Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Nationella centret för utbildningsutvärdering
Karvi
Karvin toimipaikka Helsingin Siltasaaressa.
Karvin toimipaikka Helsingin Siltasaaressa.
Perustettu 2014
Tehtävä koulutuksen arviointi
Ministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sijainti Hakaniemenrannan virastotalo
Hakaniemenranta 6
Helsinki
Valtio Suomi
Johtaja Harri Peltoniemi[1]
Työntekijöitä 50[2]
Hallinnonala Opetushallitus
Aiheesta muualla
Sivusto

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (lyh. Karvi; ruots. Nationella centret för utbildningsutvärdering) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto, joka arvioi koulutusta sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaa varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen[2] ja tuottaa tietoa koulutuspoliittista päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä varten.[3] [4] Sen arviointimuotoja ovat laatujärjestelmien auditoinnit, oppimistulosten arvioinnit (esimerkiksi perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa) sekä teema- ja järjestelmäarvioinnit. Keskuksen tulee myös tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa ja kehittää koulutuksen arviointia. Arviointikeskuksen tehtävistä ja organisoinnista on säädetty laissa.[2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskus aloitti toimintansa toukokuussa 2014, kun Korkeakoulujen arviointineuvoston, Koulutuksen arviointineuvoston ja Opetushallituksen arviointitoiminnot yhdistettiin.[2]

Esityksen mukaan Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus liitetään Opetushallituksen uuden viraston itsenäisiksi osiksi vuonna 2018.[5]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arviointikeskuksen organisaatioon kuuluu arviointineuvosto, korkeakoulujen arviointijaosto ja kolme osaamisyksikköä: yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus, ammatillinen koulutus sekä korkeakoulutus ja vapaa sivistystyö. Keskus työllistää noin 50 työntekijää.[2] Keskuksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Jyväskylässä.[4]

  • Arviointineuvosto seuraa ja kehittää Karvin toimintaa ja laatii sille toiminnan strategiset linjaukset. Valtioneuvosto nimittää arviointineuvoston jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Arviointineuvosto tekee opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksen arviointisuunnitelmaksi, joka sisältää arvioitavat kohteet ja aikataulut arvioinneille. [6] [2]
  • Korkeakoulujen arviointijaosto tekee päätökset korkeakoulujen arviointien projektisuunnitelmista, suunnittelu- ja arviointiryhmistä sekä laatujärjestelmien auditointien lopputuloksista. Arviointikeskus voi myös asettaa neuvottelukuntia sekä muita jaostoja.[2]

Arviointituloksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkkejä Karvin tekemistä arvioinneista eri koulutusasteilla:

  • Perusopetus:
    • Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistuloksia tarkasteltaessa selvisi, että 9-luokkalaiset tytöt kirjoittavat parempia kesätyöhakemuksia kuin pojat.[7]
    • Suomea toisena kielenä opiskelleista 9-luokkalaisista 87 prosenttia saavutti hyvän osaamistason, kun taas 13 prosenttia oppilaista hallitsi suomesta vain alkeet.[8]
    • Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan arvioinneissa on eroja: yhtä hyvin arvioinnissa menestyneet oppilaat saivat eri kouluissa erilaisia arvosanoja, ja ero saattoi olla jopa kaksi numeroa.[9]
    • Tytöt pärjäävät selvästi poikia paremmin kotitalous-oppiaineessa, sekä tiedoissa että taidoissa[10].
  • Lukio-opetus
    • Lukioiden matematiikkaa arvostellaan hyvin eri tavoin: vaativassa lukiossa arvosanan 5 saanut opiskelija voi olla samalla tasolla osaamisessaan kuin jossain toisessa lukiossa arvosanan 9 saanut opiskelija.[11]
  • Ammatillinen koulutus:
    • Datanomit pärjäävät erittäin hyvin tieto- ja viestintätekniikan ammattiosaamisen näytöissä, mutta heidän työllisyystilanteensa on heikentynyt, sillä nykyisin vaaditaan aiempaa erikoistuneempia taitoja.[12]
    • Suomessa valmistuu erittäin osaavia tekstiilialan ammattilaisia, mutta alan työllisyystilanne on heikko. [13]
    • Suurimmalla osalla ammatillisen koulutuksen järjestäjistä on toimiva laadunhallintajärjestelmä.[14]

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on Suomessa vastuussa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoaman koulutuksen arvioinnista. Kolme tärkeintä arviointityyppiä ovat korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinnit, koulutusjärjestelmää koskevat teema-arvioinnit ja tekniikan tutkinto-ohjelmien akkreditoinnit.[15] Karvin tekemän auditoinnin läpäisseet korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut saavat laatuleiman, joka osoittaa, että kyseisessä organisaatiossa käytetty laatujärjestelmä vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia ja täyttää myös kansalliset kriteerit korkeakoulujen laadunhallinnasta.[16] Laatuleima on voimassa kuusi vuotta sen myöntämisestä.[17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yhteystiedot Karvi. Viitattu 15.5.2017.
  2. ↑ a b c d e f g Karvi Karvi. Viitattu 15.5.2017.
  3. ↑ Koulutuksen arviointikeskusta esitetään Helsinkiin 7.11.2012. Yle. Viitattu 11.5.2017.
  4. ↑ a b Koulutuksen arviointikeskus Helsinkiin 4.3.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.5.2017.
  5. ↑ Opetushallitus ja CIMO yhdistyvät uudeksi virastoksi 5.10.2015. Yle. Viitattu 11.5.2017.
  6. ↑ Laki Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 30.12.2013. Oikeusministeriö. Viitattu 15.5.2017.
  7. ↑ 9-luokkalaiset pojat tekivät heikkoja kesätyöhakemuksia - tytöt vahvoilla 7.5.2015. Karjalainen. Arkistoitu 19.5.2017. Viitattu 16.5.2017.
  8. ↑ Selvitys: Suomi luistaa ysiluokkalaisilta toisena kielenä – kaikilla kielitaito ei riitä kuitenkaan lukioon 5.4.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.5.2017.
  9. ↑ Ysiluokkalaisten matematiikan osaaminen ei enää heikentynyt – moni ei silti osaa laskea, mitä maksaa 30 prosentin alennuksessa oleva paita 25.4.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.5.2017.
  10. ↑ Tyttöjen ja poikien erot kotitaloustaidoissa ovat suuret 24.3.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 12.5.2017.
  11. ↑ Lukion matematiikan arvosanoista paljastui hurjaa heittelyä: Arvosana 5 voi olla toisessa lukiossa 9 14.3.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 12.5.2017.
  12. ↑ Datanomit osaavat, mutta työllisyystilanne on heikentynyt 1.12.2016. Turun Sanomat. Viitattu 12.5.2017.
  13. ↑ Suomessa valmistuu osaavia ompelijoita - vain työpaikat puuttuvat karjalainen.fi. Arkistoitu 4.8.2017. Viitattu 26.5.2017.
  14. ↑ Selvitys: Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta toimii ts.fi. Viitattu 26.5.2017.
  15. ↑ Korkeakoulutus Karvi. Viitattu 17.5.2017.
  16. ↑ Metropolialle kiitosta tulevaisuuden ennakointiin liittyvästä kehittämistyöstä 27.2.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.5.2017.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Auditointirekisteri 27.2.2017. Karvi. Arkistoitu 9.6.2017. Viitattu 16.5.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansallinen_koulutuksen_arviointikeskus&oldid=22435650”