Oulunsalo

Oulunsalo
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Oulu
vaakuna	sijainti
Sijainti	64°56′N, 025°25′E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Kuntanumero	567
Hallinnollinen keskus	Oulunsalon kirkonkylä
Perustettu	1882
Liitetty	2013
– liitoskunnat	Oulu Oulunsalo
– syntynyt kunta	Oulu
Pinta-ala	211,22 km²  (1.1.2012)
– maa	83,36 km²
– sisävesi	0,92 km²
– meri	126,94 km²
Väkiluku	9 897   (31.12.2012)
– väestötiheys	118,7 as./km² (31.12.2012)
Infobox OK

Salonpään rauhanyhdistys Oulunsalon Varjakassa.

Oulunsalo (epävir. ruots. Uleåsalo) on entinen Suomen kunta Pohjois-Pohjanmaan maakunnan länsiosassa, noin 10 kilometrin päässä Oulusta etelään. Oulunsalon alueella asui lakkautushetkellä 9 897 ihmistä ja sen pinta-ala oli 211,22 km², josta 0,92 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 118,73 asukasta/km².

Maantieteellisesti Oulunsalo rajautui Hailuotoon, Kempeleeseen, Liminkaan, Lumijokeen ja Oulun Kaakkurin suuralueeseen. Oulun kaupunki sekä Oulunsalon, Haukiputaan, Kiimingin ja Yli-Iin kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.

Kunta perustettiin vuonna 1882.

Historia

Oulunsalon kunnan rajat vuoden 1960 tilastokartassa.

Aikoinaan nimellä Owla Sala asiakirjoissa esiintynyt saari muodostui 1400-luvulla huomattavaksi kauppapaikaksi. Siellä kävi muun muassa venäläisiä, karjalaisia ja länsisuomalaisia kauppamiehiä. Saaren suosio perustui hyvään liikenteelliseen asemaan: kulkuyhteydet olivat hyvä merta myöten Länsi-Suomesta, ja Oulujoen vesistöä pitkin Karjalasta. Vuonna 1584 saarella oli jo 36 taloa. Asutuksen etenemistä hidasti alueen turvattomuus. Ruotsalaiset ja venäläiset taistelivat seudun herruudesta vuoden 1595 Täyssinän rauhaan, jolloin Pohjois-Pohjanmaa liitettiin Ruotsiin. Oulunsalo kuitenkin menetti 1600-luvulla merkityksensä kauppapaikkana vesialueiden madaltumisen, ja Oulun kaupungin perustamisen vuoksi. Maankohoamisen seurauksena Oulunsalo kasvoi kiinni mantereeseen 1700-luvulla. Vielä 1600-luvulla pienemmät alukset saattoivat kulkea läpi Oulunsalon ja mantereen välisen Sokeansalmen, joka tunnettiin myös nimellä Salonsalmi.

Oulunsalon kirkko

Oulunsalon seutu kuului seurakunnallisesti aluksi Saloisten suurpitäjään ja myöhemmin Liminkaan. Kun Oulu erotettiin 1600-luvun alussa Limingasta, siirtyi Oulunsalo sen yhteyteen. Vuonna 1665 Oulunsalo perustettiin Oulun rukoushuonekunnaksi, ja kappelin oikeudet se sai 1803. Itsenäiseksi seurakunnaksi Oulunsalo erotettiin 1904, mikä toteutui 1911. Oulunsaloon 1655 rakennettu pieni puukirkko oli aikoinaan tunnettu uhrikirkko. Toinen kirkko rakennettiin 1853–1855, mutta se paloi 1882. Kirkon palossa tuhoutui samalla osa seurakunnan arkistoa Uusi kirkko valmistui 1891.

Oulunsalo oli hiljainen maatalous- ja kalastusyhdyskunta 1800-luvun lopulle saakka, jolloin kauppaneuvos Th. Sohlberg osti Varjakan saaren ja rakensi sinne sahan. Saha myytiin 1912 Uleå-yhtiölle, joka laajensi sitä huomattavasti. Saha oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sahan yhteyteen rakennettiin myös konepaja ja telakka. Yritys työllisti parhaimmillaan noin 700 henkeä, mutta sen toiminta päättyi 1929. Oulunsalon asukasluku nousi huomattavasti Varjakan sahan ansiosta 1 070:stä 2 400:aan. Sen jälkeen väkiluku pysyi paikallaan 1970-luvulle, jolloin se alkoi jälleen kasvaa. Vuonna 1985 asukkaita oli 5 554. Väestönkasvun syynä oli pääasiassa Oulun kaupungin läheisyys.

Vuonna 1970 Oulun lääninhallitus ehdotti Oulunsalon ja Kempeleen kuntien yhdistämistä uudeksi Kempeleen kunnaksi. Molempien kuntien valtuustot kuitenkin vastustivat ehdotusta. Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myönteisesti ottamalla Hailuodon kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.

Luonto

Varsinainen Oulunsalon käsittää Kempeleenlahden ja Lumijoenselän välisen samannimisen niemen sekä joitakin saaria, joista suurin on Varjakka. Lisäksi ennen kuntaliitosta Oulunsalon kuntaan kuului lähes asumaton, soistunut noin 64 neliökilometrin laajuinen enklaavialue Oulunjoen ja sen sivujoen Sanginjoen välimaastossa, joka Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 2003 liitettiin Ouluun ja silloiseen Ylikiimingin kuntaan.

Kallioperä kuuluu jotuniseen Muhoksen savikerrostumaan, jonka paksuus on useita satoja metrejä. Yleisimmät maalajit ovat hiekka, hieta, savi ja turve. Niemen lounaisosia halkoi rantaviivan suuntainen harju, johon kuuluville hiekkakankaille on rakennettu muun muassa Oulun lentoasema. Seudulla on myös runsaasti rantavalleja ja tuulen kasaamia dyynejä. Maaston korkeusvaihtelut ovat vähäiset. Harjun lakiosat ovat korkeimmillaan hieman yli 20 metriä merenpintaa ylempänä, mutta sitä ympäröivät kankaat ovat noin kymmenen metrin korkeudella.

Oulunsalon suurin järvi on Papinjärvi, joka on muodostunut jääkautiseen suppaan, eli sulaneen jäälohkareen aiheuttamaan kuoppaan. Papinjärven pohjoispuolella sijaitsivat ennen myös pienemmät Kivijärvi ja Pahajärvi, jotka kuivatettiin laskuojilla 1950-luvulla. Kivijärven paikalla on nykyään selvärajainen puuton suoaukea. Pahajärvi on nykyään puolittain vetisen metsän ja puolittain pellon peitossa. Oulunsalon osayleiskaavan luonnoksessa on mainittu mahdollisuus Pahajärven ennallistamisesta kosteikoksi tai järveksi. Muita vesistöjä ovat niemen Luoteispäässä sijaitseva Pajulahti (joskus: Pajulampi) ja Pohjoispuolella sijaitseva Akionlahti. Kummatkin ovat vanhoja merenlahtia, jotka ovat kuroutuneet umpeen maan kohoamisen vuoksi.

Muuta

Suomen toiseksi vilkkain lentoasema, Oulun lentoasema sijaitsee Kylänpuolen kaupunginosassa.

Vuonna 2003 oulunsalolaisilla oli Suomen viidenneksi korkein koulutustaso.

Lentokentäntien ja Karhuojantien risteyksessä sijaitsee vuonna 2005 avattu kauppakeskus Kapteeni.

Laulaja Saara Aalto ja poliitikko Hanna Sarkkinen ovat syntyneet Oulunsalossa, jääkiekkoilijat Mikael ja Markus Granlund sekä näyttelijä Ernest Lawson ovat asuneet lapsuutensa ja käyneet koulua Oulunsalossa.

Oulunsalon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tuppipotut eli keitetyt perunat, läskisoosi eli sianlihakastike, norsikukko eli kuoreista tehty kalakukko, ohraryynipuuro sekä marjasoppa.

Tapahtumat

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat järjestettiin Oulunsalossa vuonna 1982.

Ystävyyskunnat

• Tanno, Japani (1992)
• Matera, Italia (2009)

Oulunsalon koulut

• Kirkonkylän koulu
• Pitkäkankaan koulu
• Salonpään koulu
• Oulunsalon lukio
• Niemenrannan koulu

Saaria Oulunsalon edustalla

Akio, Kammonkari, Kolmenkoivunkari, Kivenalustankari, Koivukari, Kotakari, Kraaseli, Kyrönkari, Parmiinit, Pikku-Kraaseli, Pöllönkari, Varjakansaari, Välikari.

Kuvia

• 
  Oulunsalon kunnantalo
• 
  Riutunkarin tuulipuiston tuulimyllyjä
• 
  Oulunsalon vesitorni

Kirjallisuutta

• Jouko Hannula (toim.): Kotikuntani Oulunsalo. Oulunsalo: Omakustanne, 1991. ISBN 952-90-3181-5
• Mauno Hiltunen: Oulunsalon historia. Oulunsalon kunta, 1987. ISBN 951-99871-5-0

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulunsalo Wikimedia Commonsissa

Oulunsalo