Jarno Koskiranta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jarno Koskiranta
Henkilötiedot
Syntynyt9. joulukuuta 1986 (ikä 38)
Paimio, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Japa[1]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 192[2] cm
Paino 91[2] kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2009–2023
Seurat HC Salamat (Mestis)
Jokipojat (Mestis)
Tappara (SML)
Sibir Novosibirsk (KHL)
SKA Pietari (KHL)
SaiPa (SML)
Ilves (SML)

Jarno Koskiranta (s. 9. joulukuuta 1986 Paimio) on suomalainen uransa päättänyt jääkiekkoilija, pelipaikaltaan keskushyökkääjä. Hän pelasi urallaan SM-liigaa SaiPassa, Tapparassa ja Ilveksessä yhteensä 349 runkosarjaottelua tehden 175 tehopistettä. Koskiranta voitti SM-hopeaa Tapparassa vuonna 2013 ja SM-pronssia Ilveksessä vuonna 2023. Hän toimi SaiPan kapteenina uransa kolmena viimeisenä kautenaan vuosina 2020–2023. Noin puolet pääsarjaurastaan Koskiranta vietti KHL:ssä Sibir Novosibirskin ja SKA Pietarin joukkueissa. Hän voitti SKA:ssa Gagarin Cupin vuonna 2016. Koskiranta edusti Suomen A-maajoukkuetta Pyeongchangin olympiakisoissa 2018 sekä MM-kilpailuissa vuosina 2013 ja 2016, joista jälkimmäinen turnaus päättyi hopeaan.[3]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuodet ja ensimmäiset miesten pelit Mestiksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paimiossa syntynyt Koskiranta on Espoon Kiekkoseuran kasvatti. Hän siirtyi juniorina sittemmin Espoo Bluesiin, jonka C-nuorten akatemiajoukkueessa Koskiranta pelasi yli-ikäisenä kauden 2002–2003. Kaudeksi 2003–2004 hän siirtyi Grankulla IFK:n B-nuoriin. Kaudeksi 2004–2005 Koskiranta palasi Bluesiin ja siirtyi seuran B-nuorten akatemiajoukkueeseen. Kauden 2005–2006 päätteeksi hän voitti Bluesissa A-nuorten SM-pronssia. Kaudella 2006–2007 Koskiranta kärsi loukkaantumisista ja hän pelasi A-nuorten SM-liigassa vain 12 runkosarja- ja kaksi pudotuspeliottelua.[4] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Koskiranta pelasi kauden aikana myös A-nuorten I-divisioonaa Kiekko-Espoossa.[3]

Kaudeksi 2007–2008 Koskiranta siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Mestis-joukkue Kirkkonummen Salamoihin.[4] Hän oli kauden positiivisimpia yllättäjiä ja teki tulokaskautensa aikana 43 runkosarjaottelussa tehot 11+15=26, joilla Koskiranta sijoittui joukkueen sisäisessä pistepörssissä toiseksi Jarno Niinimäen jälkeen.[5] Mestiskarsinnoissa hän teki seitsemässä ottelussa tehot 3+2=5. Salamoiden kausi päättyi putoamiseen Suomi-sarjaan, mutta Koskiranta siirtyi kaudeksi 2008–2009 kuitenkin jatkamaan Mestis-uraansa vuoden mittaisella sopimuksella Jokipoikiin.[6] Hän teki runkosarjassa 29 tehoistettä, mutta pudotuspeleissä Koskiranta voitti koko sarjan pistepörssin tehoilla 4+7=11. Hän voitti kauden päätteeksi Mestis-hopeaa.[3]

SM-liigauran alku SaiPassa 2009–2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2009 Koskiranta siirtyi neljän kuukauden mittaiselle koeajalle SM-liigajoukkue SaiPaan. Joukkueessa pelasi ennestään hänen isoveljensä Tero.[7] Elokuussa Jarno Koskiranta sai SaiPaan 1+2-vuotisen sopimuksen.[8] Koskiranta teki liigadebyyttinsä kauden 2009–2010 avauskierroksella 10. syyskuuta 2009 Oulun Kärppiä vastaan. Hänen 15 ensimmäistä otteluaan toivat vain yhden syöttöpisteen, kunnes Koskiranta teki liigauransa avausmaalin 24. lokakuuta 2009 vieraissa Jokereita vastaan.[9] Hän nousi kauden mittaan lopulta rikkovasta roolista SaiPan kakkossentteriksi[10] ja teki kauden kaikissa 58 runkosarjaottelussa tehot 15+16=31. Koskiranta voitti tulokkaiden maalipörssin[3] ja jakoi tulokkaiden pistepörssin toisen sijan Ässien Mika Niemen kanssa edellään vain HIFK:n Mikael Granlund.[11] Hän oli myös SaiPan kolmanneksi paras pistemies ja maalintekijä.[12] Tammikuussa 2010 SaiPa käytti Koskirannan sopimuksessa olleen option ja teki kaksivuotisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[13]

Kaudella 2010–2011 Koskiranta nousi SaiPan varakapteeniksi. Hän oli tehoilla 8+24=32 joukkueen toiseksi paras pistemies Tyler Redenbachin jälkeen. Koskiranta oli myös SaiPan ainoa kauden kaikki 60 runkosarjaottelua pelannut pelaaja Mikko Pukan kanssa.[14] Kaudella 2011–2012 hän vakiinnutti paikkansa SaiPan ykkössentterinä.[15] Koskiranta oli tehoilla 17+22=39 joukkueen paras maalintekijä ja toiseksi paras pistemies Jesse Saarisen jälkeen. Hän pelasi jälleen joukkueen ainoana hyökkääjänä kaikki runkosarjan 60 ottelua. Puolustajista ne pelasi vain Per Savilahti-Nagander.[16]

Siirtyminen Tapparaan 2012–2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskiranta siirtyi kaudeksi 2012–2013 kaksivuotisella sopimuksella Tapparaan.[17] Hän teki runkosarjassa SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 22+18=40, joilla Koskiranta oli joukkueensa paras maalintekijä Ville Niemisen kanssa sekä sijoittui sisäisessä pistepörssissä neljänneksi. Hän jakoi koko liigan maalipörssin neljännen sijan neljän muun pelaajan kanssa.[18]

Kevään 2013 pudotuspeleissä Koskirannan rooli kasvoi ja hän nousi Tapparan ykkössentteriksi, kun sekä Aleksander Barkovin että Chris Connollyn pudotuspelit keskeytyivät loukkaantumisten vuoksi.[19] Hän teki pudotuspelidebyytissään, ensimmäisessä puolivälieräottelussa 20. maaliskuuta 2013 Helsingin IFK:ta vastaan myös liigauransa ensimmäisen pudotuspelimaalin ylivoimalla. Osuma jäi Tapparan 3–1-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[20] Koskiranta oli seuraavan ottelun sivussa perheenlisäyksen vuoksi, mutta kolmannessa puolivälieräottelussa 23. maaliskuuta 2013 hän teki jälleen Tapparan voittomaalin ylivoimalla joukkueen voitettua ottelun lukemin 3–2.[21] Viidennessä puolivälieräottelussa 27. maaliskuuta 2013 Koskiranta teki kaksi maalia. Hänen ensimmäinen maalinsa vei Tapparan ottelussa 2–1-johtoon ja toisella maalillaan Koskiranta viimeisteli joukkueelle 3–1-voiton vastustajan tyhjään maaliin. Koskirannan osumat ratkaisivat Tapparalle lopulta välieräpaikan otteluvoitoin 4–1.[22] Hän onnistui voittomaalin teossa myös kolmannessa välieräottelussa 5. huhtikuuta 2013 Rauman Lukkoa vastaan, kun Koskirannan alivoimamaali jäi Tapparan 3–0-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[23] Hän teki pudotuspeleissä kaikkiaan 14 ottelussa tehot 9+1=10, joilla Koskiranta oli Tapparan toiseksi paras pistemies Teemu Aallon jälkeen.[24] Hän sijoittui koko SM-liigan maalipörssissä toiseksi Lukon Justin Azevedon jälkeen.[25] Koskiranta voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[3]

Sibir Novosibirsk 2013–2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskiranta ei jatkanut Tapparassa enää toista sopimuskauttaan, vaan hän siirtyi kaudeksi 2013–2014 kaksivuotisella sopimuksella KHL-seura Sibir Novosibirskiin.[26] Koskirannan ensimmäinen kausi liigassa toi 54 runkosarjaottelussa tehot 7+6=13 ja kymmenessä pudotuspeliottelussa tehot 2+2=4. Kaudella 2014–2015 hän teki KHL:n yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 13+22=45. Koskiranta oli Sibirin paras syöttäjä ja hän jakoi sisäisen pistepörssin toisen sijan maanmiehensä Jonas Enlundin kanssa edellään vain Dmitri Kugryšev. Koskiranta teki ammattilaisuransa ensimmäisen kypärätempun 18. marraskuuta 2014 Ak Bars Kazania vastaan. Hänen ensimmäinen ja kolmas osumansa syntyivät ylivoimalla. Koskirannan ensimmäinen maali jäi Sibirin 6–1-voitton päättyneen ottelun voittomaaliksi.[27] Sibirin fanit heittivät perinteisesti hattutempun kunniaksi hattuja jäälle, mutta poliisi näki tämän kuitenkin järjestyshäiriönä ja pidätti muutaman fanin. Sibir pahoitteli perinnettä poliisille ja tarjoutui auttamaan fanien tuomioistuinkäsittelyssä sekä maksamaan sakot.[28] Koskiranta valittiin samalla viikolla KHL:n viikon pelaajaksi.[3]

Kevään 2015 pudotuspeleissä Koskiranta oli viidellä osumallaan Sibirin paras maalintekijä David Ullströmin kanssa.[29] Hänen kaikki playoff-maaliaan syntyivät neljännesvälieräsarjassa Traktor Tšeljabinskiä vastaan. Koskirannan osumista kaksi jäivät voittomaaleiksi. Ottelusarjan toisessa ottelussa 1. maaliskuuta 2015 hän teki kaksi maalia, joista rangaistuslaukauksella syntynyt ensimmäinen osuma jäi Sibirin 5–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi.[30] Kuudennessa ottelussa 8. maaliskuuta 2015 Koskirannan maali ratkaisi joukkueelle 1–2-vierasvoiton ja vei Sibirin puolivälieriin.[31]

SKA Pietari 2015–2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2015–2016 Koskiranta siirtyi jatkamaan KHL-uraansa kaksivuotisella sopimuksella SKA Pietarin riveihin.[32] Koskirannan rooli varakkaammassa seurassa jäi pienemmäksi kuin Sibirissä. Kaudella 2016–2017 hän pelasi pääasiassa SKA:n kolmosketjussa,[33] mutta kesken pudotuspelien Koskiranta nostettiin aina joukkueen ykkössentteriksi Pavel Datsjukin loukkaannuttua. Hän voitti kauden päätteeksi Gagarin Cupin.[3][34] Huhtikuussa 2017 Koskiranta teki SKA:n kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[35] Kaudella 2017–2018, kolmannessa neljännesvälieräottelussa 7. maaliskuuta 2018 vieraissa Severstal Tšerepovetsia vastaan hän ratkaisi SKA:lle 1–2-jatkoaikavoiton ajassa 67.32. Koskirannan osuma herätti keskustelua, sitä edelsi selvä paitsiotilanne. Ottelun päätuomarit tarkistivat tilanteen videolta Severstalin valmentajan haasteen johdosta, mutta hyväksyivät silti Koskirannan maalin.[36] Hän eteni SKA kanssa jälleen Gagarin Cup -finaaleihin saakka, mutta tällä kertaa mestaruuden vei kuitenkin Ak Bars Kazan otteluvoitoin 4–1.

Paluu SaiPaan ja viimeiset vuodet 2020–2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskiranta palasi kaudeksi 2020–2021 kolmivuotisella sopimuksella SaiPaan.[37][38] Valmennus nimesi Koskirannan joukkueen kapteeniksi syyskuussa.[39] Hän sai joukkueen hyökkääjistä toiseksi eniten peliaikaa ja pelasi ykkössentterinä laidoillaan Tomáš Záborský ja Veikko Loimaranta. Koskirannan kausi osoittautui kuitenkin tehopisteiden osalta varsin vaisuksi,[40] vaikka hän oli tehoilla 7+15=22 SaiPan toiseksi paras pistemies Záborskýn jälkeen.[41] Alkukaudella 2021–2022 Koskiranta ehti pelata vain neljä ottelua, kunnes hänen kautensa päättyi loukkaantumisen vuoksi jo lokakuussa 2021.[42]

Tammikuussa 2023 SaiPa lainasi Koskirannan loppukauden 2022–2023 kattavalla sopimuksella Ilvekseen. Vastaavasti Ilves lainasi SaiPaan hyökkääjä Emil Järventien kevääseen 2024 ulottuvalla lainasopimuksella.[43] Neljännessä puolivälieräottelussa 24. maaliskuuta 2023 vieraissa Porin Ässiä vastaan Koskiranta teki kaksi maalia, joista ensimmäinen jäi Ilveksen 1–4-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi. Toisen osamansa hän viimeisteli vastustajan tyhjään maaliin. Koskiranta sai ottelussa myös yhden syöttöpisteen. Matti Kuparinen valitsi hänet ottelun ykköstähdeksi.[44] Koskiranta voitti kauden päätteeksi SM-pronssia. Hän kertoi ennen pronssiottelun alkua lopettavansa pelaajauransa.[45]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Venäjä 2016 jääkiekko

Koskiranta edusti Suomea Pyeongchangin olympiakisoissa 2018 sekä MM-kilpailuissa vuosina 2013 ja 2016, joista jälkimmäinen turnaus päättyi hopeaan. Yhteensä hän on pelannut 67 A-maaottelua[46] tehopistein 5+7=12.[3] Koskiranta teki A-maajoukkuedebyyttinsä 24. huhtikuuta 2010 Odensessa pelatussa harjoitusottelussa Tanskaa vastaan. Koskiranta merkittiin Suomen nelossentteriksi laidoilleen kaksi muuta debytanttia, Tommi Huhtala ja Joonas Rask.[47] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa hän teki MM-kilpailujen alkulohkon ottelussa 8. toukokuuta 2013 Helsingin Hartwall Arenassa Yhdysvaltoja vastaan.[48] Koskiranta valittiin Suomen ottelun parhaaksi pelaajaksi.[49]

Pelityyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaiPan entisen urheilutoimenjohtaja Antti Tuomenoksan mukaan Koskiranta on erittäin monipuolinen kahden suunnan pelaaja, joka on tottunut kantamaan isoa roolia myös sekä ylivoima- että alivoimapelissä.[37]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskirannan perheeseen kuuluu vaimo Sofia, kaksi tytärtä ja yksi poika. He asuvat Lappeenrannassa.[50]

Koskirannan isoveli Tero pelasi omalla urallaan SM-liigassa pudotuspelit mukaan lukien yhteensä 562 ottelua Bluesissa, SaiPassa, Pelicansissa, Turun Palloseurassa ja Vaasan Sportissa. Hän on luonut pääsarjauraa myös Ruotsissa sekä monikansallisissa EBEL:ssä (nyk. ICEHL) ja Erste Ligassa. Veljekset pelasivat myös joukkuetovereina SaiPassa vuosina 2009–2011.[51]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2005–2006 Blues A-SM 28 2 4 6 10 10 0 0 0 2
2006–2007 Blues A-SM 12 2 1 3 4 2 1 1 2 4
2007–2008 HC Salamat Mestis 43 11 15 26 26 7 3 2 5 4
2008–2009 Jokipojat Mestis 45 12 17 29 24 11 4 7 11 6
2009–2010 SaiPa SM-liiga 58 15 16 31 28 – – – – –
2010–2011 SaiPa (A) SM-liiga 60 8 24 32 20 – – – – –
2011–2012 SaiPa (A) SM-liiga 60 17 22 39 26 – – – – –
2012–2013 Tappara SM-liiga 58 22 18 40 24 14 9 1 10 4 MM 10 2 1 3 2
2013–2014 Sibir Novosibirsk KHL 54 7 6 13 20 10 2 2 4 6
2014–2015 Sibir Novosibirsk KHL 58 13 32 45 18 15 5 1 6 4
2015–2016 SKA Pietari KHL 54 15 13 28 26 15 4 1 5 0 MM 10 3 1 4 0
2016–2017 SKA Pietari KHL 57 12 6 18 22 18 6 4 10 12 Gagarin Cup
2017–2018 SKA Pietari KHL 41 7 7 14 6 15 4 0 4 14 OK 5 0 2 2 0
2018–2019 SKA Pietari KHL 47 8 4 12 6 18 2 2 4 2
2019–2020 SKA Pietari KHL 42 9 10 19 12 4 0 0 0 0
2020–2021 SaiPa (C) SM-liiga 53 7 15 22 20 – – – – –
2021–2022 SaiPa (C) SM-liiga 4 0 0 0 2 – – – – –
2022–2023 SaiPa (C) SM-liiga 37 1 6 7 12 – – – – –
Ilves SM-liiga 19 1 3 4 6 11 2 3 5 0
7 kautta yhteensä KHL 353 71 78 149 110 96 23 10 33 38
7 kautta yhteensä SM-liiga 349 71 104 175 138 25 11 4 15 4
2 kautta yhteensä Mestis 88 23 32 55 50 18 7 9 16 10

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Laakso, Vesa: KHL:n suomalainen mestarivahti: ”Saisi aikamoisen painekattilan rakennettua” iltalehti.fi. 10.8.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 16.6.2023.
  2. ↑ a b Tilastot - Jarno Koskiranta liiga.fi. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.6.2023.
  3. ↑ a b c d e f g h Jarno Koskiranta Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ a b Sopimuspelaajiin täydennystä Kirkkonummella Jatkoaika.com. 12.9.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.10.2011.
  5. ↑ Elite Prospects - HC Salamat eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Jokipojille neljä hyökkääjää Jatkoaika.com. 28.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.10.2011.
  7. ↑ SaiPalle try-out-pelaajia ja jatkosopimus Jatkoaika.com. 20.4.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.10.2011.
  8. ↑ SaiPan maalivahtikuvio uusiksi Jatkoaika.com. 21.8.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.10.2011.
  9. ↑ Huisman, Eetu: Jokerit nousi voittoon Jatkoaika.com. 24.10.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  10. ↑ Valtonen, Ville: SaiPan pelaaja-arvostelut 2009–2010 Jatkoaika.com. 3.7.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  11. ↑ Granlund voitti tulokkaiden pistepörssin yle.fi. 20.3.2010. Yleisradio Oy. Viitattu 27.5.2020.
  12. ↑ Elite Prospects - SaiPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Jokila ja Koskirannat jatkavat SaiPassa – Levokari palaa tositoimiin Jatkoaika.com. 9.1.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.10.2011.
  14. ↑ Elite Prospects - SaiPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  15. ↑ Valtonen, Ville: SaiPan pelaaja-arvostelut 2011–2012 Jatkoaika.com. 13.4.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  16. ↑ Elite Prospects - SaiPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Parkkinen, Jaakko: Tapparalle nimekkäitä paluumuuttajia yle.fi. 2.5.2012. Yleisradio Oy. Viitattu 16.6.2023.
  18. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2012-2013 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  19. ↑ Wennström, Antti: Miksei Koskirannasta puhuta? Jatkoaika.com. 6.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  20. ↑ Ikäheimo, Olli: Ortio ei kestänyt loppuun asti - HIFK taipui Tapparalle yle.fi. 20.3.2013. Tampere: Yleisradio Oy. Viitattu 27.5.2020.
  21. ↑ Lehtinen, Lauri: HIFK nosti tasoaan - maalivahtipeli ratkaisi trillerin Tapparalle Jatkoaika.com. 23.3.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  22. ↑ Tässä on todellinen ratkaisija - HIFK kesälomalle is.fi. 27.3.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 27.5.2020.
  23. ↑ Härkönen, Tuomas: Tappara jyräsi voiton päähän finaaleista Jatkoaika.com. 5.4.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  24. ↑ Elite Prospects - Tappara eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2012-2013 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  26. ↑ Kevään maalipyssy Koskiranta siirtyy KHL:ään Jatkoaika.com. 1.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 6.5.2013.
  27. ↑ Lehtisaari, Matti: Koskiranta takoi hattutempun KHL:ssä yle.fi. 18.11.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 27.5.2020.
  28. ↑ Korkki, Riku: Suomalaishyökkääjän hattutemppu KHL:ssä johti pidätyksiin iltalehti.fi. 19.11.2014. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 16.6.2023.
  29. ↑ Elite Prospects - Sibir Novosibirsk eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  30. ↑ Saari, Riku: KHL:n pudotuspeleissä tasaista - suomalaiset isoissa rooleissa Jatkoaika.com. 1.3.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  31. ↑ Strozyk, Matias: Summasen Omsk seitsemänteen otteluun - Jarno Koskiranta nousi maalipörssin kärkeen yle.fi. 8.3.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 27.5.2020.
  32. ↑ [hthttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/khl-ssa-suomalaissutinaa-hyokkaajan-unelmasiirrolle-vahvistus/5048966 KHL:ssä suomalaissutinaa – hyökkääjän unelmasiirrolle vahvistus] MTVuutiset.fi. 2.5.2025. Telia Company AB. Viitattu 16.6.2023.
  33. ↑ Hiitelä, Juha: Jarno Koskiranta pelaa supertähtien varjossa is.fi. 3.11.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 27.5.2020.
  34. ↑ Huttunen, Sasha: Jarno Koskiranta voitti 30-vuotiaana jotakin suurta: "Olen ollut häviämässä" iltalehti.fi. 17.4.2017. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 27.5.2020.
  35. ↑ Koskiranta jatkaa Pietarin SKA:ssa Jatkoaika.com. 28.4.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  36. ↑ Virtanen, Aleksi: Miten tämä voidaan hyväksyä? SKA:n suomalaishyökkääjän voittomaalissa selvä tuomarivirhe MTVuutiset.fi. 8.3.2018. Telia Company AB. Viitattu 16.6.2023.
  37. ↑ a b SaiPalle kova vahvistus keskikaistalle − Jarno Koskiranta palaa Lappeenrantaan Jatkoaika.com. 20.5.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2020.
  38. ↑ Jarno Koskiranta tekee paluun SaiPaan saipa.fi. 20.5.2020. Liiga-SaiPa Oy. Viitattu 20.5.2020.
  39. ↑ Jarno Koskirannasta SaiPan Kapteeni saipa.fi. 24.9.2020. Liiga-SaiPa Oy. Viitattu 27.9.2020.
  40. ↑ Silventoinen, Juho: SaiPan pelaaja-arviot 2020−21: Záborský ja Westerholm kannattelivat, mutta jäivät vaille tulitukea Jatkoaika.com. 18.4.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 25.4.2021.
  41. ↑ Elite Prospects - SaiPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)
  42. ↑ Seppä, Lassi: Jarno Koskiranta pahimmillaan jopa puoli vuotta sivussa tositoimista Jatkoaika.com. 7.10.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.4.2022.
  43. ↑ Seppä, Lassi: Jarno Koskiranta lainalle Ilvekseen, Emil Järventie SaiPan suuntaan Jatkoaika.com. 20.1.2023. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.1.2023.
  44. ↑ Ässät - Ilves, 24.3.2023 liiga.fi. 24.3.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 16.6.2023.
  45. ↑ Kivioja, Olli: Jarno Koskiranta lopettaa uransa is.fi. 20.4.2023. Viitattu 27.4.2023.
  46. ↑ Pelaajat – K tappara.fi. Tamhockey Oy. Viitattu 27.5.2020.
  47. ↑ Leijonat nihkeään voittoon Tanskasta yle.fi. 24.4.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 11.10.2011.
  48. ↑ GAME SUMMARY (pdf) stats.iihf.com. 8.5.2013. IIHF. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  49. ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) hydra.iihf.com. 19.5.2013. IIHF. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 27.5.2020. (englanniksi)
  50. ↑ Maijala, Juho: Nyt se on varmaa: Lappeenrannassa asuva Jarno Koskiranta vaihtaa KHL:n SaiPa-paitaan esaimaa.fi. 20.5.2020. Kaakon Viestintä Oy. Viitattu 27.5.2020.
  51. ↑ Tero Koskiranta Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi) Viitattu 13.9.2016
Edeltäjä:
Ville Koho 		SaiPan kapteeni SM-liigassa
2020–2023 		Seuraaja:
Aaron Irving
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2013

2 Laakso | 4 Väänänen | 5 Kukkonen (C) | 6 Mäntylä | 10 Hagman (A) | 12 Anttila | 15 Hytönen | 18 Lepistö | 19 Savinainen | 20 Pesonen | 21 Melart | 23 Salminen | 27 Kontiola (A) | 28 Korpikoski | 31 Ortio | 32 Raanta | 35 Engren | 37 Haataja | 38 Hietanen | 39 Viitaluoma | 40 Koskiranta | 41 Pihlström | 46 Jalasvaara | 50 Aaltonen | 64 Granlund | Valmentaja Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2016

1 Saros | 2 Pokka | 4 Kivistö | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 7 Lindell | 9 Koivu (C) | 19 Koskinen | 20 Aho | 24 Lajunen | 28 Salmela | 29 Laine | 32 Bäckström | 36 Jokinen (A) | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 40 Koskiranta | 41 Pihlström | 51 Sallinen | 55 Ohtamaa | 56 Pulkkinen | 61 Barkov | 64 Granlund | 71 Komarov | 96 Rantanen | Valmentaja Kari Jalonen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2018

2 Lehtonen | 4 Kivistö | 5 Kukkonen (C) | 12 Anttila | 13 Junttila | 18 Lepistö (A) | 19 Koskinen | 20 Tolvanen | 23 Kemppainen | 24 Lajunen | 25 Enlund | 27 Kontiola (A) | 31 Rämö | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 40 Koskiranta | 42 Heiskanen | 50 Koivisto | 55 Ohtamaa | 62 Osala | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 77 Metsola | 81 Peltola | 86 Savinainen | Valmentaja Lauri Marjamäki

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jarno_Koskiranta&oldid=22689325”