Mooses

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Raamatun henkilöä. Etunimestä Mooses on eri artikkeli. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla Moses.
Mooses ja laintaulut (Rembrandt).

Mooses (hepr. ‏משה‎, Moše, kreik. Μωυσῆς, Moyses) oli Vanhan testamentin mukaan israelilainen kansanjohtaja, lainlaatija, kymmenen käskyn ilmoittaja, profeetta ja yksi Vanhan testamentin päähenkilöistä.

Mooseksesta kerrotaan Raamatun 2.–5. Mooseksen kirjoissa. Mooseksen kerrotaan johdattaneen israelilaiset pois Egyptistä kohti luvattua maata eli Kanaaninmaata. Siinainvuorella hän sai Jumalalta kymmenen käskyä. Mooses eli Raamatun mukaan 120-vuotiaaksi, mutta ei itse koskaan päässyt luvattuun maahan.

Perinteisissä uskonnollisissa näkemyksissä Mooseksen on yleensä arveltu eläneen Ramses II:n ollessa Egyptin faaraona. Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä Mooseksen historiallisuudesta. Suurin osa tutkijoista katsoo, ettei Raamatun kuvauksen kaltaisen Mooseksen historiallisuutta voida todistaa, mutta israeliiteilla mahdollisesti olleen ainakin jonkinlainen Mooseksen kaltainen johtajahahmo.

Etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielitieteilijöiden mukaan nimi Mooses on muinaisegyptiläinen sana ja merkitsee poikaa, sukulaisuus­suhteen merkityksessä. Heprean mšh tai maša puolestaan merkitsee nostaa vedestä.[1] Raamatun mukaan faaraon tytär, joka adoptoi tämän omaksi pojaksensa, antoi hänelle nimen Mooses, koska hän oli sanonut: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä".[2]

Historiallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteisissä uskonnollisissa näkemyksissä Mooseksen on arveltu eläneen 1500-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Mooseksen aikaan faaraona on yleisimmin arveltu olleen Ramses II (hallitsi 1279 eaa.–1213 eaa.).[3][4][5]

Nykyään eksoduksen ja Mooseksen historiallisuutta on haastettu.[6] Tutkijoiden näkemykset vaihtelevat Raamatun kuvauksen Mooseksesta suurelta osin todenmukaisena pitämisen ja Mooseksen olemassaolon kieltämisen välillä.[7] Suuri osa tutkijoista katsoo Egyptistä tulleen orjuudesta vapautettua väestöä, israeliittien uskonnon perustuneen pyhään liittoon kuuluneeseen lakiin ja Mooseksen kaltaisen hahmon olleen olennaisessa osassa tällaisissa tapahtumissa.[6] Useimpien tutkijoiden mukaan Israelin heimojen yhdistymisen selittää todennäköisimmin Mooseksen kaltainen johtajahahmo.[7]

Arkeologisia todisteita exoduksesta tai Moosekseen viittaavia egyptiläisiä tekstejä ei ole löydetty.[8] Tiedot Mooseksesta perustuvat Raamattuun.[9] Tutkijat katsovat, että ennen Raamatun kirjoittamista sen tarinoita ja lakeja välitettiin eteenpäin suullisesti.[10] Toora oli pitkäaikaisen toimitustyön eli redaktion tulos, ja yleensä sen lopullisen version katsotaan muodostuneen Babylonin vankeuden päättymisen jälkeen.[11] Useimpien tutkijoiden mukaan raamatulliset lähteet ovat kuitenkin hyvin konstruoituja,[9] ja niissä on elementtejä, jotka osoittavat kirjoittajan tunteneen eksoduksen egyptiläisen kulttuurikontekstin.[12] Useimpien tutkijoiden mielestä Mooses ei ole voinut olla vain myöhempien kirjoittajien keksimä hahmo.[9] Ronald Hendelin mukaan minimalistisesta näkökulmasta ainakin Mooseksen egyptiläisperäisen nimen ja kertomuksen tämän avioliitosta midianilaisen naisen kanssa voidaan katsoa perustuvan oikeaan historiaan, kun taas muusta ei voida sanoa, että mikä on traditiota ja mikä historiaa. On esitetty, että kertomuksella eksoduksesta ja Mooseksesta voi olla historiallinen pohja, joka on kollektiivisessa muistissa sekoittunut myyttisten motiivien, teemojen ja rakenteiden kanssa.[13]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooses kuului leeviläisten sukuun.[14] Raamatun mukaan Mooses oli Amramin ja Jokebedin lapsi. Amramin muita lapsia olivat Aaron ja Mirjam.[15] Hänen syntymänsä aikoihin israelilaiset olivat orjina Egyptissä. Koska Egyptin faarao pelkäsi, että he saattaisivat sodan syttyessä liittoutua Egyptin vihollisten kanssa, hän oli antanut käskyn, että kaikki israelilaisten poikalapset oli surmattava. Tämän vuoksi Mooseksen äiti piilotteli häntä kertomuksen mukaan kolme kuukautta, jonka jälkeen jätti hänet kaislakorissa Niilin rantakaislikkoon. Sieltä kuitenkin faaraon tytär löysi ja adoptoi hänet ja antoi hänelle nimen Mooses.[16]

Aikuisena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläinen, Kižin saaren kirkossa oleva 1700-luvun ikoni Mooseksesta palavan pensaan kanssa.

Vanhan testamentin kertomusten mukaan Mooseksen vartuttua jo aikuiseksi hän meni kerran vierailemaan oman kansansa keskuudessa ja näki heidän työskentelyolosuhteensa. Nähtyään egyptiläisen työnjohtajan lyövän israelilaista miestä tulistunut Mooses iski egyptiläisen hengiltä ja kätki tämän ruumiin hiekkaan. Asia ei tietenkään pysynyt salassa, vaan kantautui faaraonkin korviin. Kuultuaan tapahtuneesta faarao aikoi teloituttaa Mooseksen, mutta tämä pakeni faaraon kostoa midianilaisen papin suojiin. Mooses avioitui papin tyttären, Sipporan, kanssa ja paimensi appensa lampaita.

Vanhan testamentin mukaan faarao kieltäytyi orjuutettujen israelilaisten vapauttamisesta, minkä seurauksena Jumala lähetti Egyptiin toisessa Mooseksen kirjassa kuvatut kymmenen vitsausta. Israelilaisten lopulta vapauduttua Mooses sai tehtäväkseen johdattaa heidät Egyptistä luvattuun maahan. Vaelluksella sattui tarinan mukaan muun muassa tunnettu tapaus, jossa israelilaiset pääsivät ylittämään meren sen jakauduttua kahtia. Faaraon joukkojen pyrkiessä ylittämään aluetta vedet palautuivat nopeasti ja hukuttivat miehet. Matkalla luvattuun maahan israelilaiset jäivät neljäksikymmeneksi vuodeksi harhailemaan aavikolle, jossa he elivät löytämällään ruoalla, mannalla.

Siinainvuorella Mooses sai kivilaatoilla Jumalan ilmoittamiksi väitetyt kymmenen käskyä, joista ensimmäisellä hän vakiinnutti juutalaisen uskon yksijumalaisuuden eli monoteismin.

Israelilaiset vaelsivat Siinain autiomaassa 40 vuotta. Tämän ajan lopussa Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien israelilaisten ollessa läsnä: Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan valalla sille lupasi, ja sinä jaat sen maan israelilaisille perinnöksi.[17]

Mooses kuoli Moabin maassa, Nebon vuorella, Pisgan huipulla, vastapäätä Jerikoa. Kuollessaan Mooses oli 120 vuotta vanha. Israelilaiset itkivät Moosesta Mooabin arolla kolmekymmentä päivää.[18]

Mooseksella oli ainakin kaksi poikaa, Geersom ja Elieser.[19]

Mooseksen sarvet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Mooses laskeutuu Siinain vuorelta.” Valo loistaa hänen kasvoistaan kahtena sarvimaisena säteenä. Gustave Dorén Raamatunkuvitusta vuodelta 1866.

Juutalaisessa perimätiedossa ja läntisessä kirkkotaiteessa Moosekselle on usein kuvattu otsaan sarvet. Näin on mm. kuuluisassa Michelangelon Mooses-patsaassa.[20][21] Myös Laukaan kirkon R. W. Ekmanin maalaamassa alttaritaulussa Mooseksella on pienet sarvet.

Mooseksen sarvien arvellaan usein johtuvan käännösvirheestä: heprean kielen konsonanttikirjoituksessa sanat karan (loisti) ja keren (sarvet) muistuttavat huomattavasti toisiaan. Väitetysti tämä harhakäsitys olisi lähtenyt leviämään Hieronymuksen 300-luvulla kääntämästä Vulgatasta, kohdasta 2. Moos 34:29, jossa Mooses laskeutuu Siinain vuorelta ”tietämättä, että hänen kasvonsa olivat tulleet sarvekkaiksi”. Tosiasiassa Hieronymuksella oli hallussaan kumpaakin tulkintaa tukevia käännöksiä, eli kyseessä oli käännösvirheen sijaan tietoinen valinta. Lisäksi hän asui tuolloin Pyhässä maassa, missä hänellä oli mahdollisuus tiedustella paikallisten juutalaisten näkemyksiä asiaan. Vaikuttaisikin siltä, että monet tuon ajan juutalaiset uskoivat Mooseksella todella olleen sarvet, ja tätä näkemystä heijastelee myös osa ensimmäisen vuosituhannen juutalaisesta kirjallisuudesta.[20]

Se, millaiseksi alkuteksti tarkkaan ottaen Mooseksen kuvailee, on jossain määrin kiistanalaista. Nykyäänkin osa tutkijoista katsoo kontekstualisoivan analyysin perusteella, että Mooseksella tosiaan oli sarvet. Toisaalta ajatusta sarvekkaasta Mooseksesta on pidetty absurdina, ja sekä kirjaimellinen luenta että varhaisimmat vanhan testamentin käännökset viittaisivat ”loistavan” olevan oikea tulkinta.[20] Vuoden 1992 Kirkkoraamatun mukaan ”hänen kasvonsa säteilivät, koska hän oli puhunut Herran kanssa [mutta] itse hän ei sitä tiennyt”.[22] Alkutekstin sanavalinnalla saattaa jopa olla tietoinen kaksoismerkitys. Mesopotamialainen kuunjumala Nanna (Sin) kuvattiin häräksi, jonka sarvet olivat kuunvalon säteitä, ja mahdollisesti samantapaisen ilmiön ajateltiin pätevän Moosekseen.[20]

Profeettana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moosesta kunnioitetaan profeettana kuudessa uskonnossa: juutalaisuus, kristinusko, islam, mormonismi, jehovan todistajat ja bahá'í.

Maininnat Raamatussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooseksen kirjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan testamentin alussa on viisi kirjaa, jotka tunnetaan Mooseksen kirjoina. Ne muodostavat juutalaisten Tooran, ja yhdessä niistä käytetään myös nimeä Pentateukki. Nämä kirjat tunnetaan myös seuraavilla kreikkalaisperäisillä nimillä:

Michelangelon Mooses-veistos (1513).
  1. Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis)
  2. Toinen Mooseksen kirja (Exodus)
  3. Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus)
  4. Neljäs Mooseksen kirja (Numeri)
  5. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium)

Ensimmäinen Mooseksen kirja sisältää kertomuksia ajalta ennen Mooseksen syntymää. Itse Mooseksesta kerrotaan 2.–5. Mooseksen kirjoissa.

Mooseksen syntymästä ja kutsumisesta Jumalan palvelukseen kerrotaan Toisessa Mooseksen kirjassa. Kirjan loppupuoli samoin kuin Kolmas Mooseksen kirja sisältävät pääasiassa uskonnollisia lakeja. Neljäs Mooseksen kirja kertoo israelilaisten 40 vuotta kestäneestä vaelluksesta Siinain autiomaassa. Suurimman osan Viidennestä Mooseksen kirjasta muodostaa Mooseksen pitämä pitkä puhe, jossa lait kerrataan. Kirjan lopussa kerrotaan myös Mooseksen kuolemasta, jota ennen hän kutsui seuraajakseen Joosuan.

Juutalais-kristillinen perimätieto on pitänyt Mooseksen kirjoja Mooseksen itse kirjoittamina. Nykyisten eksegeettisten tutkimusten mukaan ne kuitenkin on kirjoitettu nykyiseen muotoonsa vasta noin vuosina 500–400 eaa.

Muualla Raamatussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mooses mainitaan useita kertoja myös Uudessa testamentissa. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissa kerrotaan, että kun Jeesus, Pietari, Johannes ja Jaakob menivät vuorelle rukoilemaan, niin Jeesuksen kasvot muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina. Silloin heille Raamatun mukaan ilmestyivät Mooses sekä Elia, jotka juttelivat Jeesuksen kanssa.[23] Tässä on viittaus Vanhassa testamentissa mainittuun retkeen vuorelle, jossa rukoiltiin.

Evankeliumissa Johanneksen mukaan, Johannes selkeyttää Mooseksen ja Jeesuksen välistä asemaa sanoen: Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Johanneksen evankeliumissa on tilanne, jossa fariseusten eteen tuodaan mies, joka oli ollut syntymästä asti sokea. Miehen vanhemmat todistivat tämän fariseuksille. Mies sanoi Jeesuksen parantaneen hänet sokeudesta, kun fariseukset kuulustelevat miestä toistamiseen asiasta, niin mies suuttui ja vastasi: Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?[24] Silloin fariseukset Raamatun mukaan herjasivat miestä sanoen: Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.[25]

Muita viittauksia Moosekseen ovat Uudessa testamentissa esimerkiksi seuraavat:

  • Jeesus:
    • Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.[26]
    • Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne.[27]
    • Totisesti, totisesti: ei Mooses teille antanut taivaasta leipää, vaan todellista taivaan leipää teille antaa minun Isäni.[28]
  • Paavali
    • Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.[29]
    • Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen: "Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.[30]
    • Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: "Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni."[31][32]
    • Siitä vanhurskaudesta, joka perustuu lain noudattamiseen, Mooses kirjoittaa: "Joka tekee, mitä laki vaatii, saa siitä elämän."[33]
    • Hän on herransa luottamuksen arvoinen, niin kuin Mooses oli "kaikissa hänen huoneensa asioissa"[34]
  • Muita:
    • Uskon kautta kieltäytyi Mooses suureksi tultuaan kantamasta faaraon tyttären pojan nimeä. Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa, katsoen "Kristuksen pilkan" suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet; sillä hän käänsi katseensa palkintoa kohti. Uskon kautta hän jätti Egyptin pelkäämättä kuninkaan vihaa; sillä koska hän ikäänkuin näki sen, joka on näkymätön, niin hän kesti...[35]
    • Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua Herra!"[36]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Charlton Heston elokuvassa Kymmenen käskyä (1956).

Mooseksen elämästä on tehty useita elokuvia.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kohokuva Mooseksesta Yhdysvaltain kongressirakennuksessa edustajainhuoneen tiloissa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Moses Behind the Name. Viitattu 4.9.2013.
  2. ↑ 2. Moos. 2:10
  3. ↑ Holm-Nielsen, Svend & Noack, Bent & Achen, Sven Tito: Raamattu ja sen kulttuurihistoria, 1. osa, s. 266, suom Aarre Lauha, Aimo T. Nikolainen, Antero Sinisalo, Otava 1970, ISBN 951-1-03199-6
  4. ↑ Hart, Michal H.: Ihmiskunnan 100 suurinta, art. Mooses, Artefakti 1979, ISBN 951-99229-1-1
  5. ↑ Fagan, s. 32
  6. ↑ a b Grossman, Maxine: "MOSES" teoksessa Berlin, Adele (toim.): The Oxford Dictionary of the Jewish Religion. Oxford University Press, 2011. Viitattu 17.5.2022.
  7. ↑ a b "Moses", teoksessa The Concise Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2013. Viitattu 17.5.2022.
  8. ↑ Meyers, Carol: Exodus, s. 5–6. Cambridge University Press, 2005.
  9. ↑ a b c Burgh, Theodore: "Moses" teoksessa McNeill, William H. (toim.): Berkshire Encyclopedia of World History. Berkshire Publishing Group, 2016. Viitattu 17.5.2022.
  10. ↑ Pruitt, Sarah: Who Wrote the Bible? History. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  11. ↑ King, Justin: Torah World History Encyclopedia. 2012. Viitattu 17.5.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Rendsburg, G.A.: "Moses the Magician", teoksessa Levy, T. & Schneider, T. & Propp, W. (toim.): Israel's Exodus in Transdisciplinary Perspective. Quantitative Methods in the Humanities and Social Sciences. Springer, 2015.
  13. ↑ Hendel, Ronald: The Exodus in Biblical Memory. Journal of Biblical Literature, 2001, 120. vsk, nro 4, s. 601–622. doi:10.2307/3268262 ISSN 0021-9231 Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ 1. Aik. 23:14
  15. ↑ 1. Aik. 6:3, viitattu Amramin lapsiin.
  16. ↑ 2. Moos. 2:1–10
  17. ↑ 5. Moos. 31:7
  18. ↑ 5. Moos. 34
  19. ↑ 1. Aik. 23:15
  20. ↑ a b c d Gilad, Elon: Why Even Some Jews Once Believed Moses Had Horns Haaretz. 27.5.2018. Tel Aviv: Amos Schocken & M. DuMont Schauberg. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Michelangelo's Moses Rome.info - Rome Italy travel guide. 2003-2018. Viitattu 24.1.2020. (englanniksi)
  22. ↑ https://raamattu.fi/raamattu/KR92/EXO.34/2-Mooseksen-kirja-34 2. Mooseksen kirja, 34:29.]
  23. ↑ Luuk. 9:28–30
  24. ↑ Joh. 9:27, viitattu vastaukseen, jonka annettiin fariseuksille.
  25. ↑ Joh. 9:28, viitattu vastaukseen, jonka annettiin Raamatun mukaan syntymästä asti sokeudesta parannetulle.
  26. ↑ Joh. 3:14–15
  27. ↑ Joh. 5:45
  28. ↑ Joh. 6:32
  29. ↑ Ap. t. 7:22
  30. ↑ Ap. t. 7:31–32
  31. ↑ Ap. t. 7:37
  32. ↑ Ap. t. 3:22–23
  33. ↑ Room. 10:5, jossa viitataan kohtaan 3. Moos. 18:5
  34. ↑ Hepr. 3:2, jossa viitataan kohtaan 4. Moos. 12:7
  35. ↑ Hepr. 11:24–27, jossa viitataan kohtaan 2. Moos. 2:10–15
  36. ↑ Juud. 1:9
  37. ↑ Kymmenen käskyä | The Ten Commandments (1956) – Leffatykki.
  38. ↑ Moses the Lawgiver, 1974. (Kesto 141 min; alun perin 360 minuutin minisarja.)
  39. ↑ Moses the Lawgiver, 1993 (V).
  40. ↑ imdb.com – Moses (1995) (TV).

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Assmann, Jan: Moses the Egyptian: The Memory of Egypt in Western Monotheism. New Haven: Harvard University Press, 1997. ISBN 0-674-58738-3
  • Buber, Martin: Moses. Heidelberg: Verlag Lambert Schneider, 1952.
  • Kirsch, Jonathan: Moses: A Life. New York: Ballantine, 1998. ISBN 0-345-41269-9
  • Otto, Eckart: Moses: Geschichte und Legende. München: C.H. Beck, 2006. ISBN 3-406-53600-X
  • Sellin, Ernst: Mose und seine Bedeutung für die israelitisch-jüdische Religionsgeschichte. Leipzig: A. Deichersche Verlagsbuchhandlung Dr. Werner Scholl, 1922.
  • Van Seters, John: Life of Moses. Peeters Publishers, 1994.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mooses&oldid=22329992”