Tämä on hyvä artikkeli.

Yellow (kappale)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Yellow”
Coldplay
Singlen ”Yellow” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Parachutes
 Äänitetty  Rockfield-studioilla
 Julkaistu 26. kesäkuuta 2000
Kesäkuu 2001 (uudelleenjulkaisu)
 Formaatti 7" vinyyli, C-kasetti, CD, EP
 Tuottaja(t) Ken Nelson, Coldplay
 Tyylilaji alternative rock
 Kesto 04.29
 Levy-yhtiö Parlophone
Coldplayn muut singlet
Shiver
2000
”Yellow”
2000
Trouble
2000

Yellow” on englantilaisen rock-yhtye Coldplayn kappale. Yhtye kirjoitti kappaleen ja tuotti sen yhdessä brittiläisen tuottajan Ken Nelsonin kanssa yhtyeen debyyttialbumille Parachutes. Kappaleen sanat kertovat yhtyeen laulajan Chris Martinin yksipuolisesta rakkaudesta.

Kappale julkaistiin toisena singlenä albumilta, mutta Yhdysvalloissa se oli ensimmäinen single. Single nousi sijalle neljä Britanniassa, ja se oli yhtyeen ensimmäinen single Britannian singlelistan kymmenen kärjessä.


Tausta ja inspriraatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Yellow” kirjoitettiin Walesissa Rockfield-studioiden Quadrangle-nimisessä studiossa, jossa yhtye työsti debyyttialbumiaan.[1] Kun yhtye oli saanut äänitettyä "Shiverin", yhtye piti tauon ja meni ulos studiosta.[2] Kappaleen tuottajan Ken Nelsonin mukaan ulkona oli vain muutamia valoja ja tähdet näkyivät hyvin.[3] Hän käski yhtyeen katsoa tähtiä; yhtye katsoi, ja yhtyeen laulajan Chris Martinin mieleen tuli kappaleen melodia. Martin lauloi kappaleen melodian Neil Youngin äänellä yhtyeelle. Martin on sanonut:

»Kappaleessa oli sana 'tähdet', ja se tuntui sanalta, joka tulisi laulaa Neil Youngin äänellä.»
(Chris Martin[4])

Yhtyeen rumpalin, Will Championin, mukaan melodia oli aluksi paljon hitaampi ja kuulosti Neil Youngin kappaleelta.[2][5] Vaikkei Martin ottanut ideaa tosissaan, se kehittyi, kun hän keksi kertosäkeelle tempon. Yhtyeen kitaristi Jonny Buckland alkoi soitella, ja idea kehittyi, kun hän keksi kappaleelle riffin, joka teki kappaleesta "hieman raskaamman".[2]

Kappaleen nimi ”Yellow” tulee puhelinluettelosta Yellow Pages. Se inspiroi Coldplayn laulajaa Chris Martinia, kun hän kirjoitti kappaleen sanoja.

Martin ei löytänyt oikeita sanoja kirjoittaessaan kappaleen sanoja. Hän etsi jotain tiettyä sanaa, joka sopisi kappaleeseen. Hän katsoi ympärilleen studiossa ja löysi puhelinluettelon Yellow Pages, joka sattui olemaan hänen vieressään. Kappaleen nimi tulee tästä puhelinluettelosta.[4][5][6] Sanoitukset kehittyivät yhtyeen yhteistyön seurauksena. Yhtyeen basisti Guy Berryman keksi kappaleen alun "Look at the stars". Yhtye nauhoitti kappaleen vielä samana iltana. Martinin mukaan,

»Toisessa universumissa tämän kappaleen nimi voisi olla 'Playboy.'»
(Chris Martin[5])

Nauhoittaminen ja tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtye ja Nelson tuottivat kappaleen yhdessä. Nelson oli tutustunut yhtyeeseen entisen managerinsa kautta. Manageri oli antanut tälle kopion Coldplayn EP:n ja singlen. Nelson kiinnostui yhtyeen kanssa työskentelystä, kun oli nähnyt yhtyeen esiintymässä. Yellow äänitettiin lopullisesti Liverpoolin Parr Street -studioiden yläkerrassa, jossa äänitetään yleensä demoja.[1][2] Kappale miksattiin New Yorkissa.

Nelson ja yhtye kohtasivat kappaleen joidenkin puolien nauhoittamisessa ongelmia. Championin mukaan,

»... sitä oli todella vaikea nauhoittaa, koska se toimi noin viidellä tai kuudella eri tempolla. Oli vaikea päättää, millä tempolla soittaisimme, koska joskus se kuulosti liian kiirehdityltä, ja joskus kuin se olisi laahannut perässä...»
(Will Champion[2])

Parantaakseen kappaletta yhtye nauhoitti osan keikalla ja Buckland nauhoitti kitaransa äänitteen päälle. He äänittivät kappaletta kaksi tai kolme kertaa kunnes Nelson ja yhtye olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Taustalaulut äänitettiin Quadranglen kontrollihuoneessa.[1]

Nelson käytti analogista 2-tuumaista nauhaa nauhoittaessaan suurinta osaa albumin kappaleista. ”Yellow” oli yksi niistä muutamista kappaleista, joita ei äänitetty analogiselle nauhalle. He äänittivät erilaisia versioita, mutta ne eivät tyydyttäneet heitä. Niinpä Nelson käytti Pro Toolsia "saadakseen kappaleen tunnelman juuri oikeanlaiseksi". Kun kaikki otokset oli äänitetty tietokoneella, ne laitettiin takaisin 2-tuumaiselle nauhalle.[1]

Musiikki ja sanoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Musiikkinäytteet
”Yellow’n” musiikki rakentuu akustisen kitaran ympärille.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Kappale alkaa osalla, joka on soitettu akustisella kitaralla, ja sen taustalla soi sitä jäljittelevä sähkökitara. Osan akustinen kitara kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin Radioheadin julkaisematon kappale ”Lift”. Kappale jatkuu soolokitaralla, minkä jälkeen se palaa akustiseen osaan.[4] Sen soitinskaala on vaihteleva: se sisältää rummut, lautasia ja ajoittaisesti hi-hatia ja nousevaa bassokitaraa.[7] Yellow sisältää Martinin falsetin ja lähes kuiskattuja, puhuttuja sanoja.[7] Martin kertoi tunteneensa kappaleen miksaamisen jälkeen, että hänen äänensä oli "liian hillitty, liian hiljainen".[4]

Martin on selittänyt kappaletta seuraavasti:

»'Yellow' viittaa yhtyeen tunnelmaan. Kirkkautta ja toivoa ja omistautumista.»
(Chris Martin)

Kappaleen sanoissa viivan piirtäminen viittaa Martinin tapaan listojen kirjoittamiseen ja tärkeiden asioiden alleviivaamiseen. Martin on kertonut kappaleen kertovan hänen yksipuolisesta rakkaudestaan (Martin oli naimaton kappaletta kirjoittaessaan). Monet pitävät kappaletta iloisena sen teemasta huolimatta.[8]

Julkaisu ja vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Yellow” ja ”Shiver” julkaistiin lopulta EP:inä keväällä 2000.[9] Yellow julkaistiin singlenä Britanniassa 26.6.2000. Single sisältää kappaleet ”Help Is Round The Corner” ja ”No More Keeping My Feet”, joista jälkimmäinen on otettu yhtyeen ensimmäiseltä EP:ltä Safety.[10] Yhdysvalloissa single julkaistiin ensimmäisenä singlenä albumilta, kun Britanniassa ”Shiver” oli julkaistu ennen sitä. Kappale lähetettiin Yhdysvaltojen yliopistoradiohin ja vaihtoehtoradihin lokakuussa 2000.[2] Yhtye julkaisi ”Troublesta” singlen rajoitetulla painoksella, ja singlen B-puolena on remix ”Yellow’sta”. Singleä painettiin vain 1 000 kappaletta, ja se oli tarkoitettu vain faneille ja toimittajille.[11]

”Yellow’n” single sai paljon TV-näkyvyyttä sen musiikkivideon kautta, ja BBC Radio 1 alkoi soittaa sitä paljon. Monet muut radiokanavat ottivat BBC Radio 1:stä mallia, ja kappaletta soitettiin hyvin voimakkaasti monilla eri kanavilla. Sitä soitettiin vielä kuukausia singlen julkaisun jälkeen, ja se oli lopulta vuoden 2000 soitetuin kappale radiossa.[8] Kappaleesta on tullut myös karaokesuosikki monissa brittiläisissä pubeissa;[12] kappaletta soitetaan jatkuvasti englantilaisen jalkapallojoukkue Watfordin kotipeleissä. ”Yellow’ta” käytettiin teemakappaleena ABC:n televisio-ohjelmamainoksissa kuukausi albumin Yhdysvaltojen julkaisun jälkeen.[9][13] Kappaletta käytettiin myös The Cancer Council Australian järjestön "Daffodil Dayn" teemamusiikkina,[14] tunnustuksena sille, että järjestön virallisen kukan väri on keltainen.

Kriitikot ovat yleisesti ottaen pitäneet kappaleesta. Rolling Stone -lehden Matt Diehl kirjoitti, että ”Yellow” on "surullisen romanttinen" ja että "yhtye luo hypnoollisen hidastetun maailman, jossa henget hallitsevat".[15] ”Yellow” voitti NME:n Carling-palkintogaalassa parhaan singlen palkinnon vuonna 2001.[16] Se oli ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi vuonna 2002 parhaana rock-kappaleena ja yhtyeen tai duon rock-kappaleena.

Kaupallinen menestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Yellow” menestyi hyvin Euroopassa. Britanniassa single ei yltänyt ensimmäisellä viikollaan kymmenen parhaan joukkoon, mutta toisella viikollaan single nousi sijalle neljä. Single oli näin Coldplayn ensimmäinen single kymmenen parhaan joukossa.[17] Kappaleen suosio klubeissa, pubeissa ja urheilutapahtumissa nosti albumin sijalle yksi Britannian albumilistalla.[12]

Yellow saavutti suosiota Yhdysvalloissa, ja se olikin yhtyeen ensimmäinen hitti Yhdysvalloissa.[18] Single on sijoittunut kahdeksanneksi Billboard-lehden singlelistalla.[19] Se nousi sijalle yksi monilla Yhdysvaltojen modern-rock-radioiden soittolistoilla keväällä 2000. Single auttoi albumia myymään Yhdysvalloissa kultaa.[20]

Musiikkivideo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvakaappaus musiikkivideon alusta ja lopusta. Huomaa kuvien eri sävy.

Kappaleen musiikkivideo kuvattiin Studlandin hiekkarannalla. Videolla Martin laulaa kappaleen samalla kun hän kävelee rannalla. Hänellä on yllään sadetakki ja hänen hiuksensa ovat märät, kuin äskettäin olisi satanut. Video on yksi otos ilman taukoja, ja sitä on hidastettu.

Coldplay tuotti ja suunnitteli kappaleen musiikkivideon. Alun perin oli tarkoitus, että koko yhtye esiintyisi videolla aurinkoisella rannalla. Championin äidin hautajaiset pidettiin kuitenkin kuvauspäivänä, joten päätettiin, että Martin esiintyisi videolla yksin. Hautajaiset vaikuttivat myös Martinin mielialaan, mikä näkyy videolla.[8] Sää oli myös erilainen kuin alkuperäisen suunnitelman mukaan, rankka tuuli ja sadetta aurinkoisen päivän sijaan. Alun perin oli ajateltu, että taivaalle olisi lisätty liikkuvia tähtiä. Ohjaajat kuitenkin päättivät, että tähdet siirtäisivät huomiota pois Martinista.[2]

Videon ohjasivat brittiläiset James ja Alex The Artists Companysta.[2] Videota kuvattiin kuvataajuudella 50 kuvaa sekunnissa, joka on kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Kuvauksissa Chris Martinin piti laulaa kaksinkertaisella nopeudella, jotta ääni ja kuva olisivat tahdissa. Lopullinen versio hidastettiin 25:een piirrettyyn kuvaan sekunnissa, jolloin videosta tuli hidastettu. Video muutettiin videomuotoon telecinen avulla. Videota filmiltä videokasetille siirrettäessä videon sävyjä säädettiin manuaalisesti: alussa sininen, punainen keskellä ja keltainen videon lopussa.

Yellow konserteissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chris Martin laulamassa ”Yellow’ta” Twisted Logic -kiertueella vuonna 2006. Konsertissa pudotettiin keltaisia palloja samalla, kun kappaletta soitettiin.

Coldplay on soittanut kappaletta useita kertoja konserteissaan läpi uransa, ja kappale on ollut yleisön huomion herättäjä. Yhtye soitti ensimmäistä kertaa televisio-ohjelmassa ohjelmassa Later...With Jools Holland, jolloin yhtye soitti kappaleet ”Shiver” ja ”Yellow”. Tuolloin Yellow oli se, joka herätti yleisön huomion.[21] Yhtye on myös soittanut Glastonburyn festivaaleilla, joka on yksi Euroopan merkittävimmistä festivaaleista. Kun yhtye oli siellä toista kertaa heinäkuussa 2000, se esitti kappaleen Yellow ja keräsi vaivattomasti yli 10 000 kuuntelijaa.[21] Martin kertoi, että se oli vuoden paras päivä yhtyeelle.[22]

Cover-versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet laulajat ympäri maailman ovat tehneet Yellow’sta uusia versioita, joista jotkut eri kielillä ja tyyleillä. Kiinankielisen version ”Yellow’sta” äänitti kiinalainen rocklaulaja Zheng Jun vuonna 2001, kuusi kuukautta singlen julkaisun jälkeen.[17] Myös singaporelainen laulaja Tanya Chua on tehnyt oman coverinsa kappaleesta.[23] Huumori- ja coveryhtye Richard Cheese and Lounge Against the Machine teki kappaleesta oman lounge-tyylisen versionsa vuoden 2004 albumilleen I'd Like a Virgin.[24] Yhdysvaltalaisten muusikoiden Petra Hadenin ja Bill Frisellin versio on heidän albumillaan Petra Haden and Bill Frisell,[25] ja sitä soitettiin The O.C.:n jaksossa 3.08. Tre Lux teki cover-version ”Yellow’sta” cover-albumille A Strange Gathering. Fame Academy -televisio-ohjelman voittaja Alex Parks esitti kappaletta konserteissaan, ja kappale onkin hänen debyyttialbumillaan. Englantilainen yhtye G4 teki oman versionsa toiselle albumilleen, G4 & Friendsille.[26] Yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä Brooke White teki cover-version ”Yellow’sta” vuoden 2006 albumilleen Songs from the Attic. Whiten manageri olisi halunnut hänen tekevän coverin Aerosmithin vuoden 1973 singlestä "Dream On", mutta White halusi tehdä coverin Yellow’sta. Lopulta White teki coverin molemmista kappaleista.[27]

Monet yhtyeet ovat myös soittaneet kappaletta konserteissaan. Yhdysvaltalainen trio Nickel Creek on soittanut ”Yellow’ta” keskellä omaa kappalettaan "The Lighthouse's Tale" konserteissaan. Irlantilaiset muusikot Joe Joyce ja Oisin Tierney soittavat ”Yellow’ta” konserteissaan, ja yhdysvaltalainen yhtye The Almost on usein soittanut kappaletta konserteissaan. Myös yhdysvaltalainen yhtye Brand New soittaa kappaletta keikoillaan, oman kappaleensa "The Boy Who Blocked His Own Shot" jälkeen.

Rolling Stone -lehden Brian Hiattmagazine on arvellut, että kappale on muuttanut yhtyeen uraa.[5] Kirjailija Martin Roach on väittänut kirjassaan, Coldplay: Nobody Said It Was Easy, että vaikka ”Shiver” oli yhtyeen ensimmäinen single Britannian singlelistan 40:n parhaan joukossa, ”Yellow” oli se kappale, joka muutti kaiken. Roachin mukaan ”Yellow” myös "ilmentää paljon sitä, mikä teki Coldplaystä niin suositun".[4] Yhdysvalloissa, kun kappaletta oli käytetty ABC:n mainoksissa, yhtyeen suosio kasvoi.[9] Barry Waltersin Coldplayn toisen albumin, A Rush of Blood to the Headin, arviossa Spin-lehdessä yhtye on yhä tunnettu heidän "yllätyshitistään" Yellow’sta.[28] Billboard-lehden arviossa lukee: "Yhden singlen ('Yellow') ja sitä seuranneen albumin jälkeen (Parachutes  ... ), Coldplay on jo voidellut brittirock-valtaistuimensa."[29] Yellow’ta on usein tarkasteltu albumin keskipisteenä.[12] Brittiläisen Oasiksen laulaja Liam Gallagher kertoi Coldplaylle, että Yellow inspiroi häntä tekemään kappaleita uudelleen.[12]

Singlen kappaleet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ”Yellow” – 4:29
  2. ”Help Is Round the Corner” – 2:38
  3. ”No More Keeping My Feet on the Ground” – 4:33
  1. a b c d Inglis, Sam: Recording Coldplay's Parachutes SOS. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Basham, David: Coldplay Escapes City For Yellow Single, Video. Määritä julkaisu!16. 10.2000. MTV. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.9.2008. Arkistoitu 13.1.2009. (englanniksi)
  3. BRITs 25 Song Award: Yellow - Coldplay British Broadcasting Corporation. Viitattu 5.9.2008. (englanniksi)
  4. a b c d e Roach, s. 39
  5. a b c d Coldplay Revive TV Show 1.6.2005. Rolling Stone. Arkistoitu 2.10.2007. Viitattu 18.12.2006. (englanniksi)
  6. Cohen, Jonathan: Coldplay Tells Stories At Intimate New York Gig. Billboard, 17.5.2005. Nielsen Business Media, Inc. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.9.2008. Arkistoitu 26.5.2012. (englanniksi)
  7. a b Roach, s. 40
  8. a b c Roach, s. 41
  9. a b c Bogdanov, Vladimir: All Music Guide to Rock: The Definitive Guide to Rock, Pop, and Soul, s. 235. Backbeat Books, 2002. ISBN 087930653X Teoksen verkkoversio (viitattu 7.9.2008). (englanniksi)
  10. Yellow Billboard. Nielsen Business Media, Inc. Viitattu 9.9.2008. (englanniksi)
  11. Moss, Corey: Coldplay Ready Second Album As 'Trouble' Heats Up. Määritä julkaisu!18.12.2001. MTV. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.9.2008. Arkistoitu 14.1.2009. (englanniksi)
  12. a b c d Spitz, Marc: Look at the Stars. Spin, 2002, s. 75. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  13. Byrne, Ciar: How to get ahead in music: Make an ad! 23.11.2005. Independent.co.uk. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  14. Ligerakis, Maria: Charity blossoms. Määritä julkaisu!10.7.2001. Bandt.com.au. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. Arkistoitu 8.9.2004. (englanniksi)
  15. Diehl, Matt: Coldplay: Parachutes Rolling Stone. 3.10.2000. Arkistoitu 8.12.2007. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  16. Basham, David: Coldplay, U2, Eminem Honored With NME Awards. Määritä julkaisu!6.2.2001. MTV News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.9.2008. Arkistoitu 11.11.2021. (englanniksi)
  17. a b Roach, s. 42
  18. Matos, MichaelAngelo: Coldplay. Spin, 2001, s. 64. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  19. Cohen, Jonathan: New Coldplay Single Debuts Monday. Billboard, 14.6.2002. Nielsen Business Media, Inc. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. Arkistoitu 26.5.2012. (englanniksi)
  20. Eisenbeis, Hans: The Empire Strikes Back: A New Generation of Britpop. Spin, 2001, s. 103. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  21. a b Roach, s. 35
  22. Roach, s. 36
  23. So Kit-Ying, Chloe: Singer Tanya Chua discovers her 'self'. Määritä julkaisu!24.4.2008. Hong Kong 101 Project. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008.[vanhentunut linkki] (englanniksi)
  24. Coverville 195: Cover to Cover Interview: Richard Cheese 5.4.2006. Coverville. Arkistoitu 15.1.2008. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  25. Horowitz, Andrew: Petra Harden fails to live up to potential The Michigan Daily. 21.1.2005. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  26. G4 to land at Apollo Manchester Evening News. 22.11.2005. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  27. Tormo, Jennifer: CNS Exclusive: "American Idol" Star Brooke White Discusses Tour And Fundraising Campaign. Määritä julkaisu!24.8.2008. All Headline News. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. Arkistoitu 8.9.2008. (englanniksi)
  28. Walters, Barry: The Chilling Effect. Spin, 2002, s. 125. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 7.9.2008. (englanniksi)
  29. Parachutes: Coldplay Billboard. Nielsen Business Media, Inc. Viitattu 12.9.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]