Kristinusko Unkarissa
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko maittain |
|---|
 |
Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Unkarissa. Unkarin suurin kirkkokunta on roomalaiskatolinen kirkko, johon kuuluu 47 prosenttia väestöstä. Kalvinistisiin kirkkoihin kuuluu 11,6 prosenttia väestöstä. Pienempiä kirkkokuntia ovat luterilainen kirkko, johon kuuluu 2,2 prosenttia ja kreikkalaiskatolinen kirkko 1,8 prosentilla väestöstä.[1]
Ortodoksisuus on ollut läsnä Unkarissa vuosisatoja, mutta se on pysynyt pienenä. Evankeliset ja helluntailaiset/karismaattiset ryhmät edustavat noin 3 prosenttia kristityistä.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unkarilaiset saapuivat nykyiselle alueelleen 800-luvun lopulla. Kristinusko saapui Unkariin 900- ja 1000-lukujen aikana.[2] Vuonna 1001 Unkariin perustettiin Granin arkkipiispanistuin. Paavi ja Otto III:n suostumuksella Unkarin kuninkaaksi valittiin Tapani I, joka oli tätä ennen kääntynyt läntiseen kristinuskoon.[3]
Kalvinistisella ja luterilaisella uskonpuhdistuksella oli suuri vaikutus Unkarissa, mutta vastauskonpuhdistuksen myötä roomalaiskatolinen kirkko on säilynyt Unkarin enemmistökirkkona.[2]
Myöhemmin Unkari oli merkittävä osa Itävalta-Unkarin valtakuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suuri osa maasta luovutettiin naapurimaille Trianonin rauhassa. Unkarilaisia vähemmistöjä on siitä asti asunut Slovakiassa, Romaniassa, Serbiassa ja Ukrainassa.[2]
Osana kommunistista blokkia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksa miehitti Unkarin toisen maailmansodan aikana vuonna 1944. Toisen maailmansodan jälkeen Unkarista tuli osa kommunistista blokkia ja Neuvostoliitto tukahdutti ankarasti vuonna 1956 tapahtuneen kapinan.[2]
Kommunistisen halinnon painostuksen ja lisääntyneen valvonnan ohella kysymys uskonnonopetuksesta muodostui keskeiseksi ongelmaksi hallituksen ja protestanttisten kirkkojen välillä. Uskonnonopetusta pidettiin marxilais-leninistisen teorian mukaan erittäin epätoivottuna. Protestanttiset kirkot joutuivat ristiriitoihin valtiovallan kanssa etenkin sen jälkeen, kun kirkkokuntien aiemmin ylläpitämät koulut siirrettiin valtion haltuun.[4]
Unkarin kansannousu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unkarin kansannousu kosketi osaltaan kommunistisen valtiovallan ja kirkon suhteita. Kansannousun aikana roomalaiskatolisen kirkon piispa József Mindszenty vangittiin ja syytettiin maanpetoksesta. Useita vuosia vankeudessa veittänyt piispa vapautettiin vastarintaliikkeen toimesta. Neuvostoliiton tukahdutettua kapina väkivaltaisesti piispa joutui etsimään turvapaikkaa Yhdysvaltain lähetystöstä. Kun piispa kuitenkin kieltäytyi eroamasta virastaan, johti se Unkarin hallituksen sekä kirkon ja Vatikaanin väliseen selkkaukseen. Piispa Mindszentystä muodostui etenkin Itä-Eurooppan roomalaiskatolisille uskonsankarin esikuva.[4]
Myös luterilainen piispa Lajos Ordass syrjäytettiin virastaan ja tuomittiin kommunistien toimesta. Kansannousun jälkeen myös hänet palautettiin virkaansa, mutta hallituksen painostuksen myötä hiippakunnan johto erotti Ordassin jälleen virastaan.[4]
Yhteistyösuhteiden rakentaminen kommunisteihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luterilainen kirkko päätyi katolisten menettelytavasta poiketen etsimään sovintoa kommunistisen hallinnon kanssa. Tämä asenne korostui kun Ordassin seuraajaksi valittu Zoltán Káldy yhtyi näkemykseen ja lupasi virkaan astuttuaan tehdä parhaansa kirkon ja valtion suhteiden kehittämiseksi.[4]
Vatikaanin ja Kremlin suhteet alkoivat 1960-luvun kuluessa nopeasti lämmetä. Tähän vaikutti erityisesti uuden paavin Johannes XXIII:n omaksuma asenne. Paavi julisti yhteishenkeä ja katsoi, että kommunismi sisälsi myös myönteisiä piirteitä ja kommunistien kanssa tuli elää rauhassa ja sovussa.[4]
Pyrkimys kommunistien hallitusvallan ja kirkon myönteiseen yhteiseen yhteistyöhön haki muotoaan myös Unkarin luterilaisen kirkon voimakkaasti markkinoimassa diakonian teologiassa. Diankonian teologialla haluttii osoittaa kirkon myönteistä asenntoitumista sosialistisen yhteiskunnan rakentamiseen kristillisten arvojen phjalta. Yhteistyöpyrkimykset ilmenivät siinä, että reformoidun ja luterilaisen kirkon piispat Tibor Bartha ja Zoltán Káldy osallistuiva näkyvästi politiikkaan toimien kansantasavallan parlamentin jäseninä.[2][4]
Kirkkojenväliset järjestöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unkarin ekumeeniseen neuvostoon kuuluvat tärkeimmät protestanttiset ja ortodoksiset kirkot. Katolinen kirkko on neuvoston liitännäisjäsen. Unkarin evankelinen liitto on yhteydessä WEA:an.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Countries: Hungary Central Intelligence Agency: World Factbook. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Maat: Unkari World Council of Churches. Viitattu 18.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Halivaara, Esko (toim.): Pyhä Venäjänmaa: 1000 vuotta kristinuskoa Venäjällä, s. 255–276. SLEY-kirjat, 1987. ISBN 951-617-750-6
- ↑ a b c d e f Turunen, Maija: Kirkot ja uskonnot itäisessä Euroopassa, s. 29–32. Edita, 2010. ISBN 978-951-37-5638-3