Pitsi
Pitsi on langasta tehty koristeellinen kangas, joka voidaan valmistaa usealla eri tekniikalla käsin tai koneellisesti.[1] [2] Pitsi valmistetaan koristeeksi [3]ja se on usein rakenteeltaan verkkoa, jossa erikokoiset silmukat tai pistot muodostavat kuvioita. Asusteena käytettäessä pitsi usein on nauhamaista ja kiinnitetään liinavaatteen tai vaatekappaleen reunaan, mutta voi olla myös itsenäinen esine (pitsiliina), vapaamuotoinen koriste esimerkiksi upotuksena, tai kangasmainen (esimerkiksi morsiushuntuna).
Pitsiä tehdään käsin muun muassa ommellen eli neulalla kirjontaa muistuttavalla tekniikalla, mutta myös irrallisena ilman pohjakangasta, virkkaamalla, nypläämällä, tai neulomalla. Muita tekniikoita ovat muun muassa käpypitsi eli frivolitee-pitsi ja battenbergin- eli renessassipitsin nimellä tunnettu nauhapitsi, jossa kapeaa nauhaa ommellaan koristeellisiin muotoihin. Myös kangaspuilla voi tehdä pitsipoimintaa. Sitä kudottaessa loimilankoja kierretään yhteen, jolloin kankaaseen muodostuu reikiä. Solmeilulla, kuten fransuilla ja makramee-tekniikalla, saa aikaan myös pitsimäisiä koristuksia.[4]
Aluksi pitsiä tehtiin ommellen Italiassa, Ranskassa ja Flanderissa. Flanderissa kehittyi myös nypläys, jossa puisiin nypylöihin kiinnitettyjä lankoja solmitaan ja palmikoidaan yhteen.[1] Nyplätty ja ommeltu pitsi luetaan niin kutsuttuihin aitopitseihin, joita pidetään pitseistä arvokkaimpina. Nykyään pitsiä valmistetaan pääasiassa koneellisesti. Suomen ensimmäisen koneellisen pitsin ja nauhojen kudontatehtaan perusti Pietarsaareen vuonna 1911 Anders Lassfolk.[5]
Suomessa erityisen tunnettuja pitsejä ovat Rauman nyplätyt pitsit.[6] Kansainvälisesti tunnettuja ovat Venetsian, Brysselin ja Ranskan pitsilaadut.[7]
- frivolitee eli käpy- tai sukkulapitsi: solmuilla päällystetyistä lankalenkeistä muodostuva pitsi. Kävyllä eli pienellä sukkulalla solmimisen lisäksi frivoliteepitsiä voidaan valmistaa neulalla tai virkkuukoukulla.
- nyplätty pitsi: lukuiset langat solmitaan ja punotaan yhteen nuppineulojen avulla monimutkaisiin muotoihin.
- irlanninpitsi: irtonaiset virkatut pitsiaiheet kuten kukkaset ja lehdet sommitellaan kuvioiksi ja yhdistetään virkkaamalla niiden välille verkkoa.
- tyllipitsi: tyllipohjalle ommellaan tai virkataan kuvioita.
- nauhapitsi: kapeaa ohutta nauhaa sommitellaan ommellen lenkeiksi ja kiemuroiksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 831-832 (Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti) runeberg.org. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Pitsisivusto: Aloitussivu punomo.fi. Viitattu 5.11.2019.
- ↑ Saramäki,Rinna; Honkimäki, Riina ja Jormalainen, Emmi: Pitsikirja, s. 11. WSOY, 2010.
- ↑ Saramäki et alii 2010, s. 42.
- ↑ Kauppaneuvos Anders Lassfolk (1876–1954) kansallisbiografia.fi. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ PITSIN HISTORIA | pitsinnyplaajat www.suomenpitsinnyplaajat.fi. Viitattu 6.11.2019.
- ↑ Lace Origins Seabastian Hubpages
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koskennurmi-Sivonen, Ritva. (toim.) Lankatekniikoiden käsikirja. Helsinki: Tammi, 2013. (Käpypitsi s.186–193).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rauman Pellava ja Pitsi (Arkistoitu – Internet Archive).
- Raumanpitsi (Arkistoitu – Internet Archive).
- Csetneki Magyar Csipke, Hungarian lace (Arkistoitu – Internet Archive).
- Csetneki Magyar Csipke Galeria (Arkistoitu – Internet Archive).
- Heinämaan pitsiperinne