Teekkari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Teekkarifukseja matematiikan peruskurssin luennolla Teknillisessä korkeakoulussa.

Teekkari on teknillisten yliopistojen opiskelijoista käytetty nimitys.[1] Myös monialayliopistojen teknillisten aineiden opiskelijoita ja nykyisen opintorakenteen mukaisia tekniikan kandidaatteja kutsutaan teekkareiksi.

Teekkarikulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknillisissä yliopistoissa ja tiedekunnissa vallitseva teekkarikulttuuri tunnetaan termeistä, joista osan voi löytää myös muualta yliopistomaailmasta: muun muassa teekkarilakki, wappu, jäynä, kiltatoiminta, speksi, sitsit, ekskursiot, teekkarihaalari ja tempaukset.

Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa. Kuva vuodelta 2007.
Fukseja vetämässä köyttä
Koneinsinöörikillan ja Sähköinsinöörikillan fukseja vetämässä köyttä Tela-Weeraa vastaan syksyllä 2015.

Teknillisissä yliopistoissa järjestetään vuoden mittaan paljon erilaisia tapahtumia ja juhlia. Ensimmäisen vuoden opiskelijat eli niin sanotut fuksit keräävät merkintöjä näistä tapahtumista fuksipistevihkoon. Tietyn pistemäärän kerättyään fuksi on oikeutettu painamaan teekkarilakin päähänsä seuraavana vappuna. Pisteitä keräämättömät fuksit saavat tupsulakkinsa vasta äitienpäivän jälkeisenä maanantaina. Tampereella on erityinen perinne kastaa tuoreet teekkarit nosturilla hyiseen Tammerkoskeen ja Lappeenrannassa käydään pulikoimassa Saimaassa. Oulussa fuksit uivat Oulujoen sivuhaarassa Åströminpuistossa. Vaasassa tekniikan fuksit kylpevät kaupungintalon vieressä olevassa suihkulähteessä.[2] Jyväskylässä teekkarit pulahtavat Jyväsjärvessä Mattilanniemen rannasta.lähde?

Teekkarit saavat käyttää teekkarilakkia vuosittain toukokuun alusta syyskuun loppuun. Muuna aikana lakkia saa käyttää vain esimerkiksi ekskursioilla, itsenäisyyspäivän soihtukulkueessa sekä vappulehden myynnissä. Yleensä tätä varten tarvitsee anoa erityistä lupaa ylioppilaskunnalta, joka määrittää, mikä on sopiva tilanne käyttää lakkia kesäkauden ulkopuolella.[3] Eri teknillisten yliopistojen lakit ovat erilaisia, ja esimerkiksi Oulun teekkarilakissa on vaikutteita neljän tuulen hatusta (tupsu lähtee reunasta). Lakin kokardina käytetään teknillisissä yliopistoissa ylioppilaskunnan kokardia ja monialaisissa yliopistoissa teekkariyhdistyksen tai killan kokardia.

Vapun lähestyessä teekkarit näkyvät kaupunkikuvassa erityisesti vappulehtiä myymässä. Otaniemen teekkarit kauppaavat parittomina vuosina Äpyä ja parillisina Julkkua.lähde? Tampereella Tampilla on pitkät perinteet.[4] Muita teekkarien tekemiä vappulehtiä ovat Oulussa arkkitehtuurin opiskelijoiden Ööpinen, Lappeenrannassa Hässi, Vaasassa Wapina ja Turussa Pönkeli. Vapun viettoon kuuluvat nykyään myös olennaisesti wappuradiot; Otaniemessä Radiodiodi, Tampereella Rakkauden wappuradio, Lappeenrannassa Norpparadio ja Oulussa Rattoradio.[5]

Teekkareilla on myös vahva laulukulttuuri. Eri paikkakuntien teekkareilla on omia laulukirjoja, joihin on kerätty perinteisiä akateemisia lauluja. Lappeenrannan teekkarien laulukirja on PunaMusta. Tampereella lauletaan Rasputin-nimisestä kirjasta. Otaniemessä lähes jokaisella killalla on oma laulukirjansa. Lisäksi Otaniemen ylioppilaskunnalla on oma laulukirjansa nimeltään Teekkarien punainen laulukirja. Oulussa lauletaan Laulukalusta, joka on Oulun Teekkariyhdistyksen (OTY) julkaisema. Oulun yliopistossa on lisäksi käytössä teekkariperinneseura Droitin julkaisema, Laulukalua pienikokoisempi Tasku-Teppo.[6] Turun yliopistossa on käytössä Urho Matti.

Joissain teekkarikaupungeissa on teekkareiden muodostamia soluyhteisöjä. Tampereen Annalassa sijaitsee Tupsula-nimellä kutsuttava 42 teekkariasukkaan kommuunina toimiva kerrostalo.[7] Otaniemen AYY:n soluasunnoissa toimii nykyisin soluyhteisöjä kuten Bratislawa Youghurt (BY) ja Joutomiehet.lähde? Viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut toiminnassa ainakin Just Pure Iron (JPI), Ryttylän visa, 51 cl ja Solukyttääjät -nimiset yhteisöt.lähde?

Teekkarilakki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tamperelainen teekkarilakki.
Pääartikkeli: Teekkarilakki

Teekkarilakki on ylioppilaslakkia muistuttava päähine, jota teekkarit käyttävät ensimmäisen opiskeluvuotensa vapusta lähtien. Lakkia käytetään ainakin Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa lakki on valkoinen ja sen oikealle puolelle on kiinnitetty tupsullinen naru. Naru ja tupsu ovat mustaa silkkiä.

Lakin käyttämisestä on määritelty yksityiskohtaisella ohjesäännöllä, joita Suomessa ylläpitävät kunkin teknillisen yliopiston ylioppilaskunta tai monialaisen yliopiston tapauksessa teekkariyhdistys. Yleisen säännön mukaan teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttöaika alkaa vappuna ja päättyy syksyllä lakinlaskijaisiin. Lakin ulkomuoto, lakin käyttöön liittyvät perinteet ja lakkia koskevat säännöt vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain.

Teekkarihaalari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teekkareita haalareissa teekkarilakkeineen.
Pääartikkeli: Opiskelijahaalari

Teekkarihaalari on teekkarien käyttämä asuste opiskelijatapahtumissa. Teekkarihaalari on helppo asuvalinta erilaisiin opiskelijatilaisuuksiin ja haalareilla voi suojata alla olevia vaatteita lialta.

Haalareiden käyttötavoissa on eroja eri yhdistysten välillä. Jotkut teekkarit käyttävät haalareita yritysvierailuilla, toiset suosivat virallisempaa pukeutumista.lähde? Myös yritysvierailun luonne saattaa vaikuttaa haalarien käyttöön: esimerkiksi Otaniemessä on tapana, että haalarit puetaan päälle yritysvierailuille lähinnä silloin, kun vierailut ovat osa pidempää matkaa, esimerkiksi muualle Suomeen kohdistuvaa parin päivän ekskursiota.lähde?

Haalariin kerätään usein kangasmerkkejä muistoiksi eri opiskelijatapahtumista ja niissä tavatuista muista opiskelijoista, joiden kanssa merkkejä on vaihdettu. Lisäksi monet yritykset jakavat opiskelijoille ilmaisia promootiomerkkejä messuilla ja yritysvierailuilla. Haalarimerkit ovat tärkein tapa modifioida opiskelijahaalareita, ja merkitön haalari voidaan nähdä passiivisuuden osoituksena.[8] Joissain piireissä esiintyy myös kavereiden haalareihin piirtämistä ja kirjoittamista, etenkin haalareiden värin ollessa vaalea. lähde?

Haalarien väritys ja selässä oleva killan logo ilmaisee kantajansa opiskelupaikan sekä koulutusohjelman.[9] Joissakin opiskelijapiireissä on tapana vaihtaa osa haalarin lahkeesta tai hihasta tyttö- tai poikaystävän, tai muuten tärkeän ihmisen kanssa. Ohjelmaa vaihdettaessa on mahdollista ommella uusien ja vanhojen haalareiden osia yhteen esimerkiksi siten, että ylä- ja alaosa tai eri lahkeet ovat erivärisiä.

Haalarit olivat tuttuja teekkareille tehtaissa ja rakennustyömailla jo 1900-luvun alkupuoliskolla, mutta varsinaiset teekkarihaalarit saivat alkunsa, kun vuonna 1959 opintonsa aloittaneiden vuorimiesten ryhmä Oopperan ystävät hankki itselleen omat haalarit, joita voi kutsua kurssihaalareiksi.[8] Vuonna 1966 teekkarit järjestivät tempaussarjan Temppu'66, joka liittyi TKK:n muuttoon Helsingistä Otaniemeen. Tempauksessa käytettiin keskiruskeaa puuvillahaalaria.[8] Eriväriset kiltahaalarit tulivat käyttöön 1980-luvulla.[8] Haalarien käyttö on Suomessa levinnyt kattavasti myös muiden opiskelijoiden keskuuteen.

Laulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teekkareiden ensimmäinen laulukirja julkaistiin 1929. Sen aikalaiskritiikissä arveltiin ”riettaalla hengellä laadittujen laulujen herättävän inhoa ja kauhua vakavasti ajattelevissa piireissä”.

Teekkarihymni on perinteikäs teekkarilaulu, joka on tapana laulaa teekkaritapahtumissa vuorokauden vaihtuessa. Tempo, toistojen määrä ja nykyisin myös ensimmäisen säkeen sanat vaihtelevat paikkakunnittain. Hymni on sanoitettu 1800-luvun lopulla tai 1900-luvun alussa, mutta alkuperä on hämärän peitossa. 1940-luvulla fukseille on kerrottu sen sanojen löytyneen Tampereella 1918 kaatuneen teekkarin taskusta. Toisen versioiden mukaan laulu on sepitettu Turkin sodan tai jo Krimin sodan aikana. Toisaalta kuplettilaulaja Affu Tanner on väittänyt tehneensä sanat 1912 ryyppäjäisten aikana. Laulusta on kuitenkin todisteita jo Paavo Koposen teekkarihistoriikista ja lisäksi laulun alun sanat löytyvät jo teekkareiden laskiaiskulkuetta käsittelevästä Helsingin Sanomien uutisesta vuodelta 1907. Asiaa tutkinut Tommi Syrjänen uskoo laulun syntyneen vuosien 1902–1905 välillä. Lähtökohtana olisi ollut 1900-luvun alussa suosittu laulu, joka on kuitenkin vaipunut unohduksiin. [10][11]

Teekkarihymnin sanat Tampereella, Turussa ja Otaniemessä:

»Yö kuin sielu teekkarin on pimiä,
takajoukko nukkuu vain, nukkuu vain.
Tarhapöllön ääni kimiä,
kuuluu pappilasta päin, kuuluu päin.
Ja taas ja siis ja
yks, kaks, kolme, neljä, viis.»
(Teekkarihymni)

Teekkarihymnin alkuperäisen version ensimmäinen säe kuului: "Yö kuin sielu neekerin on pimiä.". Tämä nähtiin ongelmallisena neekeri-sanan käytön vuoksi. Syksyllä 2015 Tekniikan Akateemisten Teekkarivaliokunta kehotti teekkareita jättämään neekeri-sanan laulamatta. [12] Aalto-yliopiston ylioppilaskunta antoi myös syksyllä 2016 lausunnon, että teekkarihymnin sanat eivät heijasta ylioppilaskunnan arvoja. Nykyisin teekkarihymnin alku vaihtelee paikkakunnittain: Tampereella, Turussa ja Otaniemessä ensimmäinen säe kuuluu "yö kuin sielu teekkarin on pimiä", Lappeenrannassa "yö jo Saimaan ylle alkaa hiipiä" ja Oulussa "yö kuin kaamos pohjoisen on pimiä".

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. ↑ Vaasan teknillinen seura. Teekkarikaste07 (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 19.8.2007
  3. ↑ https://tampereenteekkarit.fi/teekkarikulttuuri/teekkarilakki/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Historiaa – TAMPPI tamppi.fi. Arkistoitu 7.7.2015. Viitattu 3.1.2019.
  5. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 23.8.2018
  6. ↑ Teekkarilaulut - Teekkarit. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 3.10.2019.
  7. ↑ Tupsula. Viitattu 3.10.2019.
  8. ↑ a b c d Metso, Tiina: Paha on teekkarin alasti olla. TEK-lehti, 2014, nro 25. ISSN 1459-1898 Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Haalarit digit.fi. Viitattu 18.10.2022.
  10. ↑ Teekkarihymnin jäljillä lehti.tek.fi. 3.6.2014. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 14.3.2018.
  11. ↑ Tommi Syrjänen: Tarinaa Teekkarihymnistä tek.fi. 3.9.2013. Arkistoitu 14.4.2021. Viitattu 14.3.2018.
  12. ↑ AYY: "Teekkarihymnin n-sana jääköön historiaan" tekniikkatalous.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Teekkari&oldid=22593051”