Siunattu hulluus (elokuva)
Siunattu hulluus | |
---|---|
DVD-julkaisun kansi. |
|
Ohjaaja | Rauni Mollberg |
Käsikirjoittaja |
Rauni Mollberg Panu Rajala |
Perustuu | Aapelin romaaniin Siunattu Hulluus (1948) |
Kuvaaja | Timo Kapanen |
Leikkaaja | Kari Kangassalo |
Lavastaja | Juhani Pirskanen |
Pääosat |
Mikko Nousiainen Toivo Tuomainen Martti Kuosmanen |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Yleisradio |
Levittäjä |
Yleisradio / Tallennepalvelu VLMedia |
Ensi-ilta | 9. joulukuuta 1975 |
Kesto | 150 minuuttia |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Siunattu hulluus on vuonna 1975 valmistunut Rauni Mollbergin ohjaama suomalainen televisioelokuva. Se pohjautuu Simo Puupposen (”Aapeli”) romaaniin Siunattu hulluus. Elokuvan käsikirjoittivat Rauni Mollberg ja Panu Rajala. Pääosia kolmena veljeksenä näyttelevät Mikko Nousiainen, Toivo (Topi) Tuomainen ja Martti Kuosmanen.
Siunattu hulluus sai Telvis-kunniakirjan 1975.[1].
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarinaa kertoo yläkansakoulun opettaja Vilhelm Horsma, joka kirjoittaa muistelmiinsa Rummukaisten veljeksistä Anasta, Vilippuksesta ja Elmeristä. Horsma kertoo aluksi Rummukaisten perheestä yleensä ja myöhemmin veljesten retkestä ”hullujenhuoneelle”. Veljeksistä nuorinta, Elmeriä, pidetään hiljaisen ja poikkeavan luonteensa takia vähämielisenä, minkä takia Ana ja Vilippus lähtevät traktorin vetämällä kärryllä viemään häntä mielisairaalaan. Matkansa aikana he kohtaavat erinäisiä vastoinkäymisiä ja sattumuksia, muun muassa liikennepoliisin sekä sulavasuisen huijarin Lempisen, joka varastaa Anan takin veljesten nukkuessa.
Myöhemmin he pysähtyvät pienelle maatilalle lepäämään. Siellä Elmeri ja nuori piikatyttö, nimeltään Ruusu, ihastuvat toisiinsa. Maatilalta poliisipartio ottaa Anan ja Vilippuksen kiinni luullessaan heitä vankikarkureiksi tajuten erehdyksensä vasta poliisiasemalla. Sieltä päästyään veljekset kohtaavat Lempisen vielä kerran tämän ollessa nyt saarnaajana pienen kylän ladossa. Lempiselle takkivarkaudesta vihastunut Ana yrittää käydä häneen käsiksi, mutta Lempisen harras kuuntelijajoukko estää sen ja ajaa veljekset pakoon.
Päästessään vihdoin matkansa määränpäähän Ana ja Vilippus eivät saa sittenkään kerrotuksi sen varsinaista tarkoitusta retkeen jo kyllästyneelle Elmerille. Niinpä he lähtevätkin takaisin kotiin. Mukaansa he noutavat Elmerin uuden ihastuksen, Ruusun. Tarina päättyy Vilhelm Horsman loppusanoihin ja toteamukseen: ”Hyviä on vähän, pahoja vielä vähemmän, mutta meitä siunatusti hulluja on lukematon määrä.”
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ TV2 Teatterille palkitut ohjelmat (Arkistoitu – Internet Archive), Yle Vintti. Viitattu 15.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siunattu hulluus Elonet.
- Siunattu hulluus Internet Movie Databasessa (englanniksi)