Levi
Levitunturi
Levin huippu
| Tyyppi | |
|---|---|
| Sijainti | |
| Sijaintipaikka |
Levitunturi (d) |
| Vuoristo | |
| Korkeus merenpinnasta |
530,3 m |
| Helpoin reitti |
| Koordinaatit |
|---|
Levi (myös Levitunturi) on tunturi Sirkan kylässä Kittilän kunnassa. Levin huippu on 530,3 metriä merenpinnan yläpuolella.
Levi tunnetaan Levin matkailukeskuksesta, joka on Rukan jälkeen Suomen toiseksi suurin talviurheilukeskus.[1] Levillä on 44 pituudeltaan ja vaativuudeltaan vaihtelevaa laskettelurinnettä ja Suomen suurin hiihtokoulu.lähde? Levillä on myös kaksi Suomen neljästä gondolihissistä. Laskettelun lisäksi Levillä voi harrastaa muun muassa maastohiihtoa, moottorikelkkailua ja koiravaljakkoajelua. Kesällä Levillä voi harrastaa muun muassa vaellusta, pyöräilyä, kalastusta ja golfia. Vuosittain Levillä käy noin 600 000 matkailijaa.lähde?
Levillä järjestetään vuosittain Alppihiihdon maailmancupin osakilpailu, Levin pujottelu.[2]
Matkailun historia
Levitunturille alkoi saapua tunturihiihtäjiä 1930-luvun puolivälissä, ja siellä järjestettiin tunturihiihtokursseja. Matkailijat pääsivät Postiautolla Kittilään, josta heidät kuljetettiin hevoskyydillä Sirkan kylään. Majoitusta oli tarjolla kylän maalaistaloissa. Kun Kittilään perustettiin Matkailijayhdistyksen paikallisosasto, se alkoi organisoida majoitus- ja matkailutoimintaa.[3]
Sotien jälkeen hiihtoturisteille oli tarjolla edelleen kotimajoitusta Sirkassa, ja 1950–1960-luvulla kylään perustettiin pieniä retkeily- ja matkailumajoja. Vuonna 1964 Kittilän kunta osti Levitunturin pohjoisrinteeltä maa-alueen, jolle se rakensi laskettelurinteen (nykyisen eturinteen) ja kapulahissin. Matkailu alkoi kasvaa, ja vuonna 1976 Levillä oli hieman alle tuhat vuodepaikkaa. Toimihenkilöjärjestöjen perustaman Levin Matkailukeskus Oy:n Hotelli Levitunturi valmistui vuonna 1981. Hotellia laajennettiin myöhemmin ja siihen tehtiin kylpylä. Liikenneyhteydet Leville paranivat merkittävästi, kun vuonna 1982 avattiin Kittilän lentoasema. [4]
1980-luvulta lähtien Levin matkailu ja rakentaminen laajentuivat nopeasti laskettelun suosion lisääntyessä, ja uusille lomamökkialueita varten laadittiin kaavoja. Vaikka Suomen 1990-luvun alun lama hiljensi matkailurakentamista, kasvoi Levi Suomen suurimpiin kuuluvaksi hiihtokeskukseksi ja lomayhdyskunnaksi, ja se on kilpaillut suuruudesta Rukan kanssa. Vuoteen 2012 mennessä Leville oli rakennettu jo noin 27 500 vuodepaikkaa ja monipuoliset, kaupunkimaiset palvelut, minkä vuoksi sitä voidaan kutsua lomakaupungiksi. Levin ydinkeskusta on rakennettu tiiviisti ja kaupunkimaisesti.Yleiskaavan tavoitteena on kasvattaa Levin vuodepaikkamääräksi 36 000.[5]
Levin kaavoituksen ja matkailurakentamisen hankkeet ovat aiheuttaneet aika ajoin kiistoja. Kiistellyimpiin hankkeisiin kuuluu Koutalaen päälle suunniteltu 15-kerroksinen tornihotelli, jolle Kittilän kunta laati kaavan vuonna 1990, mutta ympäristöministeriö vastusti hanketta, kaavasta valitettiin korkeimpaan oikeuteen, ja tornihotellin kerrosmäärä jouduttiin puolittamaan. Vuonna 2009 Koutalaelle valmistui seitsenkerroksinen Hotel Levi Panorama ja sen viereen kongressikeskus.[6]
Hiihtokeskuksen historia
Levin Hissit Oy perustettiin vuonna 1976. Yhtiön alkuaikoina laskettelukausi kesti normaalisti helmikuusta vappuun. Vuonna 1983 Leville avattiin 800 metrin pituinen kesäkelkkarata ja Leviä alettiin pitää auki myös kesäisin.
1990-luvulla Levin rinteiden kunnostus ja hissien rakentamisvauhti jatkuivat entisellään, vuokraamohallia laajennettiin jo toistamiseen ja hisseille hankittiin videovalvonta. Kaudella 1992-1993 otettiin käyttöön Etelä- ja Huippuhissit sekä hankittiin ensimmäinen linja-auto Levin paikallisliikenteen hoitamiseen talvisin. Tämä palvelu (Ski Bussi) jatkuu edelleen. Levin Hissit Oy otti hoitoonsa rinteiden ja hissien lisäksi myös Levin alueen latu- ja kelkkareittiverkoston, jonka pituus oli noin 1 000 kilometriä. Levi valittiin ensimmäistä kertaa vuoden hiihtokeskukseksi vuonna 1993, ja sama on toistunut kolmesti tuon jälkeen.
Vuoden 2000 alussa Leville avattiin Suomen ensimmäinen gondolihissi. Loppuvuodesta 2000 Levillä käytiin miesten Eurooppa-cupin pujottelu- ja suurpujottelukisat. Onnistuneiden järjestelyjen ansiosta Levi sai pysyvän paikan Kansainvälisen hiihtoliiton kisakalenterissa.
2000-luvun alku oli Levin Hissit Oy:lle voimakasta kehityksen aikaa, jonka tavoitteena on ollut Levin saaminen kansainvälisesti tunnetuksi talviurheilukeskukseksi. Tähän tavoitteeseen päästäkseen yhtiö on investoinut gondolialueelle lähes 8,5 miljoonaa euroa. Se kattaa gondolihissin ja maailmancup-rinteen rakentamisen kaikkine oheispalveluineen, televisioinnin mahdollistavan kisavalaistuksen, lumetuksen sekä kansainväliset vaatimukset täyttävän kisakeskuksen rakentamisen. Levi nousikin kaudella 2000–2001 Suomen suurimmaksi hiihtokeskukseksi.
Vuonna 2001 Levi sai järjestettäväkseen naisten Eurooppa-cupin avauskisat, ja syksyllä 2002 pidettiin miesten Eurooppa-cupin avauskisat. Kansainvälistymisen myötä yhtiön toiminimi muutettiin Levin Hissit Oy:stä Oy Levi Ski Resort Ltd:ksi vuonna 2003. Tärkeä virstanpylväs Leville on helmikuussa 2004 ensimmäistä kertaa järjestetty Levin pujottelu, joka on yksi alppihiihdon maailmancupin osakilpailuista. Aluksi Levillä kilpailivat vain naiset, mutta kaudesta 2006–2007 lähtien Levillä ovat kilpailleet myös miehet. Myöhemmin muutama kausi on kuitenkin jouduttu perumaan lumenpuutteen takia.
Oy Levi Ski Resort Ltd osallistui myös Levin golfkentän rakentamiseen. Golfkenttä avattiin 9-reikäisenä vuonna 2006, ja se laajennettiin täysimittaiseksi kaksi vuotta myöhemmin. Se on EU:n pohjoisin täysimittainen golfkenttä.lähde?
Kauteen 2007–2008 lähdettiin yhtiön historian suurimmilla investoinneilla. 12,5 miljoonalla eurolla valmistui Eturinteille uusi palvelurakennus Zero Point sekä Express-gondolihissi ja North-tuolihissi.
Loppuvuodesta 2014 Levin Etelärinteille avattiin toinen laskettelukeskus, jossa on mm. kuuden hengen kuomullinen tuolihissi ja South Point -palvelurakennus. Lisäksi Oy Levi Ski Resort Ltd on rakentanut Leville erilaisia aktiviteettipuistoja.
Oy Levi Ski Resort Ltd:n liikevaihto oli kaudella 2013–2014 reilut 15 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön osuus oli hieman yli 12 miljoonaa euroa.[7]
Palvelut ja harrastusmahdollisuudet
Levillä on kuusi hotellia ja viisi huoneistohotellia, jotka ovat keskittyneet pääosin Sirkan kylään. Levillä on myös suuri määrä loma-asuntoja, joiden rakentaminen on kaavoituksen myötä levinnyt laajalle alueelle Levitunturin ympärille. Levillä on yhteensä 55 ravintolaa ja rinneravintolaa sekä hyvät ostosmahdollisuudet.[8]
Levillä on 44 lasketteluun tarkoitettua rinnettä, joista 25 on valaistu.[9] Suurimman rinteen korkeusero on 325 metriä. Pisimmän rinteen pituus on 2500 metriä. Levin laskettelurinteistä jyrkin on Levi Black. Hiihtohissejä on 26 ja pisimmän hissin pituus noin 1710 metriä. Levillä on yhteensä 230 kilometriä maastohiihtoon tarkoitettuja hiihtolatuja, yli 20 kilometriä talvikävelyreittejä ja jopa 886 kilometriä moottorikelkkareittejä. Levillä voi myös harrastaa koiravaljakkoajelua sekä ratsastusta islanninhevosilla ja suomenhevosilla.
Kesäisin Levillä voi harrastaa mm. kalastusta, patikointia, pyöräilyä, ratsastusta, melontaa, golfia ja sukellusta. Levin golfkenttä on EU:n pohjoisin täysimittainen golfkenttä. Kesäkuussa 2006 Levillä avattiin maastopyöräilypuisto Levi Bike Park.
Levi Bike Park on sittemmin laajentanut reitistöään sisältäen 12 alamäki- tai enduropyöräreittiä, sekä kaksi auki olevaa gondolihissiä. Pyöräilykausi kestää yleensä juhannuksesta lokakuun alkuun. Alamäkipyöräilyyn parkista löytyy yksi vihreä reitti, Village Trail (4,2 km), joka on Suomen pisimpiä alamäkireittejä. Sininen reitti, Blue Groove, jolla myös on pituutta 3,5 km. Parkista löytyy lisäksi kaksi punaista reittiä, World Cup Red sekä heinäkuussa 2021 aukaistu Santa’s Cabin. Levi Bike Parkista löytyy myös yksi musta alamäkireitti World Cup Black. Loput reitistöstä koostuu enduroreiteistä tunturissa.[10]
Levillä on myös kaksi keilahallia, elämyskylpylä ja erilaista toimintaa ympäri vuoden.[8] Levillä toimii useita wellness-palveluja sekä yli 50 ohjelmapalveluyritystä kuumailmapallolennätyksestä safareihin. Koska Levillä on hiihtolajien ohella paljon muitakin harrastusmahdollisuuksia, päätettiin talvikaudelle 2015-2016 järjestää Se toinen Levi -niminen kampanja.[11]
Liikenneyhteydet
Levi sijaitsee kantatien 79 varrella Kittilän keskustan pohjoispuolella. Matkaa Kittilän keskustaan on noin 17 kilometriä ja Rovaniemelle noin 170 kilometriä. Kittilän lentoasema sijaitsee noin 14 kilometriä Levin eteläpuolella. Leviä lähin rautatieasema sijaitsee Kolarissa noin 80 kilometrin päässä Leviltä.
Levin majoituskohteiden ja neljän hissialueen välillä matkailijoita kuljettaa SkiBussi. Aiemmin SkiBussi oli ilmainen, mutta se muuttui maksulliseksi 13.2.2012 alkaen[12].
Kuvia
-
Näkymä Levin keskustasta eturinteille. -
Hotelli Hullu Poro. -
Levin kappeli. -
Zero Point -suksivuokraamo eturinteiden juurella. -
Levin eturinne vuonna 2003. -
Levi Black -rinne. -
Talvinen näkymä Leviltä Pallastunturille. -
Syksyinen näkymä Leviltä Pallastunturille. -
Joulupukin mökki.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 303. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
- ↑ Yleisradio, uutiset
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 157, 164.
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 298.
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 297–299.
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 298–299, 309, 311, 358.
- ↑ https://www.levi.fi/info/levi-ski-resort/historiikki/
- ↑ a b https://issuu.com/levi-lapland/docs/levidays_23_issuu/13?e=7612975/9544679 LeviDays kevät 2014. Viitattu 12.4.2016.
- ↑ Rinteet ja hissit levi.fi
- ↑ https://www.levi.ski/kesa/bikepark
- ↑ http://www.levi.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/suomen-suurin-hiihtokeskus-levi-tuo-kaudella-2015-2016-esille-toisenlaisen-levin.html (Arkistoitu – Internet Archive) www.levi.fi 28.10.2015. Viitattu 12.4.2015
- ↑ https://www.levi.fi/laskettelu-ja-hiihto/hiihtokeskus-palvelut/ski-bussi/
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Levi Wikimedia Commonsissa