Puotinharju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Puotinharju
Botbyhöjden
Kaupungin kartta, jossa Puotinharju korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Puotinharju korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 453
Pinta-ala 1,42 km² 
Väkiluku 4 045 ()[1]
Väestötiheys 2661 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä
Postinumero(t) 00900
Lähialueet Itäkeskus, Roihupellon teollisuusalue, Myllypuro, Kontula, Vartioharju, Puotila

Puotinharju (ruots. Botbyhöjden) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä. Alueen nimi on johdettu vanhasta kylännimestä Botby (suom. Vartiokylä).[2]

Puotinharjusta Helsingin keskustaan on matkaa 10 kilometriä. Alueen ytimen muodostaa kerrostalolähiö, jossa oli vuoden 2005 alussa 3 778 asukasta, ja joka palveluineen tarjoaa työpaikkoja 258 ihmiselle. Asuinalue rakennettiin 1960-luvulla, erityisesti vuosina 1962–1965. Vuoden 2022 lopussa Puotinharjun postinumeroalueen, johon kuuluvat myös Itäkeskus ja Vartiokylä, asukkaista 35 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia[3].

Puotinharjulaisilla on etenkin Kehä I:n länsipuolella käytössään hyvät palvelut, tosin ne sijoittuvat enimmäkseen virallisesti naapurikaupunginosiin. Puotinharjussa sijaitsee Itäkeskuksen uimahalli ja Prisma Itäkeskus, Myllypurossa Myllypuron liikuntapuisto, Itäkeskuksen peruskoulu ja Itäkeskuksen lukio sekä Itäkeskuksen kaupunginosassa muun muassa Kauppakeskus Itis, Kulttuurikeskus Stoa ja Puhos-ostoskeskus. Aluetta palvelevat Itäkeskuksen ja Puotilan metroasemat.

Monet Puotinharjun kadut ovat saaneet nimensä Suomen vanhojen linnojen mukaan. Alueella on muun muassa Turunlinnantie, Raaseporintie, Kajaaninlinnantie, Olavinlinnantie, Kastelholmantie ja Korsholmantie.

Puotinharjun välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa Myllypuron liikuntapuistossa sijaitsee osia 1. maailmansodan aikaisista maalinnoituksista, joita rakennettiin vuosina 1914–1918 Helsingin ympärille, ja jotka kuuluivat osana Suomenlahden ja Pietarin puolustamiseen tarkoitettuun suurempaan kokonaisuuteen.

Puotinharjun rajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehä I:n länsipuolella kaupunginosa on kapeimmillaan vain 200 metriä leveä[4], ja Myllypuron, Puotinharjun sekä Itäkeskuksen kaupunginosien rajat tällä alueella ovat hyvin monimutkaiset. Puotinharjulaisilla on tällä alueella käytössään hyvät palvelut, mutta ne sijoittuvat enimmäkseen virallisesti naapurikaupunginosiin. Esimerkiksi Itäkeskuksen peruskoulu ja lukio ovat tosiasiassa Myllypurossa, ja niiden vieressä olevat kerrostalot sen sijaan kuuluvat Puotinharjuun Itäkeskuksen rajan kulkiessa vasta Turunlinnantiellä.[4] Kehä I:n länsipuolella lähinnä alueen asuinkerrostalot kuuluvat Puotinharjuun ja kaikki muu kuuluu joko Itäkeskukseen tai Myllypuroon.

Kulttuurikeskus Stoa sekä aiemmin Puotinharjun ostoskeskuksena tunnettu Puhos ovat kuuluneet Itäkeskukseen siitä lähtien kun Itäkeskus erotettiin osittain Puotinharjusta, osittain Marjaniemestä omaksi osa-alueekseen vuonna 1996. Osa-alueen eteläraja kulkee osittain Itäväylää pitkin, Itäkeskuksen metroaseman ja kauppakeskuksen kohdalla kuitenkin pohjoisempana, Turunlinnantietä pitkin – näin ollen Itäkeskuksen Prisma sijaitseekin todellisuudessa Puotinharjussa. Stoan ja Puhoksen kohdalla Puotinharju raja kulkee hieman Turunlinnantietä pohjoisempana siten, että raja kulkee välittömästi kohteiden pohjoispuolella.[4] Myllypuro puolestaan alkaa noin 200 metriä Puhoksesta pohjoiseen, jalkapallokentältä.[4]

Lännessä ja pohjoisessa raja kulkee Myllypuron liikuntapuiston etelä- ja länsireunassa kulkevaa kävelytietä pitkin. Itäväylän ja Varikkotien kohdalla Puotinharju jatkaa kapeana kaistaleena Ratasmyllyntielle asti, josta alkaa Roihupellon teollisuusalue.[4] Myllypuro puolestaan työntyy kapeana kaistaleena Puotinharjun ja Roihupellon välissä Varikkotielle siten, että tennishalli kuuluu Myllypuroon, vaikka sen edestä kulkeva Varikkotie kuuluu Puotinharjuun. Heti Itäväylän eteläpuolella alkaa Itäkeskus, johon Marjaniemen siirtolapuutarha siis kuuluu.[4] Idässä rajalinja Vartioharjun osa-alueeseen päin kulkee Kukkaniityntietä niin, että aivan pohjoisimmat itäpuolen talot luetaan kuitenkin Puotinharjuun. Puotinharjulla ja Kontulalla on yhteistä rajaa noin 100 metriä.[4] Itäväylän eteläpuolella ja Itäkeskuksen itäpuolella sijaitseva Puotila on myös Puotinharjun naapureita.[4]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ostoskeskus Puhos.
2009 avattu Prisma ja 1960-luvulla rakennettuja asuintaloja Puotinharjussa. Etualalla Kehä I:n ja Vanhanlinnantien risteys.
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Puotinharjun välittömässä läheisyydessä sijaitsee 1960-luvun alussa rakennettu, aikoinaan Suomen suurimpiin kuulunut ostoskeskus Puhos. Nykyisin se kuitenkin on jäänyt viereisen Itiksen varjoon. Puotinharjun alueella sijaitsee myös Prisma Itäkeskus.

Puotinharjussa sijaitsevat muun muassa

Puotinharjun välittömässä läheisyydessä Itäkeskuksessa sijaitsevat mm.:

Puotinharjun välittömässä läheisyydessä Myllypurossa sijaitsevat mm.:

Liikenneyhteyksiä Puotinharjuun

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puotinharju–Itäkeskus akselia. Vasemmalla kauppakeskus Itis ja oikealla ostoskeskus Puhos.

Helsingistä Porvooseen johtava seututie 170 kulkee Puotinharjun ohi. Helsingin alueella sen nimenä on Itäväylä, ja sen osuus Sörnäisistä Itäkeskukseen saakka on rakennettu moottoritiemäiseksi eritasoliittymineen. Kehä I päättyy itäpäässään Itäväylään Itäkeskuksen alueella ja kulkee myös Puotinharjun kautta, jossa sillä on myös nimenä Myllymestarintie.

Joukkoliikenneyhteydet ovat yöaikaa lukuun ottamatta varsin hyvät. Itäkeskuksen ja Puotilan metroasemat palvelevat sujuvasti myös Puotinharjua, vaikkakin tietyistä osista niille on kävelyä yli kilometri, jolloin voi kuitenkin mennä bussilla. Itäkeskuksen metroasema sijaitsee Itis-kauppakeskuksen länsipäädyssä, Puotilan metroasema puolestaan Itäkeskuksen Prisman vieressä. Itäväylää, Turunlinnantie-Vanhanlinnantietä sekä Kehä I:tä ja Meripellontietä pitkin kulkee useita kaupungin, seutuliikenteen ja kaukoliikenteen linja-autoreittejä, jotka palvelut ovat puotinharjulaisille lähietäisyydellä. Busseilla pääsee mm. keskustaan, Itäkeskukseen, Malmille, Kontulaan ja kaukoliikenteen busseilla mm. Porvooseen.

Kevyen liikenteen reitistöä on alueella melko paljon. Eräs kaupungin opastetuista kevyen liikenteen maisemareiteistä kulkee Puotinharjun läpi.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 210. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  3. ↑ Katso, millaisella alueella asut – postinumerokone näyttää väestön keski-iän, tulot, kielitaustan, asumismuodon ja syntyperän Yle Uutiset. 24.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
  4. ↑ a b c d e f g h Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu (viitattu 7.6.2013)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puotinharju.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puotinharju&oldid=22369690”