Pat Robertson

Pat Robertson
Pat Robertson vuonna 2006.
Henkilötiedot
Syntynyt	22. maaliskuuta 1930 Lexington, Virginia, Yhdysvallat
Kuollut	8. kesäkuuta 2023 (93 vuotta) Virginia Beach, Virginia, Yhdysvallat
Muut tiedot
Yritys	Christian Broadcasting Network
Asema	tv-evankelista, perustaja, hallituksen jäsen
Järjestöjäsenyydet	republikaani Christian Coalition of America
Tutkinnot	Washington and Lee University (B.A) Yale Law School (J.D.) New York Theological Seminary (M.Div.)
Puoliso	Adelia Elmer (v. 1954)
Vanhemmat	Gladys Churchill Robertson Absalom Willis Robertson
Aiheesta muualla
Kotisivu
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Marion Gordon ”Pat” Robertson (22. maaliskuuta 1930 Lexington, Virginia – 8. kesäkuuta 2023 Virginia Beach, Virginia) oli yhdysvaltalainen uskonnollinen julistaja ja televisioevankelista. Robertson tuli tunnetuksi kristillisen The 700 Club -ohjelman isäntänä, jota on esitetty useilla kanavilla Yhdysvalloissa ja Christian Broadcasting Networkin yhteistyökanavilla maailmanlaajuisesti. Robertson toimi Regent Universityn kanslerina sekä Christian Broadcastin Networkin puheenjohtajana.

Robertson on perustanut International Family Entertainment Inc:n ja American Center for Law and Justice-järjestön ohella useita muita järjestöjä. Robertsonia on pidetty Yhdysvalloissa tärkeänä konservatiivisen kristinuskon äänenä.

Pat Robertson kuului Eteläiseen baptistikonventioon. Hänen isänsä oli poliitikko Absalom Willis Robertson.

Robertson ja republikaanit

Robertson kannatti republikaaneja, ja haastoi vuoden 1988 esivaaleissa George Bush vanhemman presidenttiehdokkuudesta, mutta hävisi. Vaalikampanjassaan Robertson ajoi äärikonservatiivista poliittista agendaa, johon olisi kuulunut pornografian kieltäminen, opetusjärjestelmän uudistaminen ja opetus- ja energiaministeriöiden lakkauttaminen. Hän kannatti myös budjettitasapainon kirjaamista perustuslakiin.

Vaalikampanjansa aikana Robertsonia vastaan hyökättiin hänen väitettyään palvelleensa taistelutehtävissä merijalkaväessä Korean sodan aikana. Saman pataljoonan veteraanit kertoivat julkisesti Robertsonin palvelleen huoltotehtävissä rintaman takana, eikä hän ollut heidän mukaansa viettänyt päivääkään taistelualueella.

Robertson tuki sittemmin konservatiivisia ehdokkaita ja sionismia puoluepolitiikan ulkopuolella. Hän vastusti kirkon ja valtion erottamista toisistaan.

Robertson perusti oman yliopistonsa Regent Universityn, jonka tavoitteena on kouluttaa ”kristittyä johtajistoa muuttamaan maailmaa”. Presidentti George W. Bushin hallinnossa oli 150 kyseisestä, varsin heikkotasoiseksi arvostetusta, yliopistosta valmistunutta.

Henkilökohtainen omaisuus

Robertsonilla oli suuri henkilökohtainen omaisuus; hänen kirjansa ovat myyneet Yhdysvalloissa ja ulkomailla erittäin hyvin ja hän teki kauppaa esimerkiksi radioasemilla, joiden osakkeita hän osti 1960-luvulla ja myi 1980-luvulla niiden arvon noustua huimasti.

Robertson tuki Liberian toisen sisällissodan aikana maan presidenttiä Charles Tayloria julkisesti 700 Clubissa, ja kritisoi Yhdysvaltojen tukea Taylorin vastustajille. Robertsonia kritisoitiin siitä, että hän jätti mainitsematta investoineensa kahdeksan miljoonaa Yhdysvaltain dollaria liberialaiseen kultakaivokseen. Robertson väitti käyttävänsä kultakaivoksen tuloja humanitaarisiin tarkoituksiin, mutta yhtiön annettiin mennä raskaasti velkaantuneena konkurssiin.^lähde?

Robertsonia on myös syytetty verovapaan voittoa tuottamattoman ”Operaatio siunaus” ‑organisaationsa käyttämisestä taloudellisen hyödyn hankkimiseen. Vuonna 1994 Robertson pyysi 700 Clubissa lahjoituksia operaatiolle, jotta se voisi lennättää pakolaisia Ruandasta Zaireen; myöhemmin selvisi, että lentokoneet olivat kuljettaneet koneita timanttikaivoksille, jotka Robertson oli perustanut yhdessä Zairen diktaattorin Mobutu Sese Sekon kanssa. Robertsonia vastaan yritettiin nostaa syytteitä operaatiosta, mutta Virginian republikaanitaustainen yleinen syyttäjä kumosi syytteet. Robertson oli ollut kyseisen syyttäjän vaalikampanjan suurin rahoittaja.^lähde?

Julkisia lausuntoja

Robertson antoi 700 Clubissa ja muissa yhteyksiä useita kiistaa herättäneitä lausuntoja, joista hänet lähinnä tunnetaan 700 Clubin varsinaisen yleisön ulkopuolella.

Hyökkäyksiä muita uskontokuntia vastaan

Robertson kritisoi usein islamia 700 Clubin lähetyksissä; esimerkiksi vuonna 1995 hän nimitti islamia kristilliseksi harhaopiksi, ja 14. heinäkuuta 2005 hän väitti 700 Clubissa islamin "pohjimmillaan opettavan väkivaltaa". 13. maaliskuuta 2006 hän kommentoi profeetta Muhammadia esittävistä pilakuvista noussutta kohua väittämällä muslimien haluavan hallita koko maapalloa. Hän sanoi pilakuvakohun paljastavan "minkälaisten ihmisten kanssa olemme tekemisissä. Nämä ihmiset ovat seonneita fanaatikkoja, ja haluan sanoa nyt: uskon tämän olevan demonisen voiman motivoimaa. Tämä on Saatanasta ja meidän on aika tunnistaa, minkä kanssa olemme tekemisissä."

Robertson vastusti myös hindulaisuutta pitkään. 23. maaliskuuta 1995 hän juonsi hindulaisuuden vastaisen TV-ohjelman, jossa hän kutsui hindulaisuutta demoniseksi ja epäjumalia palvovaksi, ja vaati hindujen pitämistä poissa Yhdysvalloista.

Robertsonin kritiikki ei rajoittunut ei-kristillisin uskontoihin; 14. tammikuuta 1991 hän hyökkäsi eri protestanttisten uskontokuntien kimppuun ja kritisoi vaatimuksia, joiden mukaan hänen pitäisi suhtautua kohteliaasti eri kristillisiin uskontokuntiin: "Roskaa. Ei minun tarvitse olla kohtelias Antikristuksen hengelle."

Väitteitä rukouksensa voimasta

Robertson väitti käyttäneensä rukouksensa voimaa ohjatakseen hurrikaaneja; hän sanoi ohjanneensa muun muassa Gloria ja Felix ‑hurrikaaneja Yhdysvaltain itärannikolta.^lähde?

Hyökkäyksiä feminismiä, homoutta ja liberalismia vastaan

Robertson kuvasi feminismiä "sosialistiseksi, perheen vastaiseksi liikkeeksi, joka rohkaisee naisia jättämään aviomiehensä, tappamaan lapsensa, harjoittamaan noituutta, tuhoamaan kapitalismin ja ryhtymään lesboiksi". Robertson oli näissä asioissa usein samaa mieltä Jerry Falwellin kanssa, ja kannatti Falwellin näkemystä, jonka mukaan syyskuun 11. päivän terrori-iskut johtuivat "pakanoista, abortin kannattajista, feministeistä, homoista, lesboista ja Amerikan Siviilioikeuksien Unionista (ACLU)". Kun Falwellin lausunnosta nousi kohu, Robertson perui kannatuksensa ja sanoi, ettei ollut ymmärtänyt, mitä Falwell tarkkaan ottaen sanoi.

8. kesäkuuta 1998 Robertson tuomitsi 700 Club ‑ohjelmassa Disney Worldin ja Orlandon kaupungin yksityisen "Gay Days" ‑viikonlopun sallimisesta. Robertsonin mukaan homoseksuaalisuuden hyväksymisestä saattaisi seurata hurrikaaneja, maanjäristyksiä, tornadoja, terrori-iskuja ja "mahdollisesti meteoriitti". Lausunnosta seuranneen kohun johdosta Robertson palasi aiheeseen 24. kesäkuuta, jolloin hän lainasi Ilmestyskirjaa tukena näkemykselleen.

21. maaliskuuta 2006 Robertson teki 700 Clubissa kirja-arvostelua David Horowitzin yhdysvaltalaisten yliopistojen radikaaliprofessoreita kritisoivasta kirjasta The Professors, ja sanoi kirjassa kritisoitujen professorien olevan vain muutamia "30 000–40 000" vasemmistolaisprofessorista Yhdysvalloissa, joita hän nimitti "rasisteiksi, murhaajiksi, perversseiksi ja al-Qaidan tukijoiksi". Myöhemmin samassa ohjelmassa hän kuvaili samoja professoreja "umpikommunisteiksi".

Lausuntoja Yhdysvaltain politiikasta

Robertson kritisoi usein Yhdysvaltain hallitusta ja eri poliittisia ryhmittymiä ankarasti 700 Club ‑ohjelmassaan. Robertson muun muassa sanoi, että ydinaseen räjäyttäminen Yhdysvaltain ulkoministeriössä olisi hyvä ja tarpeellinen teko. Hän myös pilkkasi kirkon ja valtion erossa pitämistä kannattavia aktiiveja muun muassa väittäen, että nämä pitäisivät kirkon ja valtion epäsopivana yhdistämisenä esimerkiksi sitä, että valtion palokunta sammuttaisi tulipalon kirkossa. Robertsonin kritisoimat aktivistit kiistävät sanoneensa koskaan mitään edes tähän viittaavaa.

Hugo Chávezin murhavaatimus

Robertson pääsi kansainvälisiin otsikoihin vaadittuaan vuonna 2005 Venezuelan presidentti Hugo Chávezin salamurhaamista. Robertson väitti Chávezin muuttavan Venezuelan "tukikohdaksi kommunistien soluttautumiselle ja muslimiekstremismille koko Amerikan mantereella", ja ehdotti salamurhaa sotaa parempana keinona, koska se olisi halvempaa, ja öljytoimitukset jatkuisivat.

Viesti Doverille

10. marraskuuta 2005 Robertson kertoi Pennsylvanian Doverin asukkaille 700 Clubin lähetyksessä, että he olivat hylänneet Jumalan äänestäessään opetuslautakunnasta ulos kaikki älykkään suunnittelun eli uskonnollisen maailmankatsomuksen kannattajat. Robertson sanoi: "Haluan sanoa kaikille Doverin hyville asukkaille: Jos alueellanne tapahtuu katastrofi, älkää pyytäkö Jumalalta apua – heititte hänet juuri ulos kaupungistanne". Myöhemmin hän ehdotti Doverin asukkaille, että he pyytäisivät hädän hetkellä apua Charles Darwinilta.

Kommentit Ariel Sharonista

700 Clubin pääotsikkona oli 5. tammikuuta 2006 Israelin pääministeri Ariel Sharonin saama aivoverenvuoto, jonka johdosta hän joutui sairaalahoitoon. Pat Robertson esitti aivoverenvuodon olevan mahdollisesti Jumalan kosto Sharonille siitä, että tämä oli aikonut neuvotteluissa luovuttaa maata palestiinalaisille. Hän esitti entisen pääministeri Jitzhak Rabinin tulleen murhatuksi samasta syystä. Robertsonin ilmoitus herätti suuttumusta ja järkytystä sekä Yhdysvaltain kristilliskonservatiivien piirissä että Israelissa; Israelin matkailuministeriö perui välittömästi yhteistyöprojektinsa Robertsonin kanssa kristillisen lomakeskuksen rakentamiseksi Genesaretinjärvelle.

Evoluutio

Robertson tuomitsi jyrkästi evoluutioteorian. Hän kutsui evolutionismia ateistien ”uskonnoksi” ja rikkomukseksi ensimmäistä käskyä vastaan. Hän myös julisti evolutionismin kultiksi ja sen aktiiviset kannattajat fanaatikoiksi.

Ig Nobel

Robertsonille myönnettiin vuoden 2011 matematiikan Ig Nobel ‑palkinto ansionaan maailman opettaminen tarkkaavaisemmaksi matemaattisia oletuksia ja laskelmia tehtäessä. Hän oli ennustanut maailmanlopun tapahtuvan vuonna 1982. Samalla palkittiin myös muun muassa Elizabeth Clare Prophet (maailmanloppu 1990) ja Harold Camping (mm. 2011).