1966
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi 1966 oli normaalivuosi, joka alkoi lauantaista.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]tammikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Eversti Jean-Bédel Bokassa kaappasi vallan Keski-Afrikan tasavallassa. Bokassa syytti edeltäjäänsä David Dackoa veljeilystä Kiinan kanssa.
- 1. tammikuuta – Paavi Paavali VI vetosi uuden vuoden tervehdyksessään Etelä- ja Pohjois-Vietnamin sekä Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Kiinan johtajiin Vietnamin sodan pikaiseksi lopettamiseksi.
- 1. tammikuuta – Kurikan ja Raision kunnat muuttuivat kauppaloiksi, Aitolahden kunta liitettiin Tampereen kaupunkiin ja Vuosaari liitettiin Helsingin maalaiskunnasta (nyk. Vantaa) Helsinkiin.
- 1. tammikuuta – Ammattikasvatushallitus aloitti toimintansa.
- 4. tammikuuta – Sotilasvallankaappaus Ylä-Voltassa (nykyinen Burkina Faso).
- 4. tammikuuta – Intian ja Pakistanin pääministerit tapasivat Moskovassa.
- 4. tammikuuta – Kuusamoon valmistui maan suurin ja uudenaikaisin biologinen tutkimusasema.[1]
- 5. tammikuuta – Konrad Adenauer, entinen Saksan liittokansleri, täytti 90 vuotta.
- 10. tammikuuta – Pakistanin ja Intian rauhanneuvottelut päättyivät menestyksekkäästi.
- 15. tammikuuta – Väkivaltainen vallankaappaus Nigeriassa.
- 15. tammikuuta – Kreml ilmoitti rakettisuunnittelija Sergei Koroljovin kuolemasta.
- 17. tammikuuta – B-52-pommikone törmäsi tankkeriin Espanjan yllä, jolloin kolme 70 kilotonnin vetypommia putosi Palomaresin kaupungin lähelle ja yksi mereen.
- 18. tammikuuta – 8 000 Yhdysvaltain sotilasta saapui Vietnamiin, joukkojen kokonaismääräksi tuli jo 190 000.
- 19. tammikuuta – Indira Gandhi valittiin Intian pääministeriksi. Hän vannoi virkavalan 24. tammikuuta.
- 20. tammikuuta – Unkarissa oli mielenosoituksia ruoan hinnan vuoksi.
- 20. tammikuuta – Ralliautoilija Pauli Toivonen voitti Monte Carlo -rallin Citroënilla. Nopeimmin ajaneen Timo Mäkisen, kuten kaikkien muidenkin Minillä ajaneiden, suoritus hylättiin sääntöjen vastaisten valojen vuoksi. Toivonen oli Monte Carlo -rallin toinen suomalaisvoittaja.
- 21. tammikuuta – Italian pääministeri Aldo Moro erosi valtakamppailun jälkeen.
helmikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. helmikuuta – Kansanedustaja Aarne Saarinen syrjäytti Aimo Aaltosen Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajan paikalta. Puoluesihteeri Ville Pessi jatkoi tehtävässään.
- 3. helmikuuta – Neuvostoliiton Luna 9 laskeutui Kuuhun.
- 4. helmikuuta – 133 henkilöä sai surmansa japanilaisen Boeing 727 -matkustajakoneen syöksyssä Tokionlahteen.
- 6. helmikuuta – Fidel Castro syytti Kiinaa neuvostovastaisen propagandan levittämisestä kuubalaissotilaiden keskuudessa.
- 7. helmikuuta – Monnin junaonnettomuus: kaksi tavarajunaa törmäsi toisiinsa Hyvinkään ja Riihimäen välisellä rataosuudella.
- 14. helmikuuta – Australian dollari otettiin käyttöön kurssilla kaksi dollaria puntaa tai kymmentä šillinkiä kohden.
- 16. helmikuuta – Kiinan lehdissä syytettiin kahta tunnettua kirjailijaa kommunistisen puolueen vastaisesta toiminnasta ja kerrottiin, että noin 160 000 kiinalaista kirjailijaa ja taiteilijaa oli lähtenyt tehtaisiin, maataloustöihin ja armeijaan ”uudistamaan ajatteluaan”.[2]
- 17. helmikuuta – Lahden Hennalan varuskunnasta karannut Kalevi Johannes Rissanen ampui konepistoolilla häntä pidättämään tulleen konstaapeli Reijo Harjunpään. Poliisi pidätti Rissasen Helsingin keskustassa konepistoolein käydyn tulitaistelun päätteeksi.
- 23. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa nosti baath-hallituksen valtaan.
- 24. helmikuuta – Sotilasvallankaappaus Ghanassa nosti erotetun kenraali Ankrahan valtaan presidentti Kwame Nkrumahin ollessa ulkomailla.
- 27. helmikuuta – Vuonna 1889 toimintansa aloittanut ruotsalainen sanomalehti Stockholms-Tidningen lakkasi ilmestymästä.[1]
maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. maaliskuuta – tonnin painoinen neuvostoliittolainen avaruusalus Venus-3 osui Venukseen kolme ja puoli kuukautta kestäneen lennon jälkeen.[1]
- 2. maaliskuuta – Ghanan syrjäytetty presidentti Kwame Nkrumah matkusti Guineaan, josta hän sai turvapaikan.
- 4. maaliskuuta – John Lennon sanoi The Beatlesin olevan suositumpi kuin Jeesus, mikä aiheutti närää Yhdysvalloissa.
- 5. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Luxemburgissa Luxemburgissa. Itävallan edustaja Udo Jürgens voitti kappaleella ”Merci, Chérie”.
- 9. maaliskuuta – Joensuun kaupungintalo vaurioitui pahoin tulipalossa.
- 10. maaliskuuta – Alankomaiden kruununprinsessa Beatrixin ja Claus von Amsbergin häät. Saksalaista sulhasta vastaan protestoitiin.
- 11. maaliskuuta – Indonesian presidentti Sukarno luovutti vallan kenraali Suhartolle.
- 11. maaliskuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti Ranskan vetäytyvän Natosta ja kaikkien sotilastukikohtien sulkemisesta vuoden loppuun mennessä.
- 16. maaliskuuta – Avaruudessa suoritettiin ensimmäinen telakoituminen, kun Gemini 8 kiinnitettiin Agena-alukseen.
- 18. maaliskuuta – Indonesian armeija sulki useita Sukarnon hallituksen ministereitä ja hänen avustajiaan vankilaan.
- 20. maaliskuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oli SDP, tappioita kärsivät porvaripuolueet ja SKDL.
- 21. maaliskuuta – Arvo Salon tekemä Lapualaisooppera sai ensi-iltansa Vanhalla ylioppilastalolla. Salo valittiin samana päivänä eduskuntaan.
- 22. maaliskuuta – International Taekwon-Do Federation perustettiin Koreassa.
- 23. maaliskuuta – Paavi ja Canterburyn arkkipiispa tapasivat Roomassa. Tämä oli ensimmäinen virallinen tapaaminen kirkkojen välillä 400 vuoteen.
- 29. maaliskuuta – Ranskan ulkoministeriö ilmoitti siirtävänsä Länsi-Saksassa olevat joukkonsa pois Naton komennosta ja määräsi Naton päämajan siirrettäväksi pois Ranskan alueelta maaliskuun 1967 loppuun mennessä.
- 31. maaliskuuta – Harold Wilsonin johtama Työväenpuolue voitti vaalit Britanniassa.
- 31. maaliskuuta – Neuvostoliitto laukaisi Luna 10:n, josta tuli ensimmäinen Kuun kiertoradalle päässyt luotain.
huhtikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – Yhteiskunnallinen korkeakoulu muuttui virallisesti Tampereen yliopistoksi.
- 1. huhtikuuta – Arkkipiispa Martti Simojoki vihki Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professorin Erkki Kansanahon Tampereen hiippakunnan uudeksi piispaksi Tampereen tuomiokirkossa.
- 10. huhtikuuta – Neste Oy:n öljynjalostamo aloitti toimintansa Porvoon maalaiskunnan Sköldvikissä.
- 14. huhtikuuta – Etelä-Vietnamin hallitus lupasi vapaat vaalit 3–5 kuukauden kuluttua vastalauseiden jälkeen.
- 14. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Wiljam Sarjala ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Paavo Aitio.
- 16. huhtikuuta – Rhodesia sulki Ison-Britannian lähetystön Salisburyssä (nyk. Harare) ja kutsui kotiin Lontoosta koko edustustonsa henkilökunnan.
- 18. huhtikuuta – Kiina ilmoitti lopettavansa talousavun Indonesialle.
- 21. huhtikuuta – Suomen Kumitehdas Oy ja Suomen Kaapelitehdas Oy päättivät yhtyä Oy Nokia Ab:ksi. Uuden yhtiön pääjohtajaksi tuli Suomen Kaapelitehtaan toimitusjohtaja Björn Westerlund.
- 22. huhtikuuta – Lapinlahden kunnan vanhainkodin mielisairasosaston palossa kuoli 31 hoidokkia. Tutkintalautakunnan mukaan palo oli saanut alkunsa tupakointitiloista.
- 26. huhtikuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 1972 talvikisat Japanin Sapporolle ja kesäkisat Länsi-Saksan Münchenille.
- 27. huhtikuuta – Paavi Paavali VI ja Neuvostoliiton päämies Andrei Gromyko tapasivat Vatikaanissa. Tämä oli ensimmäinen Katolisen kirkon ja Neuvostoliiton edustajien tapaaminen.
toukokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. toukokuuta – Suomen eteläosassa oli pahoja tulvia.
- 4. toukokuuta – Neuvostoliitto ja italialainen autovalmistaja Fiat allekirjoittivat sopimuksen henkilöautotehtaan rakentamisesta neuvostoliittolaiseen Togliattin kaupunkiin. Tehdas valmistui vuonna 1970 ja siellä aloitettiin Lada-henkilöautojen tuotanto.
- 6. toukokuuta – Eduskunnassa järjestettiin ensimmäinen kyselytunti, jonka aikana kansanedustajat saivat esittää suullisia kysymyksiä ministereille.
- 15. toukokuuta – Etelä-Vietnamin joukot saartoivat Đà Nẵngin.
- 16. toukokuuta – Mao Zedong julkaisi 23 kohdan ohjelman, mikä merkitsi Kiinan kulttuurivallankumouksen alkua.
- 20. toukokuuta – Kreikassa sattui rengasmainen auringonpimennys. Suomessa pimennys näkyi osittaisena.
- 24. toukokuuta – Ugandan armeija pidätti Edward Mutesa II:n ja valtasi hänen palatsinsa.
- 26. toukokuuta – Guyana itsenäistyi.
- 27. toukokuuta – Rafael Paasion hallitus aloitti työnsä. Edellinen pääministeri Johannes Virolainen valittiin Paasion tilalle eduskunnan puhemieheksi ja SDP:n Veikko Kokkola ensimmäiseksi varapuhemieheksi.
- 28. toukokuuta – Kuuban Fidel Castro julisti maahan sotatilan Yhdysvaltain hyökkäyksen varalta.
- 30. toukokuuta – Helsingin Messuhallissa pidettiin Suomen kansakoululaitoksen satavuotisjuhla.
- 31. toukokuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Dean Rusk vieraili Suomessa. Helsingissä Esplanadin puistossa järjestettiin vierailun aikana suuri mielenosoitus Vietnamin sotaa vastaan.
kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. kesäkuuta – Yhdysvaltain Surveyor 1 laskeutui Kuuhun Oceanus Procellarumiin.
- 3. kesäkuuta – SVUL:n järjestämät Suomen suurkisat alkoivat Helsingissä.
- 5. kesäkuuta – Suomi voitti Ruotsin jalkapallomaaottelussa Olympiastadionilla 1–0.
- 6. kesäkuuta – Helsingin seudun kesäyliopiston kurssitoiminta käynnistyi. Ohjelmassa oli muun muassa kielikursseja (englantia, saksaa, ranskaa, venäjää ja latinaa), estetiikkaa, psykologiaa, kasvatustiedettä, matemaattis-luonnontieteellisiä aineita, valtiotieteellisiä aineita, oikeustiedettä sekä opettajien jatkokoulutuskursseja ja -seminaareja.
- 7. kesäkuuta – Oppositio esitti Kokoomuksen johdolla välikysymyksen Aarre Simosen kelpoisuudesta oikeusministerin virkaan. Välikysymyksen perusteena oli se, että valtakunnanoikeus oli tuominnut Simosen sakkoihin niin kutsutussa Kätilöopiston jutussa vuonna 1961.
- 12. kesäkuuta – Keimolan moottorirata avattiin Helsingin maalaiskunnassa.
- 13. kesäkuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin saapui puolisoineen vierailulle Suomeen.
- 16. kesäkuuta – Helsingin messuhallin vanhempi osa, vuonna 1935 valmistunut A-halli, tuhoutui tulipalossa.
- 19. kesäkuuta – Nesteen Porvoon öljyjalostamon vihkiäiset Sköldvikissä (nykyinen Kilpilahti).
- 20. kesäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle saapui kymmenen päivän vierailulle Neuvostoliittoon. Hän kävi muun muassa Baikonurin avaruuskeskuksessa ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä.
- 28. kesäkuuta – Argentiinassa juntta syrjäytti presidentti Arturo Ilian ja asetti maan johtoon kenraali Juan Carlos Onganian.
- 29. kesäkuuta – Yhdysvallat pommitti Hanoita ja Hải Phòngia.
- 29. kesäkuuta – Opposition tekemä välikysymys oikeusministeri Aarre Simosta vastaan kaatui eduskunnassa äänin 144–45.
- 30. kesäkuuta – Ranska erosi virallisesti Natosta.
- 30. kesäkuuta – SVUL:n ja TUL:n päättävät elimet hyväksyivät sopimuksen liittojen välisestä avoimesta kilpailutoiminnasta, mikä merkitsi lähes 50 vuotta kestäneen suomalaisen urheilun kahtiajakoisuuden päättymistä.
heinäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Jyväskylän Kasvatusopillinen korkeakoulu muuttui Jyväskylän yliopistoksi.
- 4. heinäkuuta – Pohjois-Vietnam julisti yleisen liikekannallepanon.
- 5. heinäkuuta – Indonesian parlamentti riisti syrjäytetyltä Sukarnolta hänelle vuonna 1963 myönnetyn elinikäisen presidentin arvonimen.
- 7. heinäkuuta – Varsovan liiton kokous päättyi avunlupaukseen Pohjois-Vietnamille.
- 7. heinäkuuta – Valtionrautateiden pääjohtaja Erkki Aalto erotettiin virastaan.
- 14. heinäkuuta – Israelin ja Syyrian hävittäjät taistelivat Jordanin yllä.
- 14. heinäkuuta – Richard Speck surmasi kahdeksan terveydenhoitajaopiskelijaa heidän asuntolassaan Chicagossa.
- 16. heinäkuuta – Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti, että Kiinan 72-vuotias johtaja Mao Zedong oli uinut Jangtsejoessa 15 kilometriä 65 minuutissa.
- 19. heinäkuuta – Kansanedustaja Juho Tenhiälä erosi LKP:sta ja siirtyi Keskustapuolueeseen. LKP:n eduskuntaryhmä supistui kahdeksanhenkiseksi.
- 28. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti U-2-vakoilukoneen kadonneen Kuuban yllä.
- 29. heinäkuuta – Nigerian armeija kapinoi ja teloitti valtion johtajan kenraali Ironsin.
- 30. heinäkuuta – Englanti voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Lontoossa Länsi-Saksan 4–2.
elokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. elokuuta – Charles Whitman ampui 16 ihmistä näkötornista Teksasin Austinissa.
- 1. elokuuta – Kenraali Yakubo Gowon kaappasi vallan Nigeriassa.
- 2. elokuuta – Espanja kielsi brittien sotilaskoneiden lennot Espanjan yllä.
- 5. elokuuta – Martin Luther King johti marssia Chicagossa.
- 10. elokuuta – Itä-Saksa tuomitsi Günter Laudahnin elinkautiseen vakoilusta USA:n hyväksi.
- 10. elokuuta – Ilta-Sanomat julkaisi etusivun sensaatiouutisen otsikolla ”Homoseksuaalipesä Helsingissä”, jutun tekijöinä olivat toimittajat Juha Numminen ja Matti Klemola. Jutun julkaisu tuomittiin yleisesti muissa tiedotusvälineissä ja Hufvudstadsbladetissa julkaistiin 88 kulttuurielämän henkilön allekirjoittama kansalaiskirje, jossa vaadittiin homoseksuaalisten tekojen rangaistavuuden poistamista. [3]
- 13. elokuuta – Maanjäristys Turkissa: 2 394 kuollutta.
- 14. elokuuta – Suomen Pientalonpoikien Puolue muutti nimensä Suomen Maaseudun Puolueeksi ja valitsi puheenjohtajansa Veikko Vennamon presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
- 15. elokuuta – Syyrian ja Israelin joukot taistelivat Genesaretinjärvellä.
- 15. elokuuta – 131 vuotta ilmestynyt New York Herald Tribune lakkasi ilmestymästä New Yorkissa[1]
- 17. elokuuta – Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiraatit aloittivat neuvottelut Kuwaitissa Jemenin sodan päättämiseksi.
- 18. elokuuta – Kiinasta ilmoitettiin, että puolustusministeri Lin Biao oli nostettu arvojärjestyksessä maan toiseksi mieheksi Mao Zedongin jälkeen.
- 26. elokuuta – Mellakoita Ranskan Somalimaassa.
- 30. elokuuta – Ranska tarjosi Somalimaalle itsenäisyyttä.
syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. syyskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri U Thant ilmoitti, ettei hän pyri seuraavalle kaudelle Vietnamin tilanteen vuoksi.
- 6. syyskuuta – Valkoihoinen Dimitri Tsafendas puukotti Etelä-Afrikan pääministerin Hendrik Verwoerdin kesken parlamentin istunnon.
- 8. syyskuuta – Televisiosarja Star Trek alkoi Yhdysvalloissa.
- 9. syyskuuta – Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkö Esko Rekola nimitettiin Valtionrautateiden uudeksi pääjohtajaksi.
- 12. syyskuuta – Gemini 11 laukaistiin avaruuteen viimeisen kerran.
- 13. syyskuuta – Etelä-Afrikan entinen oikeusministeri John Vorster valittiin maan uudeksi pääministeriksi.
- 16. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Kaarlo Pitsingin Uudenmaan läänin ja kaupunginjohtaja Risto Höltän Kuopion läänin maaherraksi. Pitsingin tilalle eduskuntaan tuli varatuomari, lakitieteen lisensiaatti Seija Karkinen.
- 19. syyskuuta – Ranska ilmoitti vetävänsä sotilaansa pois Naton sotilaskomiteasta.
- 19. syyskuuta – Scotland Yard ilmoitti pidättäneensä Ronald Edwardsin syytettynä vuoden 1963 suuren junaryöstön suunnittelusta.
- 19. syyskuuta – Helsingin hovioikeus langetti kirjailija Hannu Salamalle kolmen kuukauden ehdollisen vankeustuomion ”jumalanpilkkajutussa”. Kustannusyhtiö Otavan toimitusjohtaja Kari Reenpää tuomittiin 2 000 markan sakkoihin. Salama, Reenpää ja Otava tuomittiin yhteisesti menettämään Suomen valtiolle rikoksen tuottamana hyötynä 46 000 markkaa.
- 20. syyskuuta – Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson valittiin YK:n erityispoliittisen komitean puheenjohtajaksi.
- 26. syyskuuta – Itä-Saksa haki YK:n jäsenyyttä.
- 30. syyskuuta – Kello 24.00 Baldur von Schirach ja Albert Speer vapautettiin Spandaun vankilasta. Vankilaan jäi vielä Rudolf Hess.
- 30. syyskuuta – Botswana itsenäistyi.
lokakuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. lokakuuta – Tunisia katkaisi diplomaattisuhteet Yhdistyneeseen arabitasavaltaan.
- 4. lokakuuta – Basutomaa itsenäistyi ja otti nimekseen Lesotho.
- 7. lokakuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että kaikkien kiinalaisten opiskelijoiden on lähdettävä maasta ennen lokakuun loppua.
- 11. lokakuuta – Ranska ja Neuvostoliitto solmivat sopimuksen ydinaseyhteistyöstä.
- 17. lokakuuta – Lesotho ja Botswana hyväksyttiin YK:n jäseniksi, jäsenvaltioiden määrä kasvoi 121:een.
- 21. lokakuuta – Kahden miljoonan tonnin painoinen jätehiilivuori vyöryi Aberfanin kaivoskylään Walesissa haudaten alleen 30 taloa. Kaivostyöläiset, sotilaat ja poliisit aloittivat epätoivoisen työn hautautuneiden esiinkaivamiseksi. 144 kuolonuhrista suurin osa oli lapsia, koska kylän koulurakennus oli hiilivuoren alle hautautuneiden rakennusten joukossa. Myöhemmin oikeusistuin totesi onnettomuuden syynä olleen osaltaan valtakunnallisen hiilineuvoston piittaamattomuuden varomääräyksistä. Sallitun seitsemän metrin sijaan hiilivuoren korkeus oli lähes 40 metriä.
- 22. lokakuuta – Espanja vaati Yhdistynyttä kuningaskuntaa lopettamaan sotilaslennot Gibraltarille. Britannia kieltäytyi ja Espanja sulki rajan autoliikenteeltä.
- 25. lokakuuta – Jakartan sotilastuomioistuin tuomitsi Indonesian entisen ulkoministerin Subandrion kuolemaan vallankaappaushankkeeseen osallistumisen vuoksi.
- 26. lokakuuta – Naton päämaja siirtyi Pariisista Brysseliin.
- 26. lokakuuta – Professori L. Arvi P. Poijärven johtama koulunuudistustoimikunta jätti opetusministeri Reino Oittiselle mietintönsä, jossa se ehdotti kansa- ja kansalaiskoulun tilalle uutta yhdeksänvuotista peruskoulua.
- 30. lokakuuta – Italian kaksi sosialistipuoluetta yhdistyivät 19 vuoden erillään olon jälkeen.
marraskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 4. marraskuuta – Arno-joen tulva aiheutti suurta tuhoa Firenzessä. Samaan aikaan sattui lisäksi Venetsiassa epätavallisen korkea vuorovesitulva.
- 4. marraskuuta – Egypti ja Syyria allekirjoittivat keskinäisen puolustussopimuksen.
- 5. marraskuuta – 38 Afrikan maata vaati Britanniaa käyttämään voimaa Rhodesiaa vastaan.
- 7. marraskuuta – Professori Ilmo Hela valittiin Unescon hallituksen jäseneksi.
- 9. marraskuuta – Saksan liittokanslerina vuodesta 1963 toiminut Ludwig Erhard ilmoitti eroavansa virastaan.
- 11. marraskuuta – Espanja armahti kaikki sisällissodan aikaisista rikoksista tuomitut, käytännössä vain falangistit.
- 11. marraskuuta – Tuhat kiloa dynamiittia räjähti Rikkihappo Oy:n tehtaalla Laukaan Vihtavuoressa. Dynamiittisekoittamo tuhoutui täysin ja neljä työntekijää sai surmansa.
- 11.–15. marraskuuta – Viimeinen Nasan Gemini-avaruusohjelman miehitetty lento Gemini 12 tehtiin.
- 21. marraskuuta – Armeija murskasi vallankaappausyrityksen Togossa.
- 28. marraskuuta – Neuvostoliiton Sojuz-avaruusohjelma alkoi miehttämättömällä Kosmos 133 -koelennolla. Ohjelman ensimmäinen miehitetty lento Sojuz 1 tapahtui huhtikuussa 1967.
- 29. marraskuuta – Asuntohallitus aloitti toimintansa Aravan seuraajana. Aravan pääjohtaja Olavi Lindblom jatkoi myös asuntohallituksen pääjohtajana.
- 30. marraskuuta – Barbados itsenäistyi.
joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. joulukuuta – Kurt Georg Kiesingerista tuli Saksan liittokansleri.
- 1. joulukuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson ja Rhodesian Ian Smith neuvottelivat HMS Tigerilla Välimerellä.
- 2. joulukuuta – U Thant suostui toiseen kauteen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerinä.
- 3. joulukuuta – Portugalin vastaisia mielenosoituksia Macaossa.
- 7. joulukuuta – Syyria tarjosi aseita Jordanian kapinallisille.
- 9. joulukuuta – Ilmatieteen laitos muutti uuteen toimitaloon Vuorikadulle Helsingin Kaisaniemeen.
- 14. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 127–53 puoluetuen käyttöönoton vuoden 1967 alusta lukien.
- 16. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi öljysaarron Rhodesiaa vastaan. Etelä-Afrikka ei liittynyt saartoon.
- 18. joulukuuta – Suomessa riehui voimakas lumimyrsky.
- 18. joulukuuta – Televisiossa esitettiin Reino Paasilinnan tekemä ohjelma ”Vakuutusasia – sydämen asia”, joka aiheutti vilkasta mielipiteiden vaihtoa. Vakuutusyhtiö Tarmo teki ohjelmasta kantelun oikeuskanslerille, koska se katsoi joutuneensa käsitellyksi ohjelmassa epäasiallisesti.
- 20. joulukuuta – Harold Wilson perui kaikki Rhodesialle annetut tarjoukset ja sanoi Britannian hyväksyvän maan itsenäisyyden vain mustan enemmistöhallituksen johtamana.
- 31. joulukuuta – Walter Ulbricht ehdotti neuvotteluja Saksojen yhdistymisestä.
- 31. joulukuuta – Suomalainen 20-vuotias Tuula Höök murhattiin Englannissa Jerseyn saarella. Murhaajaa ei suuretsinnöistä huolimatta onnistuttu tavoittamaan.
tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailman ensimmäinen albiinogorilla löydettiin Päiväntasaajan Guineasta. Samana vuonna se myös pyydystettiin ja kuljetettiin Barcelonan eläintarhaan. Eläintarhassa se ristittiin Floquet de Neuksi (”Lumihiutaleeksi”).
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Veeti Kallio, suomalainen laulaja
- 1. tammikuuta – Mika Nieminen, suomalainen jääkiekkoilija
- 2. tammikuuta – Tiina Pihlajamäki, suomalainen kirjailija
- 3. tammikuuta – Martin Galway, brittiläinen pelimusiikin säveltäjä
- 4. tammikuuta – Christian Kern, Itävallan liittokansleri
- 8. tammikuuta – Juuso Välimäki, suomalainen taloustieteen professori
- 8. tammikuuta – Andrew Wood, yhdysvaltalainen rock-laulaja (Mother Love Bone) (k. 1990)
- 10. tammikuuta – Kimmo Kohtamäki, suomalainen elokuvaleikkaaja
- 13. tammikuuta – Patrick Dempsey, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 14. tammikuuta – Marko ”Marco” Hietala, suomalainen basisti ja laulaja (Nightwish)
- 17. tammikuuta – Nobuyuki Kojima, japanilainen jalkapalloilija
- 17. tammikuuta – Shabba Ranks, jamaikalainen laulaja
- 18. tammikuuta – Michael Dobson, englantilais-kanadalainen näyttelijä
- 19. tammikuuta – Stefan Edberg, ruotsalainen tennispelaaja
- 28. tammikuuta – Andrea Berg, saksalainen iskelmälaulaja
- 29. tammikuuta – Romário de Souza Faria (”Romário”), brasilialainen jalkapalloilija
- 31. tammikuuta – Luiz António Correia da Costa (”Müller”), brasilialainen jalkapalloilija
- 31. tammikuuta – Jyrki Järvilehto (”JJ Lehto”), suomalainen Formula 1 -kuljettaja
- 1. helmikuuta – Ekaterini Thanu, kreikkalainen pikajuoksija
- 4. helmikuuta – Marjut Rolig, suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja)
- 6. helmikuuta – Rick Astley, brittiläinen laulaja
- 7. helmikuuta – Jyrki Järvi, suomalainen purjehtija (olympiavoittaja)
- 7. helmikuuta – Kristin Otto, itäsaksalainen uimari (moninkertainen olympiavoittaja)
- 8. helmikuuta – Hristo Stoitškov, bulgarialainen jalkapalloilija
- 9. helmikuuta – Ellen van Langen, alankomaalainen juoksija (olympiavoittaja)
- 11. helmikuuta – Cristina Elena Grigoraș, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
- 13. helmikuuta – Neal McDonough, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 16. helmikuuta – Ringa Ropo, suomalainen yleisurheilija
- 16. helmikuuta – Tomi Kontio, suomalainen kirjailija
- 17. helmikuuta – Atle Skårdal, norjalainen alppihiihtäjä
- 17. helmikuuta – Ace Börje Forsberg (”Quorthon”), ruotsalainen muusikko (Bathory) (k. 2004)
- 19. helmikuuta – Justine Bateman, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 20. helmikuuta – Pecu Cinnari, suomalainen rumpali
- 20. helmikuuta – Cynthia Ann Crawford (”Cindy Crawford”), yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
- 20. helmikuuta – Rudolf Nierlich, itävaltalainen alppihiihtäjä ja maailmanmestari (k. 1991)
- 21. helmikuuta – Oskari Katajisto, suomalainen näyttelijä
- 22. helmikuuta – Thorsten Kaye, saksalais-brittiläinen näyttelijä
- 23. helmikuuta – Didier Queloz, vuoden 2019 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut sveitsiläinen tähtitieteilijä ja eksoplaneettojen tutkija
- 23. helmikuuta – Janne Raudaskoski, suomalainen näyttelijä
- 23. helmikuuta – Tone W. Trøen, norjalainen poliitikko
- 24. helmikuuta – Juha Suoranta, suomalainen professori
- 24. helmikuuta – Billy Zane, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. helmikuuta – Samson Kitur, kenialainen juoksija (k. 2003)
- 25. helmikuuta – Téa Leoni, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. helmikuuta – Bob Mirovic, australialainen nyrkkeilijä
- 1. maaliskuuta – Zack Snyder, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
- 3. maaliskuuta – Timo Tolkki, suomalainen kitaristi (Stratovarius)
- 4. maaliskuuta – Eeva-Johanna Eloranta, suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko
- 6. maaliskuuta – Eija Kantola, suomalainen iskelmälaulaja
- 10. maaliskuuta – Edie Brickell, yhdysvaltalainen laulaja (Edie Brickell & the New Bohemians)
- 16. maaliskuuta – Hans-Peter Geerdes (”H. P. Baxxter”), saksalainen laulaja (Scooter)
- 18. maaliskuuta – Jerry Cantrell, yhdysvaltalainen kitaristi ja lauluntekijä (Alice in Chains)
- 20. maaliskuuta – Alka Yagnik, intialainen laulaja
- 22. maaliskuuta – Pasi Viheraho, suomalainen tubettaja ja radiojuontaja
- 26. maaliskuuta – Henna-Maija Alitalo, suomalainen näyttelijä
huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7. huhtikuuta – Michela Figini, sveitsiläinen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 7. huhtikuuta – Sanna Aunesluoma, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
- 8. huhtikuuta – Mark Blundell, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja
- 8. huhtikuuta – Harri Rovanperä, suomalainen ralliautoilija
- 9. huhtikuuta – Jaakko Husa, suomalainen oikeustieteen professori
- 11. huhtikuuta – Dustin Rhodes (”Goldust”), yhdysvaltalainen showpainija
- 11. huhtikuuta – Lisa Stansfield, englantilainen laulaja
- 15. huhtikuuta – Samantha Fox, englantilainen malli ja poplaulaja
- 15. huhtikuuta – Mika Lintilä, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 18. huhtikuuta – Trine Hattestad, norjalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja)
- 20. huhtikuuta – David Chalmers, australialainen filosofi
- 21. huhtikuuta – Timo Ihamuotila, suomalainen yritysjohtaja ja elinkeinoelämän vaikuttaja
- 22. huhtikuuta – Jeffrey Dean Morgan, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. huhtikuuta – Femke Halsema, alankomaalainen poliitikko
- 28. huhtikuuta – Jean-Luc Crétier, ranskalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 29. huhtikuuta – Christian Friis Bach, tanskalainen poliitikko
- 3. toukokuuta – Henriette Kjær, tanskalainen poliitikko
- 6. toukokuuta – Pauli Aalto-Setälä, suomalainen toimitusjohtaja, toimittaja ja juontaja
- 8. toukokuuta – Claudio Taffarel, brasilialainen jalkapalloilija
- 10. toukokuuta – Jonathan Edwards, brittiläinen kolmiloikkaaja (olympiavoittaja)
- 11. toukokuuta – Christoph Schneider, saksalainen rumpali (Rammstein)
- 12. toukokuuta – Stephen Baldwin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
- 12. toukokuuta – Bebel Gilberto, brasilialainen laulaja
- 14. toukokuuta – Minna Sirnö, suomalainen poliitikko ja Taiteen edistämiskeskuksen johtaja
- 15. toukokuuta – Jiří Němec, tšekkiläinen jalkapalloilija
- 16. toukokuuta – Janet Jackson, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
- 17. toukokuuta – Qusai Hussein, Saddam Husseinin poika (k. 2003)
- 18. toukokuuta – Maki Kolehmainen, suomalainen muusikko
- 18. toukokuuta – Renata Nielsen, tanskalainen pituushyppääjä
- 20. toukokuuta – Susanna Indrén, suomalainen näyttelijä
- 24. toukokuuta – Éric Cantona, ranskalainen jalkapalloilija
- 24. toukokuuta – Janne Lindberg, suomalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
- 26. toukokuuta – Zola Budd, eteläafrikkalainen juoksija
- 26. toukokuuta – Helena Bonham Carter, brittiläinen näyttelijä
- 28. toukokuuta – Arto Nyberg, suomalainen toimittaja
- 29. toukokuuta – Henrik Sass Larsen, tanskalainen poliitikko
- 31. toukokuuta – Marco Bjurström, suomalainen tanssinopettaja, koreografi ja televisiojuontaja
- 4. kesäkuuta – Cecilia Bartoli, italialainen oopperalaulaja
- 4. kesäkuuta – Vladimir Vojevodski, venäläinen matemaatikko
- 8. kesäkuuta – Julianna Margulies, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 10. kesäkuuta – David Platt, englantilainen jalkapalloilija
- 12. kesäkuuta – Seppo Määttä, suomalainen virkamies, Oulun kaupunginjohtaja 2023–
- 16. kesäkuuta – Jan Železný, tšekkiläinen keihäänheittäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
- 17. kesäkuuta – Mika Mylläri, suomalainen jazz-muusikko, säveltäjä ja tuottaja
- 22. kesäkuuta – Michael Park, englantilainen ralliautoilija (Markko Märtinin kartanlukija) (k. 2005)
- 22. kesäkuuta – Timo Rasio, suomalainen kitaristi, CMX-yhtyeen jäsen
- 24. kesäkuuta – Nicke Lignell, suomalainen näyttelijä
- 27. kesäkuuta – J. J. Abrams, yhdysvaltalainen televisiokäsikirjoittaja ja -tuottaja
- 29. kesäkuuta – John Part, kanadalainen dartsinpelaaja
- 30. kesäkuuta – Marton Csokas, uusiseelantilainen näyttelijä
- 30. kesäkuuta – Mike Tyson, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaan sarjan maailmanmestari)
heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Ralf Gyllenhammar, ruotsalainen muusikko, lauluntekijä ja mediapersoona
- 5. heinäkuuta – Ari-Pekka Anttila, suomalainen jazz-muusikko
- 5. heinäkuuta – Gianfranco Zola, italialainen jalkapalloilija
- 17. heinäkuuta – Hallvard Holmen, norjalainen näyttelijä
- 21. heinäkuuta – Arija Bareikis, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 22. heinäkuuta – Gustavo Bolivar kolumbialainen kirjailija
- 28. heinäkuuta – Mette Gjerskov, tanskalainen poliitikko (k. 2023)
- 28. heinäkuuta – Kirsti Kuronen, suomalainen kirjailija
- 7. elokuuta – Päivi Alasalmi, suomalainen kirjailija
- 7. elokuuta – Jimmy ”Jimbo” Wales, yhdysvaltalainen internet-yrittäjä ja Wikipedian perustaja
- 8. elokuuta – Frédéricque Goporo, keskiafrikkalainen koripalloilija
- 14. elokuuta – Øystein Baadsvik, norjalainen tuubisti
- 14. elokuuta – Halle Berry, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Monster's Ball)
- 15. elokuuta – Chokri el-Ouaer, tunisialainen jalkapallomaalivahti
- 17. elokuuta – Kimmo Tiilikainen, suomalainen keskustalainen poliitikko ja ministeri
- 19. elokuuta – Lilian Garcia, yhdysvaltalainen laulaja ja showpainin kehäkuuluttaja
- 19. elokuuta – Mika Kari, suomalainen SDP:n kansanedustaja
- 20. elokuuta – Dimebag Darrell, yhdysvaltalainen kitaristi (Pantera) (k. 2004)
- 20. elokuuta – Enrico Letta, Italian pääministeri 2013–2014
- 25. elokuuta – Derek Sherinian, yhdysvaltalainen kosketinsoittaja
- 26. elokuuta – Shirley Manson, skotlantilainen laulaja (Garbage)
- 26. elokuuta – Kari Tiainen, suomalainen enduropyöräilijä (seitsenkertainen maailmanmestari)
- 27. elokuuta – Juhan Parts, Viron pääministeri
- 28. elokuuta – René Higuita, kolumbialainen jalkapalloilija
- 30. elokuuta – Michael Michele, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 2. syyskuuta – Salma Hayek, meksikolainen näyttelijä
- 2. syyskuuta – Olivier Panis, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja
- 8. syyskuuta – Carola Häggkvist, ruotsalainen laulaja
- 9. syyskuuta – Georg Hackl, saksalainen ohjaskelkkailija (kolminkertainen olympiavoittaja)
- 9. syyskuuta – Adam Sandler, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 10. syyskuuta – Joe Nieuwendyk, kanadalainen jääkiekkoilija
- 11. syyskuuta – Kiko, alk. Kiko Kawashima, japanilainen prinsessa, prinssi Fumihiton puoliso
- 11. syyskuuta – Rita Ottervik, norjalainen poliitikko
- 17. syyskuuta – Minna Aaltonen, suomalainen näyttelijä
- 27. syyskuuta – Peter Nyman, suomalainen toimittaja ja uutistenlukija
lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – George Weah, liberialainen poliitikko ja jalkapalloilija
- 2. lokakuuta – Rodney Anoa'i (”Yokozuna”), samoalais-yhdysvaltalainen show-painija (k. 2000)
- 2. lokakuuta – Petra Tandefelt, suomalainen yrittäjä, keräilijä ja Suomenlinnan lelumuseon johtaja
- 7. lokakuuta – Jouko Niinimäki, Oulun yliopiston rehtori ja prosessitekniikan professori
- 9. lokakuuta – David Cameron, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri 2010–2016
- 11. lokakuuta – Luke Perry, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 15. lokakuuta – Arild Hermstad, norjalainen poliitikko
- 19. lokakuuta – Jon Favreau, yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja
- 20. lokakuuta – Pia Kauma, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
- 20. lokakuuta – Arto Satonen, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
- 23. lokakuuta – Alex Zanardi, italialainen autourheilija
- 24. lokakuuta – Roman Abramovitš, venäläinen oligarkki
- 30. lokakuuta – Abu Mus’ab al-Zarqawi, irakilainen terroristi (Irakin al-Qaidan johtaja) (k. 2006)
- 1. marraskuuta – Mary Hansen, australialainen rockmuusikko, kitaristi ja laulaja (k. 2002)
- 1. marraskuuta – Katja Krohn, suomalainen teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija
- 2. marraskuuta – David Schwimmer, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 6. marraskuuta – Timo Elo, suomalainen jääkiekkovalmentaja
- 6. marraskuuta – Paul Gilbert, yhdysvaltalainen kitaristi
- 6. marraskuuta – Laurent Lafforgue, ranskalainen matemaatikko
- 8. marraskuuta – Gordon Ramsey, englantilainen kokki
- 11. marraskuuta – Benedicta Boccoli, italialainen näyttelijä
- 13. marraskuuta – Susanna Haapoja, suomalainen poliitikko (k. 2009)
- 16. marraskuuta – Christian Lorenz, saksalainen kosketinsoittaja (Rammstein)
- 17. marraskuuta – Jeff Buckley, yhdysvaltalainen muusikko (k. 1997)
- 19. marraskuuta – Gail Devers, yhdysvaltalainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
- 23. marraskuuta – Markku Uusipaavalniemi, suomalainen poliitikko ja curling-pelaaja
- 27. marraskuuta – Teemu Lehtilä, suomalainen näyttelijä
- 27. marraskuuta – Goran Stevanovic, serbialainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 30. marraskuuta – Mika Salo, suomalainen Formula 1 -kuljettaja
- 7. joulukuuta – Gem Archer, brittiläinen kitaristi
- 8. joulukuuta – Sinéad O’Connor, irlantilainen muusikko (k. 2023)
- 9. joulukuuta – Antoni Bernadó, andorralainen kestävyysjuoksija
- 12. joulukuuta – Martin Lidegaard, tanskalainen poliitikko
- 13. joulukuuta – Raakel Lignell, suomalainen viulisti, musiikkituottaja ja juontaja
- 14. joulukuuta – Thim Sköld (”Tim Skold”), ruotsalainen muusikko
- 14. joulukuuta – Helle Thorning-Schmidt, Tanskan pääministeri 2011–2015
- 17. joulukuuta – Yūko Arimori, japanilainen kestävyysjuoksija ja olympiamitalisti
- 18. joulukuuta – Gianluca Pagliuca, italialainen jalkapallomaalivahti
- 19. joulukuuta – Alberto Tomba, italialainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
- 21. joulukuuta – Kiefer Sutherland, kanadalainen näyttelijä
- 24. joulukuuta – Diedrich Bader, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
- 26. joulukuuta – Baba Lybeck, suomenruotsalainen toimittaja
- 27. joulukuuta – Bill Goldberg, yhdysvaltalainen show-painija ja amerikkalaisen jalkapallon pelaaja
- 28. joulukuuta – Antti Majanlahti, suomalainen näyttelijä (k. 2017)
- 29. joulukuuta – Christian Kracht, sveitsiläinen romaanikirjailija ja journalisti
- 31. joulukuuta – Bjørn Lynne, norjalainen äänisuunnittelija ja säveltäjä
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]tammikuu–maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Vincent Auriol, Ranskan presidentti 1947–1954 (s. 1884)
- 11. tammikuuta – Alberto Giacometti, sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari (s. 1901)
- 11. tammikuuta – Hannes Kolehmainen, suomalainen kestävyysjuoksija (olympiavoittaja) (s. 1889)
- 11. tammikuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (s. 1904)
- 12. tammikuuta – Martti H. Haavio, suomalainen teologi ja pedagogi (s. 1897)
- 14. tammikuuta – Barry Fitzgerald, irlantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (s. 1888)
- 14. tammikuuta – Sergei Koroljov, neuvostoliittolainen raketti-insinööri ja avaruusalusten suunnittelija (s. 1907)
- 15. tammikuuta – Abubakar Tafawa Balewa, Nigerian pääministeri (s. 1912)
- 15. tammikuuta – Birger Braadland, norjalainen poliitikko (s. 1879)
- 15. tammikuuta – Hilja Haahti, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1874)
- 18. tammikuuta – Hilja Riipinen (”Hurja-Hilja”), suomalainen kansanedustaja ja kouluneuvos (s. 1883)
- 23. tammikuuta – E. A. Saarimaa, suomalainen kielitieteilij ja yliopettaja (s. 1888)
- 27. tammikuuta – Lauri Haarla, suomalainen vuorineuvos (s. 1897)
- 1. helmikuuta – Buster Keaton, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja
- 1. helmikuuta – Jorma Lyytinen, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1937)
- 2. helmikuuta – Jarmo Wasama, suomalainen jääkiekkoilija (s. 1943)
- 4. helmikuuta – Olav Jensen, norjalais-suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1895)
- 10. helmikuuta – Lal Bahadur Shastri, Intian pääministeri (s. 1904)
- 11. helmikuuta – Filip Jaatinen, suomalainen oikeusneuvos ja Turun hovioikeuden presidentti (s. 1897)
- 13. helmikuuta – Marguerite Long, ranskalainen pianisti (s. 1874)
- 20. helmikuuta – Chester W. Nimitz, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1885)
- 26. helmikuuta – Gino Severini, italialainen taidemaalari (s. 1883)
- 2. maaliskuuta – Yrjö Pesonen, suomalainen maalaisliittolainen poliitikko ja talousneuvos (s. 1888)
- 5. maaliskuuta – Anna Ahmatova, neuvostoliittolainen runoilija (”Rekviem”) (s. 1889)
- 9. maaliskuuta – Oscar Bengts, suomalainen taidemaalari (s. 1885)
- 10. maaliskuuta – Frits Zernike, vuoden 1953 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko (s. 1888)
- 20. maaliskuuta – Elsa Tervo, suomalainen kirjailija, runoilija ja suomentaja (s. 1892)
- 21. maaliskuuta – Lauri Ikonen, suomalainen säveltäjä (s. 1888)
- 30. maaliskuuta – Erwin Piscator, saksalainen teatteriohjaaja (s. 1893)
- 31. maaliskuuta – Lasse Jaakkola, suomalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1916)
huhtikuu–kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. huhtikuuta – C. S. Forester, brittiläinen kirjailija (Horatio Hornblower -sarja) (s. 1899)
- 10. huhtikuuta – Evelyn Waugh, englantilainen kirjailija (Mennyt maailma) (s. 1903)
- 11. huhtikuuta – Maximiliano Hernández Martínez, El Salvadorin diktaattori (s. 1882) (salamurha)
- 13. huhtikuuta – Abdulsalam Arif, Irakin presidentti (s. 1921)
- 13. huhtikuuta – Carlo Carrà, italialainen taidemaalari ja graafikko (s. 1881)
- 13. huhtikuuta – Georges Duhamel, ranskalainen kirjailija (s. 1884)
- 17. huhtikuuta – Eino Virtanen, suomalainen jalkapalloilija (s. 1914)
- 19. huhtikuuta – Väinö Tanner, suomalainen poliitikko, osuustoimintamies ja Suomen pääministeri (s. 1881)
- 21. huhtikuuta – Viljo Kojo, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1891)
- 1. toukokuuta – Manne Vuorinen, suomalainen maastohiihtäjä (s. 1894)
- 4. toukokuuta – Amédée Ozenfant, ranskalainen taidemaalari (s. 1886)
- 6. toukokuuta – Aarne S. Avela, suomalainen insinööri, yliopiettaja ja oppikirjojen tekijä (s. 1885)
- 7. toukokuuta – Stanisław Jerzy Lec, puolalainen runoilija ja aforistikko (Siistimättömiä mietelmiä) (s. 1909)
- 12. toukokuuta – Felix Steiner, saksalainen kenraali (SS-divisioona Wiking) (s. 1896)
- 13. toukokuuta – Koroki Mahuta, maorien kuningas (s. 1906)
- 19. toukokuuta – Theodore F. Green, yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1867)
- 20. toukokuuta – Mikko Väinö Olavi Tapiolinna, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1921)
- 23. toukokuuta – Olga Vuolle, suomalainen kirjailija (s. 1894)
- 26. toukokuuta – Helga Eng, norjalainen psykologi ja pedagogian professori (s. 1875)
- 26. toukokuuta – Kerttu Rukala, suomalainen runoilija (s. 1912)
- 30. toukokuuta – Wäinö Aaltonen, suomalainen kuvanveistäjä (Hämeensillan Pirkkalaisveistokset) (s. 1894)
- 7. kesäkuuta – Hans Arp, saksalais-ranskalainen kuvataiteilija ja runoilija (s. 1887)
- 7. kesäkuuta – Otto Karhi, suomalainen poliitikko ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja (s. 1876)
- 8. kesäkuuta – Anton Melik, slovenialainen maantieteilijä (s. 1890)
- 9. kesäkuuta – Eero Roine, suomalainen näyttelijä (s. 1904)
- 15. kesäkuuta – Elli Laurila, suomalainen kansanedustaja (s. 1882)
- 17. kesäkuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (Hänen olivat linnut) (s. 1924)
- 19. kesäkuuta – Pierre Montet, ranskalainen arkeologi ja egyptologi (s. 1885)
- 20. kesäkuuta – Georges Lemaître, belgialainen katolinen pappi ja tähtitieteilijä (s. 1894)
- 21. kesäkuuta – Kalle Jutila, suomalainen poliitikko ja professori (s. 1891)
- 30. kesäkuuta – Giuseppe Farina, italialainen autourheilija (s. 1906)
heinäkuu–syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. heinäkuuta – Kaarlo Kaira, suomalainen oikeustieteen professori (s. 1886)
- 2. heinäkuuta – Mihail Borisovitš Maksimovitš, Johannes Ihmeidentekijä, venäläissyntyinen ortodoksinen arkkipiispa, asketisti ja pyhimys (s. 1896)
- 5. heinäkuuta – George de Hevesy, vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinnon saanut unkarilainen kemisti (s. 1885)
- 6. heinäkuuta – Valter Pirhonen, suomalainen kirjailija (s. 1897)
- 13. heinäkuuta – Reino R. Lehto, suomalainen maaherra ja Suomen pääministeri (s. 1898)
- 14. heinäkuuta – Nils Lavik, norjalainen poliitikko (s. 1884)
- 14. heinäkuuta – Julie Manet, ranskalainen taidemaalari (s. 1878)
- 17. heinäkuuta – Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (s. 1924)
- 20. heinäkuuta – Alexandre Piankoff, venäläinen arkeologi ja egyptologi (s. 1897)
- 21. heinäkuuta – Philipp Frank, itävaltalainen filosofi, fyysikko ja matemaatikko (s. 1884)
- 21. heinäkuuta – Litja Ilmari, suomalainen näyttelijä (s. 1890)
- 23. heinäkuuta – Montgomery Clift, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1920)
- 29. heinäkuuta – Johnson Aguiyi-Ironsi, Nigerian presidentti (s. 1924)
- 31. heinäkuuta – Alexander von Falkenhausen, saksalainen kenraali (s. 1878)
- 31. heinäkuuta – Lars Görling, ruotsalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja (s. 1931)
- 31. heinäkuuta – Bud Powell, yhdysvaltalainen jazzpianisti (s. 1924)
- 3. elokuuta – Leonard Alfred Schneider (”Lenny Bruce”), yhdysvaltalainen stand up -koomikko, kirjailija, yhteiskuntakriitikko ja satiirikko (s. 1925)
- 5. elokuuta – Halvard Olsen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1886)
- 6. elokuuta – Paul Myron Anthony Linebarger (”Cordwainer Smith”), yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (s. 1913)
- 7. elokuuta – Viljo Paloheimo, suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1897)
- 13. elokuuta – Poul Hansen, tanskalainen poliitikko (s. 1913)
- 15. elokuuta – Jan Kiepura, puolalainen näyttelijä (s. 1902)
- 19. elokuuta – Håkan Lindberg, suomalainen hyönteistieteilijä (s. 1898)
- 26. elokuuta – Olavi Peräsalo, suomalainen kirurgi ja professori (s. 1913)
- 30. elokuuta – Arvo Laitinen, suomalainen säveltäjä (s. 1893)
- 1. syyskuuta – Onni Saastamoinen, suomalainen yritysjohtaja (s. 1895)
- 6. syyskuuta – Einar W. Juva, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1892)
- 6. syyskuuta – Hendrik Verwoerd, Etelä-Afrikan pääministeri (s. 1901)
- 8. syyskuuta – John Taylor, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1933)
- 9. syyskuuta – Jaakko Somersalo, suomalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1916)
- 10. syyskuuta – Emil Gumbel, saksalainen matemaatikko (s. 1891)
- 10. syyskuuta – Helmi Lindelöf, suomalainen näyttelijä (s. 1884)
- 12. syyskuuta – Eero Wuori, suomalainen poliitikko, ammattiyhdistysjohtaja ja suurlähettiläs (s. 1900)
- 13. syyskuuta – Rolv Thesen, norjalainen kirjallisuustutkija ja -kriitikko (s. 1896)
- 14. syyskuuta – Cemal Gürsel, Turkin presidentti (s. 1895)
- 15. syyskuuta – Viktor Salovaara, suomalainen painija (s. 1886)
- 20. syyskuuta – Hugo William Salokannel, suomalainen tietokirjailija, esperantisti ja raittiusliikkeen vaikuttaja (s. 1880)
- 22. syyskuuta – Marcus Collin, suomalainen taidemaalari (s. 1882)
- 27. syyskuuta – André Breton, ranskalainen runoilija (s. 1896)
- 27. syyskuuta – Irja Salla, suomalainen kirjailija (s. 1912)
- 28. syyskuuta – André Breton, ranskalainen kirjailija (s. 1896)
lokakuu–joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. lokakuuta – Pekka Haukinen, suomalainen kirjailija, kriitikko ja pakinoitsija (s. 1940)
- 2. lokakuuta – Martta Taipale, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1893)
- 3. lokakuuta – Otto Brunila, suomalainen merikapteeni ja laivanvarustaja (s. 1897)
- 7. lokakuuta – Johnny Kidd, brittiläinen laulaja (s. 1935)
- 8. lokakuuta – Célestin Freinet, ranskalainen pedagogi (progressiivisen pedagogiikan kehittäjä) (s. 1896)
- 9. lokakuuta – Artturi Lehtinen, suomalainen diplomaatti (s. 1896)
- 10. lokakuuta – Charlotte Cooper, englantilainen tennispelaaja (s. 1871)
- 13. lokakuuta – A. P. Arvelo, suomalainen juristi, tietokirjailija ja Vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (s. 1886)
- 13. lokakuuta – Frida Palmér, ruotsalainen tähtitieteilijä (s. 1905)
- 13. lokakuuta – Clifton Webb, yhdysvaltalainen näyttelijä (Laura) (s. 1889)
- 17. lokakuuta – Wieland Wagner, saksalainen oopperaohjaaja (s. 1917)
- 18. lokakuuta – Elizabeth Arden, kanadalaissyntyinen liikenainen (s. 1878)
- 25. lokakuuta – Johan Helo, suomalainen poliitikko ja suurlähettiläs (s. 1889)
- 26. lokakuuta – Alma Cogan, englantilainen laulaja (s. 1932)
- 1. marraskuuta – Eric Schauman, suomalainen jääkärieversti (s. 1895)
- 2. marraskuuta – Peter Debye, vuoden 1936 Nobelin kemianpalkinnon saanut alankomaalainen kemisti (s. 1884)
- 2. marraskuuta – John Smith Hurt (”Mississippi John Hurt”), yhdysvaltalainen blues-laulaja ja -kitaristi (s. 1892)
- 2. marraskuuta – Pirkko Raitio, suomalainen näyttelijä (s. 1882)
- 7. marraskuuta – Kaarlo Lampi, suomalainen teollisuusneuvos (s. 1899)
- 10. marraskuuta – Theodor Hesselberg, norjalainen meteorologi (s. 1885)
- 14. marraskuuta – Jyrki Matra, suomalainen näyttelijä (s. 1897)
- 18. marraskuuta – Yrjö Sinkari, suomalainen hovioikeudenneuvos (s. 1894)
- 21. marraskuuta – Walter Palme, suomalainen julkisoikeuden professori ja oikeusneuvos (s. 1907)
- 2. joulukuuta – L. E. J. Brouwer, alankomaalainen matemaatikko (s. 1881)
- 3. joulukuuta – Rolf Maximilian Sievert, ruotsalainen lääketieteellisen fysiikan tutkija (s. 1896)
- 5. joulukuuta – John Irving Bentley, yhdysvaltalainen lääkäri (väitetty itsesytyntätapaus) (s. 1874)
- 9. joulukuuta – Juri Šaporin, neuvostoliittolainen säveltäjä (s. 1887)
- 13. joulukuuta – Ebba Holgersson, ruotsalainen opettaja ja naisasianainen (s. 1885)
- 14. joulukuuta – Bruno Jalander, suomalainen kenraali ja maaherra (s. 1872)
- 15. joulukuuta – Walt Disney, yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä ja elokuvaohjaaja (s. 1901)
- 20. joulukuuta – Albert Göring, saksalainen liikemies ja aristokraatti (s. 1895)
- 21. joulukuuta – Lauri Kanto, suomalainen diplomi-insinööri ja yritysjohtaja (s. 1888)
- 23. joulukuuta – Lauri Karila, suomalainen kääntäjä ja elokuvatuottaja (s. 1891)
- 22. joulukuuta – Harry Beaumont, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja kirjoittaja (s. 1888)
- 27. joulukuuta – Wivi Lönn, suomalainen arkkitehti (s. 1872)
- 28. joulukuuta – Einar Oscar Schou, norjalainen arkkitehti (s. 1877)
- 30. joulukuuta – Christian Herter, yhdysvaltalainen poliitikko, kuvernööri ja ministeri (s. 1895)
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Alfred Kastler
- Nobelin kemianpalkinto: Robert Mulliken
- Nobelin lääketieteen palkinto: Peyton Rous ja Charles Huggins
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Samuel Josef Agnon ja Nelly Sachs
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 23, 30-31, 54. Otava, 1966.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1967, Otava 1966, Helsinki, s. 29.
- ↑ 50 vuotta sitten Ilta-Sanomissa julkaistiin sensaatiojuttu homoseksuaalipesästä Helsingissä, Ranneliike.net 9.8.2016
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1966 Wikimedia Commonsissa