Koronaviruspandemia 2019–

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee viruksen aiheuttamaa pandemiaa. Pandemian aiheuttanutta virusta käsittelee artikkeli SARS-CoV-2 ja viruksen aiheuttamaa tautia käsittelee artikkeli COVID-19. Rokotteesta on tietoa artikkelissa SARS-CoV-2-rokote.
Koronaviruspandemia 2019–
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön   yli 1 000 per milj. hlöä   500–1 000 per milj. hlöä   200–500 per milj. hlöä   50–200 per milj. hlöä   >0–50 per milj. hlöä   Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Varmennetut tautitapaukset maittain suhteessa väestöön
  yli 1 000 per milj. hlöä
  500–1 000 per milj. hlöä
  200–500 per milj. hlöä
  50–200 per milj. hlöä
  >0–50 per milj. hlöä
  Ei vahvistettuja tapauksia / tiedot puuttuvat
Yleistä
Virus SARS-CoV-2
Tauti COVID-19
Ensimmäinen tapaus
Aika 1. joulukuuta 2019 (vahvistetusti)
Paikka Wuhan, Hubei, Kiina
Tapaukset
Vahvistetut 704 753 890 [1]
Parantuneet 675 619 811 [1]
Kuolleet 7 010 681 [1]

Tiedot päivitetty viimeksi 13.4.2024.

Koronaviruspandemia 2019– eli COVID-19-pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia.[2] Pandemiassa taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa ihmisessä COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa valvottavaksi tartuntataudiksi.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.[3] Vuoden 2020 alussa viruksen arvioitiin leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.[4][5]

1. tammikuuta 2023 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 262 miljoonalla ihmisellä. Taudista oli parantunut arviolta 238 miljoonaa ihmistä.[6]

Pandemian alusta vuoden 2021 loppuun mennessä tautiin kuoli maailmassa virallisten lukujen mukaan 5,94 miljoonaa ihmistä, mutta tilastollisten mallien perusteella kuolleisuuden on arvioitu nousseen kokonaisuudessaan 19,0 miljoonaan[7].

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan.[8] Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa.[9][10] Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä lisäsi kuolleisuutta.[11][12] Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.[13][14]

Maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla pyrittiin hidastamaan taudin etenemistä.[15][16] Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin, ja maiden rajoille sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja,[17] ja ihmisiä joutui työttömiksi.[18] Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista.[19] Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin.[20][21] Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissakin maissa.[22][23]

Sulkutoimet haittasivat monien maiden talouksia,[24] minkä vuoksi ne pyrkivät avaamaan yhteiskuntia ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta.[25][26] Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.[27]

Huhti-toukokuussa 2020 epidemia näytti monin paikoin hiipuvan.[28][29] Tilanne oli monissa maissa silti paha.[30][31] Uusia tautiaaltoja ennustettiin.[32][33] Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.[34]

Syys-lokakuussa delta-virusmuunnoksen myötä epidemia paheni monissa Euroopan maissa.[35][36] Se johti moniin paikallisiin rajoituksiin.[37][38] Joissakn maissa niitää vastaan mellakoitiin ja osoitettiin mieltä.[39][40][41]

Pandemian aikana arvioitiin myös viruksen tai sen aiheuttaman taudin heikkenemistä. Kaksi italialaista lääkäriä arvioi kesäkuun alussa 2020, että virus oli edeltävinä kuukausina menettänyt tehoaan ja muuttunut vähemmän voimakkaaksi.[42]

Vuoden 2022 aikana moni maa on luopunut koronarajoituksista. 5. toukokuuta 2023 WHO julisti, että pandemia ei aiheuta enää maailmanlaajuista terveydellistä hätätilaa. COVID-19-tauti on silti WHO:n mukaan edelleen terveydelle maailmanlaajuinen uhka.[43][44]

Helmikuusssa 2023 havaittiin uusi herkästi tarttuva virusvariantti EG.5, joka vaikuttaa aiempia herkemmältä kiertämään immuniteettia piikkiproteiiniensa avulla. Ensiksi variantti havaittiin Yhdysvalloissa ja Suomessa kesäkuussa. Kyseinen variantti kiertää pandemian tavoin maailmaa, mutta sitä ei pidetä aiempia vakavamman sairauden aiheuttajana.[45]

Koronavirus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: SARS-CoV-2

SARS-CoV-2 tunnetaan myös aiemmilla nimillä 2019-nCo-virus (lyhenne 2019-nCoV, eng. 2019-novel Coronavirus, 2019 uusi koronavirus).

SARS-CoV-2 on seitsemäs tunnettu ihmiseen tarttuva koronavirus. Muita ovat olleet SARSin aiheuttaja SARS-CoV ja MERSin aiheuttaja MERS-CoV sekä HCoV-OC43, HCoV-229E, HCoV-NL63 ja HCoV-HKU1.[2]

Tautikuolleisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: COVID-19

Tautiin ei ole lääkettä. Kiinan testattujen tapausten mukaan noin 80 prosenttia sairaustapauksista on lieviä. COVID-19 kehittää noin 14 prosentissa tapauksista vakavia keuhko-oireita ja noin viidessä prosentissa kriittisen tilan.[46][47] Toisaalta esimerkiksi Italiassa 16 prosenttia sairaalaan otetuista COVID-19-potilaista vaati tehohoitoa.[48] Sairaus on vaarallisin iäkkäille ja pitkäaikaissairaille, mutta voi aiheuttaa vakavia oireita tai kuoleman nuorille aikuisillekin.[49][50]

Wuhanissa tapauskuolleisuus oli maaliskuun alun julkaisun mukaan 3,6 prosenttia.[51] Italiassa testattujen tapauskuolleisuus oli maaliskuun lopulla noin 9 prosenttia,[52] mutta nousi sairauden kulun edetessä jo 12 prosenttiin (5. huhtikuuta 2020),[53] kun testattujen osuus väestöstä pysyi vielä suppeana. Nämä lukemat perustuivat raakatietoon, jossa on mukana vain testatut tapaukset.

WHO:n 19. maaliskuuta antaman arvion mukaan kuolleisuus koronavirukseen on noin 0,3–1,0 prosenttia. Imperial Collegen mukaan kuolleisuus on keskimäärin 0,9 prosenttia, ja vaihteluväli oli 0,4–1,4 prosenttia.[54] WHO:n epidemiologin elokuussa 2020 antaman ilmoituksen mukaan koronaviruksen kuolleisuus infektiota kohden on 0.6 prosenttia.[55]

Etelä-Koreassa on noin yhden prosentin kuolleisuus.lähde? Kuolleisuus voi olla huomattavasti keskiarvoja korkeampi tai matalampi riippuen hoidon laadusta, iästä, muista sairauksista, sairastumisalueesta ja muista tekijöistä.[56] Niinpä tapauskuolleisuus oli ennen maaliskuun puoliväliä ikäryhmästä riippuen yleensä välillä 0,2–14,8 prosenttia.[57] Italian kansanterveyslaitoksen huhtikuun 5. päivänä raportin mukaan laboratoriovarmennettujen, ikäryhmän 80–89-vuotiaat sairastuneiden Covid-19-taudin tapauskuolleisuus oli kivunnut jo yli 30 prosentin.[53]

Vuonna 2022 koronavirus tarjosi tiedeyhteisölle vielä uuden yllätyksen: Sairastettu koronavirusinfektio näyttää vielä laajojen mutta vertaisarviomattomien tutkimusten mukaan olevan jopa riskitekijä uuden koronavirusinfektion vakavuutta suurentavana tekijänä. Syitä tähän vasta aprikoidaan.[58]

Tapahtumahistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemian 2019– tapahtumahistoria

1. joulukuuta 2019 Kiinan Wuhanin terveysviranomaiset tekivät ensimmäisen havainnon uudesta virustyypistä. Virus saattoi levitä Wuhanissa jo lokakuussa.[59][60] Kiinan viranomaiset kertoivat alun perin ensimmäisen tartunnan ilmenneen viikkoa myöhemmin. Potilaalla ei ollut myöskään kytköstä Huananin ruokatoriin.[61]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vahvistetut COVID-19 -tapaukset maailmalla
[Näytä kaikki]
Valtiot ja alueet[a] Tapaukset [b] Kuolleet [c]
189 119 913 953 2 654 629
 Yhdysvallat[d] 29 438 781 534 889
 Brasilia 11 483 370 278 229
 Intia 11 385 339 158 725
 Venäjä 4 350 728 90 958
 Yhdistynyt kuningaskunta[e] 4 271 710 125 753
 Ranska[f] 4 131 882 90 583
 Italia 3 223 142 102 145
 Espanja 3 183 704 72 258
 Turkki 2 879 390 29 489
 Saksa 2 580 506 73 463
 Kolumbia 2 303 144 61 143
 Argentiina 2 195 722 53 670
 Meksiko 2 166 290 194 710
 Puola 1 906 632 47 178
 Iran 1 746 953 61 230
 Etelä-Afrikka 1 529 420 51 326
 Ukraina 1 516 865 29 969
 Indonesia 1 419 455 38 426
 Peru 1 407 963 48 841
 Tšekki 1 402 420 23 379
 Alankomaat[g] 1 172 975 16 200
 Kanada 914 595 22 455
 Chile 891 110 21 674
 Romania 859 709 21 483
 Israel 819 987 6 025
 Portugali 814 257 16 684
 Belgia 808 283 22 441
 Irak 758 184 13 751
 Ruotsi 712 527 13 146
 Filippiinit 626 893 12 837
 Pakistan 607 453 13 537
 Sveitsi 570 645 10 112
 Bangladesh 557 395 8 545
 Unkari 524 196 17 083
 Serbia 516 277 4 719
 Itävalta 493 568 8 873
 Marokko 488 937 8 723
 Jordania 477 053 5 346
 Japani 447 683 8 600
Arabiemiraatit Arabiemiirikunnat 426 397 1 395
 Libanon 418 448 5 380
 Saudi-Arabia 382 407 6 567
 Panama 347 919 5 994
 Slovakia 337 960 8 605
 Malesia 323 763 1 213
 Valko-Venäjä 302 323 2 095
 Ecuador 302 221 16 236
 Bulgaria 278 557 11 285
   Nepal 275 231 3 014
 Georgia 275 148 3 650
 Kazakstan 274 541 3 195
 Bolivia 259 389 11 958
 Kroatia 251 045 5 685
 Dominikaaninen tasavalta 246 045 3 222
 Tunisia 241 834 8 389
 Azerbaidžan 240 295 3 282
 Irlanti 226 741 4 534
 Tanska[h] 221 151 2 392
 Kreikka 221 147 7 091
 Kuwait 209 523 1 172
 Palestiina 209 304 2 268
 Costa Rica 209 093 2 862
 Liettua 205 644 3 410
 Moldova 204 463 4 330
 Slovenia 200 374 3 934
 Egypti 190 924 11 300
 Guatemala 182 881 6 568
 Paraguay 180 014 3 476
 Armenia 178 702 3 265
 Honduras 178 277 4 334
 Etiopia 175 467 2 550
 Qatar 170 252 266
 Nigeria 160 657 2 013
 Oman 146 867 1 608
 Venezuela 145 379 1 430
 Libya 144 993 2 386
 Bosnia ja Hertsegovina 142 160 5 446
 Myanmar 142 147 3 202
 Bahrain 131 001 484
 Albania 117 474 2 045
 Algeria 115 265 3 036
 Kenia 113 236 1 913
 Pohjois-Makedonia 112 646 3 319
 Etelä-Korea 96 017 1 675
 Latvia 93 959 1 769
 Kiina[i] 90 097 4 636
 Sri Lanka 87 907 527
 Ghana 87 762 685
 Kirgisia 86 917 1 483
 Viro 84 807 719
 Sambia 84 797 1 158
 Montenegro 83 693 1 129
 Uzbekistan 80 678 622
 Norja 80 440 639
 Kosovo 77 213 1 702
 Uruguay 71 691 712
 Suomi 66 869 786
 Mosambik 64 516 725
 El Salvador 62 377 1 954
 Kuuba 61 472 370
 Singapore 60 117 30
 Luxemburg 57 503 681
 Afganistan 55 985 2 457
 Namibia 41 200 458
 Kamerun 40 622 601
 Uganda 40 581 334
 Kypros 39 651 240
 Norsunluurannikko 37 653 211
 Senegal 36 892 963
 Zimbabwe 36 484 1 503
 Botswana 34 098 424
 Malawi 32 789 1 082
 Sudan 30 873 1 940
 Jamaika 30 499 485
 Australia 29 130 909
Kongon demokraattinen tasavalta Kongon dem. tasavalta 27 014 717
 Thaimaa 27 005 87
 Malta 26 535 351
 Malediivit 21 572 64
 Angola 21 380 521
 Madagaskar 21 356 326
 Ruanda 20 186 280
 Guinea 17 742 102
 Mauritania 17 438 444
 Swazimaa 17 237 661
 Gabon 16 660 96
 Syyria 16 478 1 099
 Kap Verde 16 101 156
 Tadžikistan 13 308 90
 Haiti 12 632 250
 Burkina Faso 12 372 144
 Belize 12 370 316
 Hongkong 11 281 203
 Andorra 11 266 113
 Lesotho 10 530 309
 Etelä-Sudan 9 490 104
 Kongon tasavalta 9 329 131
 Somalia 9 190 367
 Guyana 9 160 207
 Suriname 9 024 176
 Mali 8 913 360
 Bahama 8 658 185
 Togo 8 070 95
 Trinidad ja Tobago 7 783 140
 Päiväntasaajan Guinea 6 562 98
 Nicaragua 6 537 175
 Benin 6 501 81
 Djibouti 6 268 63
 Islanti 6 072 29
 Keski-Afrikan tasavalta 5 023 63
 Gambia 4 985 153
 Niger 4 860 182
 Tšad 4 309 154
 San Marino 4 126 77
 Mongolia 4 083 4
 Saint Lucia 4 031 51
 Sierra Leone 3 937 79
 Komorit 3 635 146
 Guinea-Bissau 3 447 52
 Barbados 3 421 37
 Seychellit 3 315 16
 Eritrea 3 038 7
 Jemen 2 836 689
 Liechtenstein 2 612 55
 Vietnam 2 554 35
 Burundi 2 461 3
 Uusi-Seelanti 2 430 26
 Papua-Uusi-Guinea 2 173 21
 Monaco 2 107 27
 São Tomé ja Príncipe 2 078 32
 Liberia 2 030 85
Saint Vincent ja Grenadiinit St. Vincent ja Grenadiinit 1 680 9
 Kambodža 1 325 1
 Taiwan 985 10
 Antigua ja Barbuda 963 27
 Bhutan 868 1
 Mauritius 742 10
M/S Diamond Princess[j] 712 13 651
 Tansania 509 21
 Brunei 199 3
 Itä-Timor 196 0
 Dominica 156 0
 Grenada 148 1
 Fidži 66 2
 Laos 48 0
 Saint Kitts ja Nevis 43 0
 Vatikaanivaltio 27 0
 Salomoninsaaret 18 0
M/S Zaandam 9 2
 Marshallinsaaret 4 0
 Samoa 3 1
 Vanuatu 3 0
 Mikronesia 1 0
Lähde: Johns Hopkins University
Päivitetty 15. maaliskuuta. 2021
Huomiot
  1. ↑ Alue, jossa tapaus diagnosoitiin. Kansallisuus ja alue, jossa tartunta on saatu voi olla eri.
  2. ↑ Vain kokein varmistetut tartunnat, todellinen määrä on todennäköisesti suurempi. Eri maissa on erilaiset mahdollisuudet ja kriteerit päästä testeihin, joten luvut eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
  3. ↑ Lukema todellisuudessa todennäkäisesti suurempi. Eri maissa tilastointi on erilaista, eivätkä kaikki viruksen aiheuttamat kuolemat välttämättä päädy tilastoihin.
  4. ↑ Sisältää Puerto Ricon.
  5. ↑ Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  6. ↑ Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  7. ↑ Sisältää kaikki merentakaiset alueet.
  8. ↑ Sisältää Grönlannin ja Färsaaret.
  9. ↑ Sisältää manner-Kiinan lisäksi Macao.
  10. ↑ Diamond Princess -risteilijä oli Japanin hallituksen vastuulla. Japanin hallituksen virallisiin lukuihin aluksen tapauksia ei olla laskettu.
Koronaviruksen levinneisyys:
  10 000 000+ vahvistettua tapausta
  1 000 000–9 999 999 vahvistettua tapausta
  100 000–999 999 vahvistettua tapausta
  10 000–99 999 vahvistettua tapausta
  1 000–9 999 vahvistettua tapausta
  100–999 vahvistettua tapausta
  1–99 vahvistettua tapausta
  Ei vahvistettuja tapauksia, ei väestöä, tai tietoja ei ole saatavilla

Ennusteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit

Koronaviruspandemian ennusteet ja mallit ovat eri tavoin laadittuja koronavirustautiepidemian tulevaisuutta kuvaavia kehitysarvioita.

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Suomessa

Suomessa oli keväällä 2020 koronavirusaalto, jossa kuoli yli 300 henkilöä. Syys-lokakuussa alkoi uusi koronavirusaalto. Kesällä 2021 tartunnat lähtivät nousuun uuden delta-virusvariantin lähdettyä leviämään. Seuraavan, omikron-virusvariantin, ensimmäiset epäilyt todettiin Suomessa marraskuussa 2021.[62]

Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Ruotsissa

Ruotsi valitsi koronaviruskriisin käsittelynä strategian, jolla se pyrki hidastamalla taudin leviämistä luomalla väestöön laumasuojaa. Tämän strategian varjopuolena oli suuri kuolleisuus. Sen etu oli puolestaan se, ettei taloutta ja yhteiskuntaa häiritty raskailla ja kalliilla sulkutoimilla. Kuitenkin vasta-ainetutkimusten mukaan laumasuoja oli vielä kaukana toukokuussa 2020.

Kiinassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Kiinassa

Koronaviruspandemia 2019– lähti liikkeelle Kiinasta vuoden 2019 lopulla. Pandemian aiheuttanut koronavirus SARS-CoV-2 havaittiin ensimmäisen kerran 11 miljoonan asukkaan Wuhanin kaupungissa joulukuussa 2019. Sieltä se levisi ensin muualle Kiinaan ja kehittyi lopulta maailmanlaajuiseksi pandemiaksi.

Italiassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Italiassa

Koronaviruspandemia 2019– on ollut Italiassa Euroopan pahimpia. Ensimmäiset varmistetut tartunnat Italiassa todettiin 31. tammikuuta 2020.[63] Marraskuussa 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan Italiassa oli löytynyt koronaviruksen vasta-aineita näytteistä, jotka on otettu vuoden 2019 lokakuun ensimmäisellä viikolla, eli tartunnat ovat tapahtuneet syyskuussa 2019. Näytteet oli alun perin otettu keuhkosyöpätutkimusta varten.[64]

Espanjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Espanjassa

31. tammikuuta 2020 todettiin Espanjassa ensimmäinen COVID-19-tapaus, minkä jälkeen tauti levisi nopeasti. Ensimmäinen sairaudesta aiheutunut kuolemantapaus tapahtui 13. helmikuuta.

Ranskassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Ranskassa

Ranskan ensimmäinen koronavirukseen sairastunut todettiin 24. tammikuuta 2020.[65]

Yhdistyneessä kuningaskunnassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Yhdistyneessä kuningaskunnassa
Koronaviruspandemian aikana ihmiset ovat käyttäneet hengityssuojia ulkona liikkuessaan. Asiakas lontoolaisessa kaupassa vuonna 2020.

Ensimmäiset tunnetut tartunnat todettiin maassa 31. tammikuuta 2020. Ensimmäinen taudista aiheutunut kuolema tapahtui 5. maaliskuuta 2020.[66]

Saksassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Saksassa

Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Saksassa todettiin 27. tammikuuta 2020.[67]

Yhdysvalloissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Yhdysvalloissa

2019– koronaviruspandemian ensimmäinen varmistettu tartunta Yhdysvalloissa todettiin 20. tammikuuta 2020.[68][69] Yhdysvalloissa on todettu eniten COVID-19-tartuntoja ja -kuolemia. [70]

Venäjällä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemia Venäjällä

Ensimmäiset varmistetut COVID-19-tapaukset Venäjällä todettiin 31. tammikuuta 2020 kahdella kiinalaisturistilla.[71]

Maailmalla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemia keskittyi huhtikuussa Eurooppaan, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin. Keski- ja Etelä-Amerikan tautitapausten suhteellinen osuus nousi toukokuussa. Brasiliassa kuoli kesäkuun puoliväliin mennessä 40 000 koronavirukseen. Euroopassa muun muassa Ruotsin ja Venäjän epidemiat jatkoivat voimakkaina. Euroopan pandemia hiljeni kesällä, kun Amerikan mantereen pandemia saavutti huippunsa.

4. maaliskuuta 2021 maailmassa oli yli 116 miljoonaa koronavirustartuntaa. Niihin oli kuollut yli 2.5 miljoonaa ihmistä.[72] Euroopassa oli uusi koronaviruspandemian aalto syys-lokakuusta alkaen vuonna 2020.[73] Se uhkasi kuormittaa vakavasti terveydenhuoltoa. Yhdysvalloissa epidemia laantui hieman syys-lokakuussa, mutta alkoi kiihtyä jälleen marraskuussa.[74]

Toimenpiteitä eri maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vastatoimet vuoden 2020 koronaviruspandemiaan

Useimmat maailman maat pyrkivät rajoitustoimenpitein varsinkin helmi-toukokuussa 2020 hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Liikkeitä ja julkisia tiloja suljettiin, kokoontumisia ja ihmisten liikkumisia rajoitettiin. Euroopassa rajoitukset lisääntyivät uudestaan elo-lokakuussa, kun uusi tautiaalto uhkasi romahduttaa terveydenhuollon.

Kuolemat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi huhtikuussa 2022, että pandemian seurauksena olisi kuollut noin 15 miljoonaa ihmistä. Se perusteli arviotaan ylimääräisellä kuolleisuudella ja otti huomioon myös epäsuorasti kuolleet, esimerkiksi syöpäsairaat, joiden hoito myöhästyi koronapotilaiden täyttämien sairaaloiden takia. Luku on noin kolme kertaa suurempi kuin viralliset arviot.[75]

Läpinäkyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vuoden 2020 koronaviruspandemian läpinäkyvyys

Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan lähinnä viranomaisten koronaviruksesta antamien tietojen tarkkuutta ja todenperäisyyttä. Etenkin länsimaat ovat epäilleet Kiinan, Iranin ja Venäjän vähättelevän tietoisesti kuolin- ja sairastumislukuja.

Taloudelliset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemian taloudelliset vaikutukset

Koronaviruksen torjuntatoimet kurittivat useimpien epidemiamaiden taloutta monin tavoin. Vastaavaa ei ollut nähty sitten suurten lamakausien. Monilla aloilla liikevaihto laski, tuli lomautuksia, työttömyyttä ja konkursseja. Vuonna 2020 talous supistui monissa maissa. Valtiot pyrkivät erilaisin avaamistoimin elvyttämään jo huhti-toukokuussa maiden kutistuvia talouksia.

Tammikuussa 2022 uutisoitiin, että pandemian aikana kymmenen maailman rikkaimman ihmisen omaisuus on kaksinkertaistunut, kun samaan aikaan 99 prosenttia ihmiskunnasta oli menettänyt tulojaan. Sen seurauksena 160 miljoonaa ihmistä oli vajonnut köyhyyteen. Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam International on todennut, että: "Pandemia on ollut miljardöörien kultakaivos. Kun hallitukset kokosivat tukipaketteja ja pumppasivat biljoonia tukeakseen taloutta kaikkien eduksi, tapahtui niin, että suuri osa rahoista meni miljardöörien taskuihin". Pandemian alusta eli maaliskuusta 2020 lähtien lähes joka päivä yksi uusi erittäin varakas henkilö on noussut miljardööriksi.[76]

Oxfam International on laskenut, että maailman kymmenen rikkainta ihmistä omisti vuoden 2022 alussa enemmän varallisuutta kuin maailman 3,1 miljardia köyhintä ihmistä yhteensä. Rikkaimpien listalla olivat muun muassa Teslan toimitusjohtaja Elon Musk, Amazonin perustaja Jeff Bezos ja Microsoftin perustaja Bill Gates. Yhtenä tekijänä kehityksessä ovat lääkeyhtiöiden monopoleja suojelevat rikkaat maat, jotka ovat haalineet rokotteita itselleen.[76]

Vaikutus urheilutapahtumiin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo vuoden 2020 koronaviruspandemian takia perutuista urheilutapahtumista

Koronaviruspandemian vuoksi on peruttu lukuisia urheilutapahtumia.

Poliittiset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruskriisi oli maaliskuuhun 2020 mennessä lisännyt vallanpitäjien kansansuosiota useimmissa maissa. Maailman kymmenen suurimman demokratian johtajien kannatus on kriisin alkuvaiheessa kasvanut keskimäärin yhdeksällä prosentilla. Eniten kasvoi Ison-Britannian pääministeri Boris Johnsonin suosio, joka nousi vuoden 2020 alusta maaliskuun loppuun 25 prosenttiyksiköllä. Myös esimerkiksi Donald Trumpin, Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin kansansuosio kasvoi kriisin alussa.[77]

Kulttuuriset vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemian aikana pandemia-aiheisten kirjojen suosio kasvoi. Albert Camus'n klassikkoteoksesta Rutto otettiin juuri ennen pandemian alkua Suomessa uusi pieni painos, joka myytiin pian loppuun. Ympäri maailmaa teoksen myynti kasvoi, ja teos nousi Italiassa ja Ranskassa myydyimpien romaanien joukkoon, ja muuallakin myynti kasvoi. Se pysyi locus classicuksena eli määrittävänä teoksena, vaikka pandemia-aiheisia romaaneja ovat kirjoittaneet muutkin.[78]

Pandemian ansiosta ovat eräät muutkin aihepiirin teokset menestyneet, kuten Stephen Kingin Tukikohta, joka kertoo tappavasta influenssaepidemiasta. Moderneja pandemiaklassikkoja ovat André Brinkin Ruttomuuri (1984) ja Gabriel Garcia Márquezin Rakkautta koleran aikaan.[78]

Rajoitusten vastaisia protesteja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksassa sekä muissa Euroopan maissa oli ajoittain koronarajoitusten vastaisia protesteja,[79][80][81] jotka kiihtyivät joskus mellakoiksi.[82][83]

Ympäristövaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten vaikutuksesta maailman kasvihuonekaasupäästöt vähenivät jyrkästi. Koko maailman päivittäisten hiilidioksidipäästöjen taso laski arviolta 17 prosenttia edellisvuoden tasoon verrattuna. Sektoreittain eriteltynä lentoliikenteen päästöt pienenivät 60 prosenttia; maa- ja merikuljetusten päästöt 36 prosenttia; energiasektorilla 7,4 prosenttia; teollisuustuotannossa sekä julkisella sektorilla noin 20 prosenttia. Sen sijaan asumisen päästöt lisääntyivät 2,8 prosenttia, koska ihmiset eristäytyivät koteihinsa. Riippuen rajoitusten kestosta vuoden 2020 hiilidioksidipäästöjen kokonaismäärän arvioitiin supistuvan koronakriisin vaikutuksesta noin 4–7 prosenttia. Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjen olisi kuitenkin supistuttava noin kahdeksan prosenttia vuosittain aina vuoteen 2030 saakka.[84][85]

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman CO2-päästöt supistuvat pandemian vuoksi 2,6 Gt eli lähes kahdeksan prosenttia vuodesta 2019 ja palaavat kymmenen vuotta aiemmin ohitetulle 30,6 gigatonnin vuositasolle. Tämä vähennys on kaikkien aikojen suurin ja kuusinkertainen verrattuna vuoden 2009 ennätykseen, jolloin päästöt laskivat 0,4 Gt maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutuksesta.[86]

IEA kuitenkin huomauttaa, että kriisin jälkeinen rebound-ilmiö saattaa olla vaikutuksiltaan suurempi kuin päästöjen vähenemä, mikäli talouden uudelleenkäynnistämiseen tähtääviä investointeja ei suunnata puhtaaseen energiaan[87].

Marraskuuhun 2020 mennessä G20-maiden tukitoimista 233 miljardia dollaria oli suunnattu fossiilisten polttoaineiden tuotantoon tai käyttöön, ja vain 146 miljardia dollaria uusiutuvaan energiaan, energiankäytön tehostamiseen tai vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.[88]

Koronapandemia lisäsi kertakäyttömuovin tarvetta ja näin ollen pahensi merien jäteongelmaa. Muovijätettä syntyi noin 26 000 tonnia. Muovia päätyi meriin eniten aasialaisista sairaaloista. Jätteistä on odotettavissa syntyvän jätepyörre Pohjoiselle jäämerelle. Osa jätteestä tulee myös palaamaan rannoille muutaman vuoden kuluessa.[89]

Nälänhädän uhka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley varoitti, että koronakriisin vaikutuksesta nälästä kärsivien ihmisten määrä saattaa kasvaa 135 miljoonasta yli 250 miljoonaan. Nälänhätä uhkaa erityisesti Jemeniä, Kongon demokraattista tasavaltaa, Afganistania, Venezuelaa, Etiopiaa, Etelä-Sudania, Sudania, Syyria, Nigeriaa ja Haitia. Beasleyn mukaan maailmaa uhkaa suurin humanitaarinen katastrofi toisen maailmansodan jälkeen.[90]

Muut näkemykset pandemian alkuperälle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Koronaviruspandemiaan liittyvät salaliittoteoriat

Koronaviruspandemiaan liittyy useita salaliittoteorioita. Internetissä liikkui pandemian aikana runsaasti virheellistä tietoa, valeuutisia sekä useita salaliittoteorioita. Lisäksi verkossa levisi videoita, joissa sinänsä tosiin uutisiin perustuen tai aitoa kuvamateriaalia käyttäen luotiin virusepidemiasta liioiteltua kuvaa. Monissa videoissa aito materiaali, harhaanjohtavasti rajatut videopätkät ja täysin eri tapauksia kuvaavat videot sekoittuvat toisiinsa.[91]

Koronavirusrokote

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: SARS-CoV-2-rokote
Vantaan Energia -areena toimi koronarokotuspisteenä Vantaalla 28. huhtikuuta 2021.

SARS-CoV-2-rokote on rokote, jonka tarkoitus on kehittää immuniteetti SARS-CoV-2:ta vastaan ja estää siten taudin kehittyminen. Maailmalla on useita jo myyntiluvan saaneita rokotteita, joista merkittävimpänä pidetään Biontechin ja Pfizerin yhdessä kehittämää rokotetta. Yhdysvalloissa oli 24. joulukuuta 2020 yli miljoona ihmistä oli saanut kyseisen rokotteen.[92] EU teki yhteishankintasopimuksen kuuden rokotevalmistajan kanssa. Suomi on mukana sopimuksessa.[93][94] Rokotukset alkoivat joulukuun aikana monissa maissa, mutta rokotetta ei silloin riittänyt kuin koronavirusta hoitavalle henkilökunnalle ja joillekin riskiryhmäläisille.[95]

Koronaviruslääkkeiden kehittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: COVID-19-lääkkeen kehittäminen

Koronavirustautia vastaan on kokeiltu joitain viruslääkkeitä, kortikosteroideja ja veriplasman vasta-aineita. Kortikosteroideilla on ollut jonkin verran kuolleisuutta vähentävää vaikutusta. [96]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c COVID-19 Coronavirus Pandemic worldometers.info. Viitattu 1.5.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b JF Chan et al: Genomic characterization of the 2019 novel human-pathogenic coronavirus isolated from a patient with atypical pneumonia after visiting Wuhan. Emerging Microbes & Infections, 2020, 9. vsk, nro 1, s. 221–236. PubMed:31987001 doi:10.1080/22221751.2020.1719902 ISSN 2222-1751 Artikkelin verkkoversio.
  3. ↑ WHO: Koronavirusepidemia on muuttunut pandemiaksi Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2020.
  4. ↑ WHO:n asiantuntija lyö pöytään karun arvion: Jopa 5,2 miljardia ihmistä voi sairastua koronavirukseen mtvuutiset.fi. 14.2.2020. Viitattu 16.2.2020.
  5. ↑ Koronavirus | WHO:n johtaja julisti koronaviruksen pandemiaksi Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 11.3.2020.
  6. ↑ Coronavirus Update (Live): 30,730,281 Cases and 957,152 Deaths from COVID-19 Virus Pandemic worldometers.info. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
  7. ↑ Haidong Wang, Katherine R. Paulson, Spencer A. Pease, Stefanie Watson, Haley Comfort, Peng Zheng: Estimating excess mortality due to the COVID-19 pandemic: a systematic analysis of COVID-19-related mortality, 2020–21. The Lancet, 10.3.2022, 0. vsk, nro 0. doi:10.1016/S0140-6736(21)02796-3 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  8. ↑ Richard Horton: The British government knew a deadly virus was coming, but failed to prepare | Richard Horton The Guardian. 9.4.2020. Viitattu 9.4.2020. (englanti)
  9. ↑ Yhdysvalloissa on nyt eniten koronavirustartuntoja maailmassa – Helsingin Sanomat. 27.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  10. ↑ Miten koronaepidemiaa hidastetaan? Näin Aasia onnistui ja Yhdysvallat ja Eurooppa mokasivat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  11. ↑ Tutkijat kauhuissaan New Yorkin hätäratkaisusta: hengityskone jaetaan kahden koronapotilaan kesken Ilta-Sanomat. 1.4.2020. Viitattu 1.4.2020.
  12. ↑ Kasperi Summanen: Huoli suojavarusteista jatkuu – ”hallitus, mikä on totuus?” verkkouutiset.fi. 4.1.2020. Viitattu 1.4.2020.
  13. ↑ Italia | Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa romahtaa Italiassa: ”Kuin kysyisi, mitä voi tehdä, jos atomipommi räjähtää” Helsingin Sanomat. 14.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  14. ↑ Koronavirus | Espanja on matkalla kohti Italian tartunta- ja kuolinmääriä, sairastuneista yli 10 prosenttia on terveydenhuollon ammattilaisia: ”Pahin tilanne tulee kahden viikon sisällä” Helsingin Sanomat. 22.3.2020. Viitattu 7.4.2020.
  15. ↑ Ministeriön muistio paljastaa: virus leviää myös pikkukunnissa – katso maakuntasi tarkemmat koronatiedot Ilta-Sanomat. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  16. ↑ Yhdysvallat | Trump luopui tavoitteestaan avata Yhdysvallat pääsiäiseksi – ”Olen nähnyt asioita, joita en ole nähnyt koskaan ennen”, hän sanoi Helsingin Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  17. ↑ Uusimaa on nyt suljettu – näin se tapahtui, katso kuvat Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  18. ↑ Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  19. ↑ Korona pysäytti Suomen yhdessä yössä – kuvat paljastavat, miten Helsinki autioitui hetkessä iltalehti.fi. Viitattu 1.4.2020.
  20. ↑ Pohjoiseen mökille koronavirusta pakoon? – Utsjoen kunnanlääkäri kehottaa jäämään kotiin: "Olemme pulassa, jos kunnan ihmismäärä tuplaantuu" Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  21. ↑ Koronavirus aiheutti Intiassa suunnattoman kansanvaelluksen ulos kaupungeista Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2020.
  22. ↑ Jyrki Palo: Espanja syöksyi koronan myötä talouskatastrofiin – mutta euromaat eivät ole nyt samassa veneessä Uusi Suomi. Viitattu 1.4.2020.
  23. ↑ Kasperi Summanen: Ruotsi on koronan koekaniini – erottuu luvuissa verkkouutiset.fi. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  24. ↑ Australia julkaisi kolmivaiheisen suunnitelman koronarajoitusten purkamiseksi Ilta-Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  25. ↑ Elisa Hyvärinen: Donald Trump: En saa unta ajatellessani uhreja verkkouutiset.fi. 5.6.2020. Viitattu 9.5.2020.
  26. ↑ Kirjeenvaihtajan kommentti: Trump on päättänyt, että talouden pelastamiseksi voidaan uhrata kymmeniätuhansia amerikkalaisia Ilta-Sanomat. 5.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  27. ↑ Italiassa saattaa muhia ”aikapommi” – Milanossa väki tungeksii jo kaupungilla: ”Huolestuneena odotan, miten käy parin viikon kuluttua” Ilta-Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  28. ↑ Koronavirus: Italiassa vähiten uusia tartuntoja kahteen kuukauteen Helsingin Sanomat. 6.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  29. ↑ Tanska availee pikku hiljaa yhteiskuntaa koronan jäljiltä Ilta-Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  30. ↑ Venäjän koronatartuntojen määrä jatkaa nopeaa kasvuaan Ilta-Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  31. ↑ Yhdysvalloissa ilmoitettiin yli 2 400 uudesta koronakuolemasta Ilta-Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  32. ↑ Asiantuntija uudesta koronastrategiasta: Suomi on lähtenyt Ruotsin tielle Ilta-Sanomat. 7.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  33. ↑ Ruotsin kiistelty koronajohtaja Tegnell kritisoi Suomen taktiikkaa: Suomi ei valmis toiseen aaltoon syksyllä Ilta-Sanomat. 8.5.2020. Viitattu 9.5.2020.
  34. ↑ Roosa Pienihäkkinen: Koronavirus: Tilanne vaikeutuu monissa USA:n osavaltioissa – Saksassakin uusi tartuntapiikki Uusi Suomi. Viitattu 30.6.2020.
  35. ↑ COVID-19 situation update for the EU/EEA and the UK, as of 22 October 2020 European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 22.10.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Synkät uhkakuvat käymässä toteen Euroopassa – grafiikat kertovat karua kieltä koronatilanteesta Ilta-Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 24.10.2020.
  37. ↑ Koronan toinen aalto pyyhkii yli Euroopan, mutta muun maailman tilanne on vielä karmeampi: Puolet 40 miljoonasta tartunnasta peräisin kolmesta maasta mtvuutiset.fi. 19.10.2020. Viitattu 22.10.2020.
  38. ↑ Koronatartunnat jatkavat rajua kasvuaan Euroopassa – näihin maihin on määrätty taas täysi koronasulku iltalehti.fi. Viitattu 22.10.2020.
  39. ↑ Italialaisten hermot pettivät – uudet koronarajoitukset johtivat väkivaltaisiin maanlaajuisiin mellakoihin iltalehti.fi. Viitattu 22.11.2020.
  40. ↑ Barcelona kaaoksessa: Yli sata lentoa peruttu, kymmeniä loukkaantunut ja moottoritiet tukossa – katso hurjat kuvat mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoista mtvuutiset.fi. 14.10.2019. Viitattu 22.11.2020.
  41. ↑ Berliinissä pidätettiin satoja koronaprotestoijia Yle Uutiset. Viitattu 22.11.2020.
  42. ↑ Koronavirus on menettänyt tehoaan huomattavasti, sanoo italialainen ylilääkäri Tekniikan maailma. 1.6.2020. Viitattu 5.9.2020.
  43. ↑ Koronapandemian aiheuttama terveyshätätila on päättynyt! Tätä se tarkoittaa: Maskit, rokotteet, käsidesit ja riskiryhmät Iltalehti. Viitattu 7.5.2023.
  44. ↑ Tuohinen, Petteri: WHO: Korona­virus­pandemia ei aiheuta enää maailman­laajuista terveydellistä hätä­tilaa Helsingin Sanomat. 5.5.2023. Viitattu 7.5.2023.
  45. ↑ Toikkanen, Ulla: Koronan uusi virusmuunnos herättää kysymyksiä. Lääkärilehti, 11.8.2023. Lääkäriliitto. ISSN 2489-7434 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.11.2023.
  46. ↑ Ricki Lewis: The Wuhan Coronavirus Inspires a Look Back at the Discovery of Viruses blogs.plos.org. Viitattu 5.3.2020. (englanti)[vanhentunut linkki]
  47. ↑ https://www.who.int/docs/default-source/coronaviruse/situation-reports/20200301-sitrep-41-covid-19.pdf?sfvrsn=6768306d_2 Coronavirus disease 2019 (COVID-19) Situation Report –41 WHO 10AM CET 01 March 2020
  48. ↑ Giacomo Grasselli, Antonio Pesenti, Maurizio Cecconi: Critical Care Utilization for the COVID-19 Outbreak in Lombardy, Italy: Early Experience and Forecast During an Emergency Response. JAMA, 13.3.2020. doi:10.1001/jama.2020.4031 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  49. ↑ Kasperi Summanen: Hälyttävä koronaraportti: Joka viides sairaalaan joutuva on nuori aikuinen verkkouutiset.fi. 19.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  50. ↑ Juha-Pekka Tikka: Korona vienyt parikymppisiä terveitä teholle verkkouutiset.fi. 18.3.2020. Viitattu 19.3.2020.
  51. ↑ Chaolong Wang, Li Liu, Xingjie Hao, Huan Guo, Qi Wang, Jiao Huang: Evolving Epidemiology and Impact of Non-pharmaceutical Interventions on the Outbreak of Coronavirus Disease 2019 in Wuhan, China. medRxiv, 6.3.2020, s. 2020.03.03.20030593. doi:10.1101/2020.03.03.20030593 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  52. ↑ Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 26.3.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  53. ↑ a b Integrated surveillance of COVID-19 in Italy (pdf) 5.4.2020. Istituto Superiore di Sanità, iss.it. Viitattu 6.4.2020. (englanniksi)
  54. ↑ Elisa Hyvärinen: Varoitus Suomen koronaluvuista: Saatettu aliarvioida verkkouutiset.fi. 23.3.2020. Viitattu 23.3.2020.
  55. ↑ Vanessa Chalmers: World Health Organization says Covid-19 may kill 0.6% of all patients Mail Online. 3.8.2020. Viitattu 3.8.2020.
  56. ↑ Tiede | Kuoleeko koronavirukseen kolme, kuusi vai puoli prosenttia tartunnan saaneista? Italiassa kuolleiden keski-ikä on yli 80 vuotta Helsingin Sanomat. 10.3.2020. Viitattu 10.3.2020.
  57. ↑ Rosie Perper, Business Insider: WHO Says The Coronavirus Global Death Rate Is 3.4%, Higher Than Earlier Figures ScienceAlert. Viitattu 11.3.2020.
  58. ↑ Seppänen, Anne: Koronaa ei kannata sairastaa uudestaan (verkkoversio) Lääkärilehti. 5.9.2022. Helsinki: Lääkäriliitto. Viitattu 8.1.2024.
  59. ↑ Kuinka vakava koronaviruksen aiheuttama tauti on? Tämä viruksesta tiedetään nyt Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 29.1.2020.
  60. ↑ Tutkijat selvittivät, miten yksi perhe sairastui koronavirukseen, ja tapaus kyseenalaistaa Kiinan version epidemian leviämisestä Helsingin Sanomat. 28.1.2020. Viitattu 28.1.2020.
  61. ↑ Lääkäri kertoi näkemästään ja joutui allekirjoittamaan tunnustuksen – Näin Kiinan epäillään peitelleen koronavirusepidemiaa Helsingin Sanomat. 2.2.2020. Viitattu 2.2.2020.
  62. ↑ Minna Karkkola: Suomessa ehkä ensimmäinen omikron-tapaus, arvioi HUS-johtaja Ylelle ja MTV:lle Uusi Suomi. Viitattu 29.11.2021.
  63. ↑ Italy reports two confirmed cases of coronavirus 31.1.2020. Aa.com. (englanniksi)
  64. ↑ Coronavirus emerged in Italy earlier than thought, Italian study shows reuters.com. 15.11.2020. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  65. ↑ Koronavirus on nyt Euroopassa – Ranskassa vahvistettu ensimmäiset tautitapaukset mtvuutiset.fi. 24.1.2020. Viitattu 19.9.2020.
  66. ↑ Coronavirus UK: COVID-19 outbreak, measures, and impact pharmaceutical-technology.com. Viitattu 9.4.2020. (englanniksi)
  67. ↑ Bayerische Behörden bestätigen ersten Fall in Deutschland Der Spiegel. 28.1.2020. Viitattu 14.5.2020. (saksaksi)
  68. ↑ First Case of 2019 Novel Coronavirus in the United States Ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 10.4.2020 (englanniksi).
  69. ↑ First Patient With Wuhan Coronavirus Is Identified in the U.S. The New York Times. 21.1.2020 (englanniksi). Viitattu 10.4.2020.
  70. ↑ Vilja Vainio: Intiassa yli puoli miljoonaa tartuntaa, tällainen on koronatilanne maailmalla verkkouutiset.fi. 27.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  71. ↑ UPDATE 1-Russia discharges second Chinese national to recover from coronavirus ru.reuters.com. Arkistoitu 28.8.2020. Viitattu 22.5.2020. (englanniksi)
  72. ↑ Coronavirus Update (Live): 41,595,629 Cases and 1,137,917 Deaths from COVID-19 Virus Pandemic worldometers.info. Viitattu 5.2.2021. (englanniksi)
  73. ↑ WHO Coronavirus Disease (COVID-19) Dashboard World health organization. 24.12.2020. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  74. ↑ Coronavirus: US cases reach record high amid new wave of infections BBC News. 24.10.2020. Viitattu 24.12.2020. (englanti)
  75. ↑ WHO arvioi: Koronan vuoksi kuollut lähes 15 miljoonaa ihmistä viime vuoden loppuun mennessä – luku on kolminkertainen virallisiin tilastoihin nähden Yle. 2022.
  76. ↑ a b Järjestö: Kymmenen rikkaimman omaisuus tuplaantui pandemiassa, samalla 99 prosenttia ihmiskunnasta menetti tulojaan Yle Uutiset. 17.1.2022. Viitattu 18.1.2022.
  77. ↑ Kiran Stacey, Jim Pickard: Coronavirus pandemic boosts popularity of Trump and Johnson Financial Times. 31.3.2020. Viitattu 1.4.2020.
  78. ↑ a b Silja Lanas Cavada, Pandemian tarina. Suomen Kuvalehti 12/2021 26.3.2021 s. 44–47
  79. ↑ Koronarajoituksia vastustavat ”covidiootit” täyttivät Berliinin kadut: ”Me olemme toinen aalto!” iltalehti.fi. Viitattu 22.11.2020.
  80. ↑ Saksassa luvassa suuri koronarajoitusten vastainen mielenosoitus Ilta-Sanomat. 29.8.2020. Viitattu 22.11.2020.
  81. ↑ Tuhannet osallistuivat protesteihin Saksassa – katso kuvat kirjavasta joukosta, johon mahtui salaliittoteoreetikoita, ääriajattelijoita ja rokotevastaisia mtvuutiset.fi. 16.5.2020. Viitattu 22.11.2020.
  82. ↑ I.-Mediat Oy: Saksan sisäministeri paheksui koronankieltäjien riehumista Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 22.11.2020.
  83. ↑ Hollanti | Ulkonaliikkumiskieltoa vastustavat mellakat jatkuivat Hollannissa: poliiseja heiteltiin kivillä ja kauppoja ryöstettiin Helsingin Sanomat. 26.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
  84. ↑ Ilmastotutkimus | Pandemian aiheuttamat rajoitukset vähensivät päästöjä selvästi koko maailmassa – vain asumisen päästöt lisääntyivät Helsingin Sanomat. 19.5.2020. Viitattu 20.5.2020.
  85. ↑ Corinne Le Quéré, Robert B. Jackson, Matthew W. Jones, Adam J. P. Smith, Sam Abernethy, Robbie M. Andrew: Temporary reduction in daily global CO 2 emissions during the COVID-19 forced confinement. Nature Climate Change, 19.5.2020, s. 1–7. doi:10.1038/s41558-020-0797-x ISSN 1758-6798 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  86. ↑ Global energy and CO2 emissions in 2020 – Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanti)
  87. ↑ Global Energy Review 2020 – Analysis IEA. Viitattu 22.5.2020. (englanti)
  88. ↑ http://productiongap.org/wp-content/uploads/2020/12/PGR2020_FullRprt_web.pdf
  89. ↑ Wallius, Annina: Korona pahentaa muoviongelmaa – tonneittain maskeja ja muuta koronaroskaa lilluu jo maailman merissä Yle. 11.11.2021. Viitattu 16.11.2021.
  90. ↑ World risks 'biblical' famines due to pandemic BBC News. 21.4.2020. Viitattu 20.5.2020. (englanti)
  91. ↑ Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2020.
  92. ↑ Oriana Gonzalez: Over 1 million people in U.S. have received the COVID-19 vaccine Axios. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)
  93. ↑ Kansanterveys Euroopan komissio. European Commission. Viitattu 24.12.2020.
  94. ↑ Suomi mukaan EU:n yhteiseen rokotehankintaan Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 24.12.2020.
  95. ↑ 29-vuotias sairaanhoitaja Claudia sai Italian ensimmäisen koronarokotteen ja lähetti ihmisille tunteikkaan viestin Ilta-Sanomat. 27.12.2020. Viitattu 27.12.2020.
  96. ↑ Vaccines and treatment of COVID-19 European Centre for Disease Prevention and Control. Viitattu 24.12.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronaviruspandemia_2019–&oldid=22550667”