Perussuomalaisten puoluekokous 2017

Perussuomalaisten puheenjohtajavaali 2017

10. kesäkuuta 2017

Ehdokas Jussi Halla-aho Sampo Terho Äänet 949 629 Kannatus 56,2 % 37,2 %

Edellinen puheenjohtaja Timo Soini Uusi puheenjohtaja Jussi Halla-aho

Perussuomalaisten XII puoluekokous pidettiin 10.–11. kesäkuuta 2017 Jyväskylän Paviljongissa. Kesken hallituskauden tehtyjä puolueen kannatuskyselyjä, jotka osoittivat selvää kannatuksen putoamista, seuranneessa puheenjohtajavaalissa Jussi Halla-aho voitti Sampo Terhon. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaiset kuului Sipilän hallitukseen ja oli sitoutunut sen hallitusohjelmaan.

Sampo Terhon häviäminen johti puolueen eduskuntaryhmän jakautumiseen kahteen osaan. Terhoa pidettiin Timo Soinin suosikkiehdokkaana uudeksi puheenjohtaksi ja Halla-ahoa haastajana. Joka tapauksessa Sipilän hallituksessa mukana oleminen tarkoitti, että Terhon johdolla olisi jatkettu Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaa, kun taas Halla-ahon valinta olisi voinut tarkoittaa Sipilän hallituksen kaatumista erimielisyyksiin.

Viikon sisällä uuden puoluejohdon valitsemisesta oli enemmistö 37:stä kansanedustajasta eronnut puolueesta ja muodostanut oman eduskuntaryhmän nimeltä Uusi vaihtoehto, joka pelasti Sipilän hallituksen kriisiltä. Se pysyi hallituksessa ja takasi sille riittävän paikkaenemmistön eduskunnassa. Lisäksi yksi kansanedustaja loikkasi kokoomukseen.

Tausta

Perussuomalaisten laskenut kannatus

Timo Soini

Vuoden 2016 lopussa perussuomalaisten kannatus oli kyselytutkimuksen mukaan pudonnut edellisen vuoden eduskuntavaalien 17,6 äänestysprosentista 8,5 prosenttiin.

Liberaalin ajatushautomon e2:n vuoden 2016 lopulla julkaisemassa tutkimuksessa perussuomalaisille lojaaleista vastaajista 62 prosenttia piti hallituksen tekemiä säästöjä eli leikkauksia perusteltuina. Toinen tutkimuksen tekijöistä, Jussi Westinen, tulkitsi tuloksista näkyvän vahvasti sen, ettei Sipilän hallituksen talouspolitiikka ollut tyydyttänyt merkittävää osaa entisistä äänestäjistä. Perussuomalaisten kannattajia oli siirtynyt SDP:n, vasemmistoliiton ja pienpuolueiden kannattajiksi sekä nukkuviksi.

Äänestämättömien ryhmään tai eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajiksi siirtyneet entiset perussuomalaisten äänestäjät olivat Westisen mukaan ”hyvin maahanmuuttovastaisia ja pettyneitä demokratian toimivuuteen”.

Vaikka leikkauspolitiikan kannattaminen oli tutkimuksen mukaan yksi harvoista kolmea hallituspuolueita yhdistävistä arvoista (tärkeimmät muut olivat globaalin vastuunkannon rajoittaminen ja vapaaehtoinen maanpuolustus), säästötoimenpiteet olivat vaikeimpia juuri perussuomalaisille. Vasemmistopuolueita kannattamaan siirtyneet olivatkin tyytymättömiä julkisen sektorin leikkauksiin. Hallituspuolueissa oli erimielisyyttä suhteessa maahanmuuttajien kotouttamiseen, EU-velvoitteisiin, vapaaseen liikkuvuuteen ja Venäjä-suhteisiin.

Puoluekokouksen alla

Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lähestyessä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ilmoittautui maaliskuussa 2017 puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi. Hänen päävastustajansa oli kansanedustaja Sampo Terho, jonka katsottiin olevan puolueen pitkäaikaisen puheenjohtajan Timo Soinin suosikki. Kuukausia aikaisemmin puolueen kansallismielisten jyrkkä siipi oli vahvistanut sosiaalisessa mediassa lobbausta puolueen linjan kääntämiseksi silloista johtoa maahanmuuttokriittisemmälle linjalle. Puolueen eduskuntaryhmän enemmistö sen sijaan Helsingin Sanomien mukaan oli maltillisia, jotka alkoivat miettiä, mitä tehdä, jos puolue muuttuisi selvästi EU- ja maahanmuuttokriittisemmäksi ja kansallismielisemmäksi. He totesivat, ettei pelkkä Halla-ahon valinta välttämättä olisi suuri ongelma, vaan uusien varapuheenjohtajien nimet olisivat tärkeitä.

Keväällä 2017 käydyissä kuntavaaleissa, Halla-aho oli selvästi Terhoa suositumpi äänten määrällä mitattuna. Myös europarlamenttivaaleissa 2014 Halla-aho oli menestynyt Terhoa paremmin. Ennen puoluekokousta Terho oli nostettu Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi 5. toukokuuta 2017 ja Terho oli perussuomalaisten viides ministeri Sipilän hallituksessa.

Myös muut puolueet olivat alkaneet spekuloida sillä, että osa perussuomalaisten edustajista saattaisi erota ryhmästään. Eduskunnassa arvailtiin 20 edustajan voivan irtautua.

Suljetussa Halla-aho Puheenjohtajaksi -Facebook-ryhmässä alettiin jo keväällä tarjoamaan Halla-ahon kannattajille liitymisapua puolueeseen ja samalla organisoitiin kimppakyytejä kesän puoluekokoukseen.

Media-akkreditointien hylkääminen

Ennen kokousta herätti kummastusta perussuomalaisten päätös evätä useiden journalistien pääsy Jyväskylän puoluekokoukseen. Puoluevirkailija Matti Putkonen vahvisti, että puoluetoimisto oli hylännyt useiden toimittajien media-akkreditoinnit. Hänen mukaansa perussuomalaiset eivät halunneet kokoukseen toimittajia, jotka edustivat puolueen kannalta epärelevantteja lehtiä tai medioita. Yksi hylkypäätöksen saaneista oli kolumnisti Kaarina Hazard, jonka mukaan hylättyjä hakemuksia oli kaikkiaan 13. Hänen lisäkseen paikalle ei päästetty muun muassa Voima-lehden toimittajaa. Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho piti media-akkreditointien epäämistä erikoisena ja lyhytnäköisenä.

Hallitus valmistautuu

Jussi Halla-aho

Puheenjohtajavaalin lähestyessä kyselytutkimukset alkoivat yhä vahvemmin kallistua Halla-ahon voiton puolelle, ja muille hallituspuolueille alkoi olla jo varsin selvää, ettei jyrkän EU-kriitisiksi muuttuvien perussuomalaisten kanssa tehtäisi hallitusyhteistyötä. Mahdollinen uusi hallitus, jonka muodostaisivat keskusta, kokoomus, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue antaisi vain epävarman yhden kansanedustajan enemmistön. Hallituspiireissä käytiin läpi kaikkia muitakin vaihtoehtoja.

Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti 3. kesäkuuta – viikkoa ennen perussuomalaisten puoluekokousta – hallituksen varautuneen Jussi Halla-ahon valintaan. Nurmen mukaan kokoomus oli ilmoittanut, ettei missään tapauksessa suostuisi hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa, ja se oli pakottanut pääministeri Sipilän ja sitä myötä hallituksen vakavasti harkitsemaan mahdollisuutta, jossa soinilais-terholaiset eroaisivat puolueestaan ja muodostaisivat oman ryhmän. Myös Nurmen tietojen mukaan irtautujia uskottiin olevan ”vähintään 20”. Tämä jo yksinään olisi varmistanut enemmistöhallituksen, mutta pääministeri Sipilä voisi halutessaan yrittää vahvistaa asemaansa kristillisdemokraateilla ja RKP:llä. Lännen Median omassa kyselytutkimuksessa Halla-ahon voitto puoluekokouksessa näytti hyvinkin mahdolliselta, mutta kansanedustajista Terhoa kannatti selvä enemmistö, 14 kansanedustajaa ja Halla-ahoa vain 8. Nurmen arvion mukaan Halla-ahon voitto tietäisi Soinin ulkoministeriyden loppua.

Eduskuntaryhmän jakautuessa Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö voisivat todennäköisesti jatkaa ministereinä, vaikka Halla-aho olisi valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi.

Toisena esillä olleena vaihtoehtona Halla-ahon voiton varalta oli perussuomalaisten poistaminen hallituksesta mutta suurehkon joukon jäseniä loikkaaminen muihin puolueisiin, osa hallituspuolueiden riveihin.

Soinin ulkoministeriyden loppua Halla-ahon voittaessa piti selvänä myös Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko. Halla-aho oli kommentoinut uutisointia viittaamalla ”seteliselkärankaisiin” viitaten perussuomalaisten edeltäjän SMP:n historiaan.

Timo Soini kiisti arvelut jyrkästi blogissaan ja väitti ajatuksen loikkaamisestaan perustamastaan puolueesta olevan ”mieletön” ja viittasi Juudaksen kohtaloon. Hän kutsui loikkareita ”luusereiksi” ja arvosteli kovin sanoin mediaa perusteettomista spekulaatioista.

Myös Huusko piti 1. varapuheenjohtajan Niinistönkin ministeriyttä hyvin epävarmana, jos Halla-aho voittaisi.

Puolueen oman kansanedustajan Kaj Turusen mielestä Jussi Halla-aho veisi perussuomalaiset oppositioon, kun taas Terho pitäisi puolueen hallituksessa. Huusko ei uskonut kummankaan ehdokkaan voivan nostaa perussuomalaisten kannatusta. Halla-ahon hän uskoi vievän puolueen lähes varmasti oppositioon. Terhoa hän kuvaili ”tiukkailmeiseksi asiapoliitikoksi, jota voisi erehtyä luulemaan oikean laidan kokoomuslaiseksi tai EU-änkyräpään keskustalaiseksi”, jonka retoriikan kykyyn vedota kansaan hän ei uskonut. Huusko ei uskonut puolueen valtataistelun päättyvän puoluekokoukseen.

Puoluekokous

Lauantaina 10. kesäkuuta 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi. Hänet valittiin suoraan ensimmäisellä kierroksella saatuaan 56,2 % äänistä. Toiseksi tullut Terho sai äänistä 37,2 %. Muista ehdokkaista kansanedustaja Leena Meri sai 3,6 %, kansanedustaja Veera Ruoho 2,6 % ja Riku Nevanpää 0,5 % äänistä.

Puolueen 1. ja 3. varapuheenjohtajiksi valitut kansanedustajat Laura Huhtasaari (781 ääntä, J. Niinistö 450 ääntä) ja Juho Eerola (54,59 %, Tavio 13,39 %) saivat paikkansa ylivoimaisin äänienemmistöin. 2. varapuheenjohtajaksi valittu Teuvo Hakkarainen oli niin ikään selvä voittaja (1. kierros 40,76 %, Juvonen 15,10 %; 2. kierros Hakkarainen 63 %, Juvonen 37 %). Huomiota herätti hylättyjen äänten suuri osuus jokaisessa äänestyksessä, mikä johtui sähköisen äänestyksen käytöstä. Perussuomalaisten Satakunnan piirin entinen puheenjohtaja Seppo Toriseva kertoi myöhemmin, loikattuaan perussuomalaisista sen kanssa kilpailevaan sinisiin, että Teuvo Hakkaraisen valinta toiseksi varapuheenjohtajaksi olisi tehty huumorilla. Toriseva totesi, että puoluekokousedustajat olivat ottaneet ”vähän mehua päivän mittaan”.

Kaikkien puoluejohtoon valittujen katsottiin edustavan perussuomalaisten eduskuntaryhmän jyrkintä maahanmuuttovastaista siipeä. Seikku Kaita esitti kokouksen valtuustoäänestykseen oman henkilölistansa. Kaidan lista hävisi äänestyksessä selvästi, mutta Helsingin Sanomien mukaan tulevat irtautujat pitivät esitystä itsessään vahvistuksena sille, että Suomen Sisu yritti vallata koko puolueen.

Puoluekokous hyväksyi äänin 497–122 Halla-ahon ehdotuksen, että mahdollisen presidenttiehdokkaan asettamisesta vuoden 2018 vaaleihin päättää myöhemmin puoluevaltuusto. Ehdotus puolueen sääntöjen muuttamisesta hylättiin.

Uuden vaihtoehdon perustaminen

Pääartikkeli: Sininen eduskuntaryhmä

Maanantaina 12. kesäkuuta hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä ja Petteri Orpo kertoivat hallituksen kaatumisesta, sillä edellytyksiä hallitusyhteistyön jatkamiselle Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa ei ollut. Seuraavana päivänä 13. kesäkuuta 2017 tiedotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta, ja 20 perussuomalaista kansanedustajaa perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän ja antoi tukensa Sipilän hallitukselle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä supistui Uuden vaihtoehdon muodostamisen jälkeen 15 edustajan vahvuiseksi, kun vielä kaksi kansanedustajaa kertoi eroavansa ryhmästä. Myöhemmin samana päivänä Sipilä ilmoitti, ettei aio jättää hallituksen eropyyntöä ja esitti, että hallitusyhteistyö jatkuu tämän uuden ryhmän kanssa.

Jälkipyykki

Timo Soini kertoi myöhemmin torstaina 15. kesäkuuta blogissaan syyn loikkaukseensa. Soinin mukaan se oli Suomen Sisun järjestämä vallankaappaus, jota oli suunniteltu jo vuoden ajan sosiaalisessa mediassa. Puoluevaltuustovaalissa sisulaiset haastoivat piirijärjestöjen kannan esittämällä oman listansa. Hänen mukaansa eduskuntaryhmästä eroamisessa kyse ei ollut henkilövalinnoista vaan pitkään jatkuneesta ”salaisesta organisoidusta junttatyöstä suljetuilla keskustelupalstoilla”. Soini piti toimintaa ”härskinä ja hävyttömänä”.

Simon Elo ja Sampo Terho sanoivat perussuomalaisten uuden johdon linjan ajavan puolueen ikuiseksi oppositiopuolueeksi.

Suomen Sisun perustajajäsen Teemu Lahtinen myönsi Verkkouutisille, että Sisu oli tehnyt puoluekokoukseen kilpailevan listan. Lahtinen kuitenkin kiisti, että Sisu olisi liputtanut listassa Halla-ahoa tai Nuivan manifestin allekirjoittajia. Lahtisen mukaan listoilla haluttiin protestoida puolue-eliittiä, erityisesti entistä puheenjohtajaa Raimo Vistbackaa, vastaan.

Lahtinen kuitenkin myönsi, että Halla-aholla oli kannatusta Sisun keskuudessa.

Suomen Sisun silloinen puheenjohtaja, perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kiisti Soinin väitteet Sisun junttaamisesta.

16. kesäkuuta Perussuomalaisten puoluehallitus päätti erottaa Uuteen vaihtoehtoon loikanneet perussuomalaisista. Niille jotka tekivät päätöksen pikaistuksissaan annettiin kesäkuun loppuun asti aikaa vaihtaa takaisin.

Kansanedustajat Tiina Elovaara, Jari Lindström ja Simon Elo kertoivat, että puheenjohtajaäänestyksen selviämisen jälkeen Halla-ahon kannattajat olisivat tehneet salissa natsitervehdyksiä muistuttaneita käsitervehdyksiä. Väitteelle ei kuitenkaan löytynyt vahvistusta, vaan julkisuuteen tulleissa kuvissa esiintyneet nostetut kädet liittyivät äänestystilanteisiin. Osa kuvissa olleista henkilöistä teki Elosta ja Elovaarasta rikosilmoituksia, jotka eivät kuitenkaan johtanut esitutkintaan.

Yhtenä kokouksen puheenjohtajista toiminut varatuomari Matti Torvinen kertoi Halla-ahon kannattajien näyttäneen hänelle keskisormea ja tehneen kurkunleikkauseleitä sekä huutaneen ”Torvinen nirri pois”. Torvisen mukaan kokous eteni kohti kaaosta, jolloin järjestyksen palauttamieksi puheenjohtajaa piti suojata turvamiehillä. Torvinen kuvaili tilannetta ”hämmentäväksi ja uhkaavaksi” ja kertoi poistuneensa kokouspaikalta, niin ettei häntä tunnistettaisi. Torvisen mukaan sekaannusta aiheutti myös oululainen kaupunginvaltuutettu Sebastian Tynkkynen, joka ryntäsi turvamiesten ohitse puhujapönttöön presidenttiasian käsittelyn yhteydessä. Torvinen piti kummallisena, että kokouksen varsinainen puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi hyväksyi Tynkkysen luvattoman puheenvuoron, joka myös muutti kokouksen työjärjestystä. Tynkkysen mukaan sekasorto syntyi, kun häntä ei päästetty pitämään työjärjestyksen mukaista puheenvuoroa. Hänen mukaansa Torvinen oli huutanut, ettei Tynkkysen mielipidettä tarvita. Tynkkynen myös syytti puolueesta eronneita disinformaation levittämisestä ja vertasi toimintaa House of Cards -draamasarjaan.

Puolueesta eronneet kansanedustajat kertoivat saaneensa Halla-ahon kannattajilta runsaasti vihapuheena pidettävää palautetta, jotka sisälsivät tappo- ja raiskausuhkauksia. Puheenjohtajaehdokkaana ollut Sampo Terho julkaisi blogissaan osan saamastaan vihapostista, jossa muun muassa toivottiin hänen kuolemaansa. Terho toivoi, että ne auttavat ihmisiä ymmärtämään, miksi hänen taakseen jättämä puolue alkoi tympäisemään. Kansanedustaja Simon Elo puolestaan kertoi saaneensa myös perheeseensä liittyviä uhkauksia sekä juutalaisvastaisia viestejä. Vihapalautteen johdosta eduskunnan turvapalvelu oli antanut edustajille toimintaohjeet.

22. kesäkuuta Ritva Elomaa ilmoitti palaavansa perussuomalaisten eduskuntaryhmään. 27. kesäkuuta Arja Juvonen palasi myös perussuomalaisiin.

Mielipidemittaukset

Helsingin Sanomat teetti pari päivää perussuomalaisten jakaantumisen jälkeen kyselyn, jonka mukaan noin 60 % kansalaisista hyväksyi puolueesta irtaantuneiden kansanedustajien toimet. Perussuomalaisten äänestäjistä sen hyväksyi noin 35 %. Saman kyselyn mukaan perussuomalaisia voisi äänestää 12 % ja puolueesta irtaantuneita 9 % vastaajista.

Lähteet

• Ville Pitkänen, Jussi Westinen: Miksi hallitukset kompuroivat (PDF) 31.10.2016. e2. Arkistoitu ISBN 978-952-5895-98-8 Viitattu 16.6.2017.

Kirjallisuutta

• Nurmi, Lauri: Perussuomalaisten hajoamisen historia. Helsinki: Into, 2017. ISBN 978-952-264-878-5

Aiheesta muualla

• YLE:n selvitys Perussuomalaisten hajoamisesta ja Uuden vaihtoehdon muodostamisesta Kuka tiesi ja mitä? Näin Jussi Niinistö apureineen hajotti perussuomalaiset ja juoni loikan takaisin hallitukseen. Yle.fi.