikkeiden myyntipaikkana.
- Kauppatorin alueen täyttö ja laiturien rakentaminen tapahtui vuodesta 1813 eteenpäin. Elintarvikkeiden torikauppa siirrettiin Senaatintorilta nykyisen Havis Amandan patsaan kohdalle vuonna 1818. Kiveyksensä tori sai vuosina 1830–1835.
- Kolera-allas on kauppatorin vieressä sijaitsevan satama-altaan nimi. Se on tuotteitaan myyvien kalastajien ja turisteja kuljettavien alusten suosiossa. Sen sivuitse kulki ennen Katajanokalle vievä rautatie. Satamaradasta on muistona kiskotusta sekä talvella jalankulkijoiden käytössä oleva kääntösilta. Rautatie oli käytössä vuosina 1894–1980.
- Median museo ja arkisto Merkki sijaitsee Ludviginkadulla.
- Rikhardinkadun kirjaston talo on vuodelta 1881.
- Ruotsalainen Teatteri eli Svenska Teatern valmistui osoitteeseen Pohjoisesplanadi 2 vanhan teatterirakennuksen paikalle vuonna 1866. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1936.
- Saksalainen kirkko osoitteessa Unioninkatu 1 on peräisin vuodelta 1864.
- Smolnan eli valtioneuvoston juhlahuoneiston on piirtänyt Carl Ludvig Engel. Se valmistui 1824 osoitteeseen Eteläesplanadi 6 ja oli pitkään kenraalikuvernöörien virka-asuntona.
- Suomen arkkitehtuurimuseon käytössä oleva talo valmistui 1899 osoitteeseen Kasarmikatu 24.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 31) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ a b Helsinki alueittain 2019, s. 66–69. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.7.2021).
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaija Ollila – Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita, Helsinki 1975, ISBN 951-9133-58-5.
- Henrik Lilius: Esplanadi 1800-luvulla, 1984, ISBN 87-85176-20-6.
- Elämää kaupungissa. Memoria 12, Helsinki 1998, ISBN 951-718-147-7.
- Riitta Mäkinen: Yksi talo, tuhat tarinaa. Agronomitalon historia 1901–2001, Helsinki 2001, ISBN 951-96301-4-7.
- Seija Sartti et al.: Eteläranta 10, 2002, ISBN 952-91-4919-0.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaartinkaupunki Wikimedia Commonsissa
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |