Magda Goebbels
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Johanna Maria Magdalena "Magda" Goebbels (omaa sukua Ritschel [1]; 11. marraskuuta 1901 Berliini – 1. toukokuuta 1945 Berliini) oli Joseph Goebbelsin vaimo ja natsi-Saksan vaikutusvaltaisin nainen. Hänet tunnetaan parhaiten omien kuuden lapsensa murhaamisesta ennen omaa itsemurhaansa Saksan antautumisen ja toisen maailmansodan lopun lähestyessä.
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Magdan äiti, Auguste Behrend ja isä Hans Oskar Ritschel olivat naimisissa vain muodollisesti ja heidän avioliittonsa päättyi eroon jo vuonna 1904.[2] Hans Oskar huolehti kuolemaansa vuonna 1941 saakka siitä, ettei tyttäreltä puuttunut mitään.
Magda muutti viisivuotiaana isänsä luokse Belgiaan ja hänet laitettiin ursuliinisisarten hoiviin Thildissä ja Vilvoordessa sijainneeseen luostarikouluun, jossa Magda sai katolisen kasvatuksen. Koulussa Magda oppi tunnetun hillityn käytöksensä ja loppumattoman itsekurinsa.
Auguste Behrend tapaili Magdan kouluaikoina miestä nimeltä Richard Friedländer, joka oli Magdan nuoruusvuosien isähahmo. Friedländer oli juutalainen[2], jonka kautta Magda oppi tuntemaan juutalaisia.
Vuonna 2016 saksalainen historioitsija Oliver Hilmes löysi Berliinissä olevasta arkistosta dokumentin, johon on merkitty, että Friedländer olisi ollut Magdan biologinen isä[2]. Kyseinen asiakirja oli Friedländerin asuintodistus, jossa hänen biologiseksi tyttärekseen on merkitty Magda.[2] Magda todennäköisesti yritti peitellä taustaansa ja hänen syntymätodistuksessa on merkitty vanhempien kohdalle vain Magdan äidin Auguste Behrendin nimi[2]. Auguste Behrend synnytti Magdan vuonna 1901 ennen kuin hän meni virallisesti naimisiin Hans Oskar Ritschelin kanssa[2].
Friedländer joutui natsien valtaan tulon jälkeen Buchenwaldin keskitysleirille, jossa hän kuoli vuonna 1939 [2]. Magda ei koskaan yrittänyt saada Friedländeriä vapaaksi leiriltä[2]. Joseph Goebbelsin päiväkirjamerkinnät vuodelta 1934 ilmaisevat vihjeitä siitä, että hänen puolisonsa Magda olisi löytänyt erään arkaluontoisen tiedon omasta sukutaustastaan[2].
Magdan nuoruudenrakkaus oli häntä kaksi vuotta vanhempi, juutalainen Victor Chaim Arlosoroff. Magda oli Victorin sisaren, Lisa Arlosoffin läheinen ystävä.
Ensimmäinen avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakkaus kuitenkin sammui aikanaan, ja Victor otti Magdan sijaan juutalaisen vaimon, jonka kanssa muutti Palestiinaan 1924. Magdan taival johti toiseen suuntaan. Hän pääsi ylioppilaaksi ja opiskeli sen jälkeen taloudenhoitoa sisäoppilaitoksessa Goslarin lähellä Holzhausenissa. Magda lopetti opinnot ensimmäisen syksyn jälkeen: junamatkalla Berliinistä Goslariin Magda tapasi miehen, joka mieltyi häneen hyvin nopeasti. Kolme päivää junamatkan jälkeen sama mies seisoi Magdan asuntolan edessä, kädessä kukkakimppu sisäoppilaitoksen johtajalle.
Mies ei vastannut nuorten naisten kuvaa unelmamiehestä: 38-vuotias, päälaelta kalju mies olisi voinut olla Magdan isä. Hänellä kuitenkin oli taskussa valtti, sillä hän oli yksi Saksan rikkaimmista teollisuudenharjoittajista. Monista epäilyksistä ja varoituksista huolimatta Magda suostui Günther Quandtin vaimoksi vuoden 1921 alussa. Quandtilla oli silti omat ehtonsa: Magdan tuli luopua katolisesta uskonnosta ja kääntyä protestanttisuuteen. Lisäksi tytön täytyisi vaihtaa juutalainen sukunimensä Friedländer biologisen isänsä sukunimeen Ritschel. Magda myöntyi ehtoihin. Magdasta tuli nyt Magda Quandt.
Magdan elämässä alkoi seikkailuntäyteinen vaihe lähes 20 vuotta vanhemman aviomiehen ja tämän häntä tuskin kymmenen vuotta nuoremman pojan kanssa. Heillä oli Griebnitzsee-järven rannalla Neubabelsbergissä ylellinen talo, mikä viesti yhteiskunnallisesta noususta ja loistosta.
Magda reissasi miehensä kanssa pitkiä matkoja läpi Italian, Sveitsin, Englannin ja Ranskan ja valtameren taakse Keski-, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. Magdalla oli harvinainen mahdollisuus laajentaa maailmankuvaansa ja saada sivistystä.
Magda synnytti 1. marraskuuta 1921 pojan, jolle annettiin nimeksi Harald ja neljä vuotta myöhemmin perheeseen otettiin kolme kasvattilasta, joiden yllättäen kuolleet vanhemmat olivat herra Quandtin liikekumppaneita. Harald Quandt oli Magdan ainoa lapsi, joka selvisi sodasta: Harald nimittäin joutui brittien sotavangiksi.
Perherauhaa horjutti vuonna 1927 Magdan rakastaman poikapuolen Hellmutin kuolema, joka johtui hoitovirheestä. Edes yhteinen suru ei auttanut toisistaan vieraantunutta pariskuntaa takaisin yhteen ja ero tapahtui 1929. Vaikka Quandt nimesi eron syyksi Magdan syrjähypyn erään opiskelijan kanssa, Magdalla oli valttikortti taskussaan, ja ero päättyi Magdan kannalta hyvin edulliseen ratkaisuun: hän sai Quandtilta kuukausittain 4 000 Saksan markkaa elatusapua, suuren asunnon Berliinistä Reichskanzlerplatzilta (nykyinen Theodor-Heuss-Platz) ja heidän yhteisen poikansa Haraldin huoltajuuden.
29-vuotiaana Magdan oli vallannut sisäinen tyhjyys ja tylsyydentunne, joka varmasti johti hänen päätökseensä lähteä etsimään elämälleen sisältöä politiikasta. Magda liittyi 1. syyskuuta 1930 Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen. Magda syventyi aatteeseen koko sydämestään ja luki paljon puolueen kirjoja, kuten esimerkiksi Hitlerin Taisteluni.
Toinen avioliitto – Joseph Goebbels
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Magda tutustui tulevaan aviomieheensä Joseph Goebbelsiin Kansallissosialistisessa liikkeessä. Joseph oli jo alkuaikoina syvästi ihastunut ja rakastunut Magdaan. Hän kirjoitti päiväkirjaansa monia merkintöjä Magdasta, kun he vielä olivat vain puoluetovereita.
Joseph Goebbels ja Magda Quandt vihittiin avioliittoon 19. joulukuuta 1931 Severinin kartanossa Parchimissa, Mecklenburgissa. Kartano kuului Magdan ensimmäiselle aviomiehelle, joka ei kuitenkaan tiennyt mitään koko hääjuhlasta. Magdan ja Güntherin 11-vuotias poika Harald oli läsnä hääjuhlissa. Adolf Hitler oli toinen häiden todistajista. Katolinen Joseph Goebbels ekskommunikoitiin eli erotettiin kirkon ehtoollisyhteydestä, koska hän avioitui protestanttisen naisen kanssa ilman kirkon lupaa. Myös Hitler kuului katoliseen kirkkoon, mutta sai vain kanonisen varoituksen.
Vaikka avioliitto oli alusta alkaen vaikea ja kärsi ennen muuta Joseph Goebbelsin lukuisista syrjähypyistä, aviopari sai kuusi lasta:
- Helga Susanne Goebbels, synt. 1. syyskuuta 1932
- Hildegard Traudel Goebbels, synt. 13. huhtikuuta 1934 (kutsuttiin ”Hildeksi”)
- Helmut Christian Goebbels, synt. 2. lokakuuta 1935
- Holdine Kathrin Goebbels, synt. 19. helmikuuta 1937 (kutsuttiin ”Holdeksi”)
- Hedwig Johanna Goebbels, synt. 5. toukokuuta 1938 (kutsuttiin ”Heddaksi”)[3]
- Heidrun Elisabeth Goebbels, synt. 29. lokakuuta 1940[4] (kutsuttiin ”Heideksi”)
Väitetään että Goebbelsit olisivat antaneet lapsillee h-kirjaimella alkavan etunimen kunnianosoituksena Hitlerille. Nimivalinta on kuitenkin kaikesta päätellen sattumaa: Kun Magda synnytti Holden, synnytyslääkäri sanoi ”Das ist aber eine holde!” (suom. Onpa hän ihana lapsi!) Nimen taustalla olisi tämä huudahdus. Helmut taas nimettiin Günther Quandtin ensimmäisestä avioliitosta syntyneen Helmut-pojan mukaan: Magdalla oli poikaan lämmin ja läheinen suhde. Ja Magdalla oli jo ennestään poika nimeltä Harald ensimmäisestä avioliitosta.
Magdaa kutsuttiin valtakunnan ensimmäiseksi naiseksi, eikä vain siksi että hän oli hieno nainen: hän oli valtakunnan ainoa nainen, jolla oli julkinen rooli maan vaikutusvaltaisimpiin ja mahtavimpiin lukeutuvan miehensä rinnalla. Magda Goebbels edusti usein naimattoman Hitlerin rinnalla erilaisilla vastaanotoilla ja tanssiaisissa. Lisäksi hän vastasi saksalaisten naisihannetta – paitsi ettei saksalaisen naisen olisi kuulunut juoda tai tupakoida.
Puhujana Magda Goebbels esiintyi vain yhden kerran: hän piti valtakunnanradiossa puheen saksalaisen äidin roolista 14. toukokuuta 1933. Myöhemmin hän antoi englantilaiselle Daily Mailille haastattelun samasta aiheesta. Magda Goebbels puolusti uuden saksalaisen hallituksen politiikkaa, jonka mukaan naisen paikka ei ollut julkisuudessa vaan kotona perheen huoltajana. Magda Goebbels totesi englantilaisten tiedotusvälineiden liioittelevan Saksan uuden hallituksen naispolitiikkaa. Samalla hän kuitenkin korosti, että avioliitto ja perheenäidin rooli on naiselle parasta. Magdan mielestä tulevaisuuden saksalaisen naisen tulee olla elegantti, kaunis ja älykäs.
Vaikka Magda Goebbels puolusti julkisesti saksalaisen naisen roolia kotiäitinä, hän halusi itse ryhtyä johtamaan Saksan suurinta muotiagentuuria. Hänen miehensä Joseph Goebbels vastusti aietta, koska se ei sopinut valtakunnanhallituksen yleiseen politiikkaan. Kansallissosialistisen puolueen pää-äänenkannattaja Völkischer Beobachter ilmoitti 25. kesäkuuta 1933, että Magda Goebbels luopuu kaikista julkisista viroista ja kunniaviroista esimerkkinä Saksan naisille.
Magda Goebbels sai toukokuussa 1938 Adolf Hitleriltä ensimmäisen ”Saksalaisen äidin kunniaristin”, kunniamerkin joka oli tarkoitettu rodullisesti virheettömille monilapsisten perheiden äideille. Myös Goebbelsin perheen lapset esiintyivät saksalaisissa propagandaotoksissa. Vuonna 1938 lapset esiintyivät tyypillisten ”terveiden arjalaisten” lasten edustajina. Samassa elokuvassa esiteltiin myös vammaisia lapsia, joiden elämä ”ei ole elämisen arvoista”. Perhe esiintyi yhä useammin propagandaelokuvissa, kun sota oli jo syttynyt. Eniten esiintymisiä oli vuonna 1942, jolloin Goebbelsien lapset esiintyivät Saksalaisessa viikkokatsauksessa kokonaista 34 kertaa.
Vuonna 1935 Magda Goebbels sai tietää, että hänen miehellään oli ollut useita avioliiton ulkopuolisia suhteita. Hän yritti ensin ymmärtää miestään ja osoitti pitkämielisyyttä, myöhemmin hän alkoi etsiä lohtua alkoholista. Vakavaan kriisiin avioliitto joutui kuitenkin vasta 1938, kun Magda sai selville, että hänen miehellään on suhde tšekkiläisen näyttelijättären Lída Baarován kanssa. Joseph Goebbels aikoi ilmeisesti jättää vaimon ja naida Lída Baarován. Magda Goebbels valitti miehensä käytöksestä Hitlerille. Hitler kielsi Goebbelsien avioeron ehdottomasti: ero ei olisi sopinut puolueideologiaan. Vielä vähemmän ideologiaan olisi sopinut se, että yksi kansallissosialistien tärkeimmistä poliitikoista solmisi avioliiton alempirotuisena pidetyn naisen kanssa.
Magda Goebbels asettui julkisesti miehensä rinnalle tukemaan Saksan sotaponnistuksia, kun toinen maailmansota alkoi vuonna 1939. Hän hankki Punaisen Ristin sairaanhoitajakoulutuksen ja hoiti haavoittuneita kaksi kertaa viikossa. Tässä asemassa hän esiintyi useita kertoja viikkokatsauksissa. Myös Goebbelsin vanhimmat lapset joutuivat hoitamaan haavoittuneita kameroiden edessä. Suojatuissa oloissa eläneet lapset järkyttyivät silminnähden, kun he näkivät haavoittuneita ja silpoutuneita sotilaita, joten propagandaesiintymiset oli pakko lopettaa.
Vuonna 1943 Saksan johdolle alkoi selvitä, että maa todennäköisesti häviäisi sodan. Magda Goebbels reagoi asiaan niin, että hän pakeni omaan mielikuvitusmaailmaansa koko ajan enemmän. Hän sai useita hermoromahduksia, ja vuoden 1944 alussa hän joutui pidemmäksi aikaa hermoparantolaan. Saksan tappio alkoi näyttää ilmeiseltä, mutta silti sekä Magda että hänen miehensä tuntuivat uskovan siihen, että Saksa voisi vielä voittaa sodan uusien ”ihmeaseiden” avulla. Magda vetäytyi useimpien muiden Kolmannen valtakunnan silmäätekevien tavoin julkisuudesta. Saksalaisessa viikkokatsauksessa hän tosin esiintyi vielä helmikuussa 1945.
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan loppuvaiheissa neuvostojoukot käytännössä jo piirittivät Berliiniä. Tällöin Magda Goebbels siirtyi miehensä luo valtakunnankanslian alle kaivettuun Führerbunkeriin 22. huhtikuuta 1945. Adolf Hitler oli jo aiemmin vetäytynyt bunkkeriin, josta käsin hän johti Berliinin viimeistä puolustusta. Ja jos tilanne muuttuisi toivottomaksi, Hitler aikoi tehdä bunkkerissa itsemurhan. Joseph Goebbels aikoi jakaa Hitlerin kohtalon. Magdan mukana bunkkeriin muuttivat myös pariskunnan kuusi lasta. Goebbels määäräsi että lapset saavat ottaa mukaansa vain yhden leikkikalun ja hieman vaihtovaatteita, koska ”enempi ei ole tarpeen”. On selvää, että pariskunta oli jo tässä vaiheessa päättänyt surmata sekä itsensä että lapsensa.
Bunkkerissa Magda eristäytyi lähes täysin lapsistaan ja muista asukkaista. Magda ei kuulemma pystynyt puhumaan lapsilleen, vaan purskahti aina nämä nähdessään itkuun. Magda kirjoitti 28. huhtikuuta kirjeen pojalleen Harald Quandtille sotavankeuteen. Kirje on Magda Goebbelsin viimeinen kirjallinen jäämistö ja ainoa ensi käden lähde hänen viimeisiin päiviinsä. Kirjeessä Magda ilmoitti, että hän oli päättänyt surmata itsensä: ”Maailma kansallissosialismin romahduksen jälkeen ei ole elämisen arvoinen”. Samalla hän ilmoitti että surmaa lapsensa, jottei näiden tarvitse kokea maailmaa ilman Hitleriä ja kansallissosialismia. Adolf Hitler lahjoitti ennen kuolemaansa Magdalle puolueen kultaisen ansiomerkkinsä. Magda ilmoitti että näin Hitler oli tehnyt hänestä valtakunnan onnellisimman naisen.
Adolf Hitler kuolti 30. huhtikuuta 1945. Tämän jälkeen 1. toukokuuta Magda Goebbels surmasi kuusi lastaan. Surmatyön yksityiskohdat eivät ehkä koskaan täysin selviä. Yleisimmän teorian mukaan SS-lääkäri Ludwig Stumpfegger antoi lapsille huumaavaa juomaa, ja sitten Magda Goebbels surmasi heidät syanidilla. Kerrotaan että teon jälkeen Magda Goebbels keitti kahvia ja pelasi pasianssia. Muutamaa tuntia myöhemmin Magda ja Joseph Goebbels tekivät kaksoisitsemurhan syanidin avulla. SS-miehet polttivat pariskunnan ruumiit kuoleman jälkeen, mutta niin epätäydellisesti, että ruumiit olivat vielä selvästi tunnistettavissa, kun neuvostojoukkot saapuivat. Neuvostosotilaat hakivat myös lasten ruumiit bunkkerista ja kuvasivat ne Goebbelsin pariskunnan hiiltyneiden ruumiiden kera.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Magda Goebbelsin taustalta paljastuu dokumentissa inhimillinen tragedia seura.fi. Viitattu 8.10.2017.
- ↑ a b c d e f g h i Magda Goebbels' biological father may have been Jewish thejc.com. Viitattu 22.8.2016.
- ↑ Hitlerin bunkkerin sängyissä makasi kuusi kuollutta lasta ja pihalla oli kaksi hiiltynyttä ruumista – näin etenivät Goebbelsin perheen karmeat viimeiset hetket Ilta Sanomat. 8.10.2018. Viitattu 19.1.2020.
- ↑ Thacker, Toby: Joseph Goebbels: Life and Death, s. 223. New York: Palgrave Macmillan, 2009.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Klabunde, Anja: Magda Goebbels, translated by Shaun Whiteside. London: Little, Brown, 2002. ISBN 0-316-85912-5
- Wölner-Hanssen, Maria: Magda Goebbels: en biografi. [Hedemora]: Gidlunds förlag, [2013]. ISBN 9789178448760 (sid.)
| ||||||||||||||||||
