Messilä
Messilä on Hollolan kunnan itäosassa sijaitseva alue, johon kuuluu Kartanonmäki ja Hakalaukunmäki.[1] Alue rajautuu lännessä Tiirismaahan, pohjoisessa Vesijärveen ja idässä Lahden puolella sijaitsevaan Jalkarannan kaupunginosaan. Messilä sijaitsee Lahden keskustasta Hollolan kirkonkylälle johtavan Rantatien (yhdystie 2956) ja Hollolan kuntakeskuksesta Salpakankaasta Messilään johtavan Messiläntien risteyskohdassa. Matkaa Salpakankaalle on noin viisi, Lahden keskustaan yhdeksän ja Hollolan kirkonkylälle niin ikään yhdeksän kilometriä. Messilän postinumeroalueella (15980) ei ole pysyvää asutusta.[2]
Messilän vapaa-ajankeskus on rakentunut vuonna 1910 valmistuneen Messilän kartanon päärakennuksen ympärille. Alueella toimii talvisin laskettelukeskus ja hiihtolatuja. Messilän laskettelukeskus kuuluu Etelä-Suomen suurimpiin ja suosituimpiin, ja siellä on 12 eritasoista rinnettä. Rinteet sijaitsevat Kartanonmäellä[1], ja niiden pituus vaihtelee 100 metristä yhteen kilometriin ja korkeusero 21 metristä 111 metriin. Hissit ovat pääosin ankkurihissejä.[3] Kesäisin Messilässä toimii 18-reikäinen golfkenttä, ja alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva Etelä-Suomen korkein paikka Tiirismaa tarjoaa hyvät retkeilymahdollisuudet sisältäen muun muassa luonnonsuojelualueen ja Pirunpesäksi kutsutun kalliohalkeaman.
Messilänrannassa palvelee ympärivuotinen leirintä- ja matkailuajoneuvoalue Camping Messilä, jonka yhteydessä on venesatama ja uimaranta. Messilänranta kuuluu Vesijärven Laasonpohjaan, joka rajoittuu Korpikankareen ja Herralan väliselle alueelle. Messilässä on myös hotelli, mökkejä ja muutama ravintola.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset merkinnät Messilästä ovat vuodelta 1403. Paikka on todennäköisesti saanut nimensä kylän ensimmäisen asukkaan, lautamies Heyen Messissonin mukaan. Ensimmäisten vuosisatojen aikana kylässä oli vain muutama talo. Aina 1800-luvulle saakka kylästä käytettiin kuitenkin yleisemmin nimeä Tiirismaa.[4]
1600-luvulla Messilästä tuli sotaväen ratsutila. Vuonna 1634 kylän kolme taloa yhdistettiin Messilän kartanoksi.[5] 1800-luvun taitteessa Messilä siirtyi teollisuussuvun omistukseen, minkä seurauksena sinne perustettiin 1800-luvun alkupuolella verka-, nahka- ja huonekalutehtaat sekä värjäys-, kutomo- ja satulasepänliikkeet. Matkailu Messilään alkoi vuonna 1859, kun Tiirismaalle alettiin suunnitella näkötornia. 1800-luvun loppupuolelta lähtien alueella on ollut ravintola- ja majoitustoimintaa.[4] Nykyinen kartanon päärakennus valmistui vuonna 1910. Samoihin aikoihin huonekaluteollisuustuotanto lopetettiin Messilässä.[5]
Sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 1969 kylässä luovuttiin karjataloudesta ja alettiin keskittyä lomakeskustoimintaan.[5] Tuolloin avattiin Messilään ensimmäiset laskettelurinteet ja hiihtohissit. Myös Hotelli Messilä rakennettiin. Aluksi Messilässä oli vain kaksi rinnettä, mutta rinteiden määrä nousi 50 vuodessa kahteentoista.[4][6]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Messilän Bistro -
Messilän leirintäalueen vastaanottorakennus -
Messilän leirintäalue talvella -
Messilän eturinteet, taustalla Messilän kartano -
Ankkurihissi Messilässä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos.
- ↑ Paavo (Postinumeroalueittainen avoin tieto) Tilastokeskus. Viitattu 19.2.2023.
- ↑ Päivittäiset rinnetiedot www.messila.fi. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ a b c Historia www.messila.fi. Arkistoitu 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ a b c Iltanen, Jussi: Suomen 100 Kartanot, s. 109. Karttakeskus, 2011. ISBN 978-952-266-002-2
- ↑ Messilä juhlii: 50 vuotta alamäkeä! www.ski.fi. 4.12.2019. Viitattu 12.2.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Messilä Wikimedia Commonsissa